Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kiertotaloudessa reilusti varaa kasvuun – alan liikevaihdon osuus alle viiden prosentin

9.12.2020
Twitterissä: @OlssonNiko
Kuva: Shutterstock

Kiertotalousliiketoiminta on kasvanut tasaisesti seuraten yleistä talouskehitystä, mutta sen osuus taloudesta on vielä verrattain pieni.  Tilastokeskuksen tuore indikaattoripaketti kuvaa alan liiketoimintaa hyvin kapeasti yritysten ja työntekijöiden kannalta. Kiertotalouden edetessä myös mittareiden on kehityttävä kattamaan laajemmin koko systeemitason muutos.

Suomi on nostanut kiertotalouden edistämisen hallitusohjelmaansa ja pyrkii olemaan kiertotalouden edelläkävijä – niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Kiertotalous on tärkeä keino taistellessa ympäristöhaasteita, kuten ilmastokriisiä ja luonnonvarojen riittävyyttä ja biodiversiteettiä koskevia uhkia, vastaan. Sen avulla pyritään saavuttamaan kestävää talouskasvua, joka ei ehdytä planeettamme rajallisia luonnonvaroja.

Kuinka pitkällä tämä systeemitason muutos kiertotalouteen Suomessa sitten on? Olemmeko jo edelläkävijöitä vai onko meillä vielä paljonkin työtä edessä ennen kuin Suomen talous on irtautunut neitseellisiä materiaaleja kuluttavasta perinteisestä talousmallista? Näihin kysymyksiin vastataksemme tarvitsemme mittareita.

Kiertotalouden mittaaminen painottuu vahvasti materiaalikiertoihin

Kiertotalouden mittaaminen on vielä lapsen kengissä. Joitakin yksittäisiä indikaattoreita ja indikaattorikokoelmia on jo olemassa, kuten Eurostatin kokoelma, mutta kattavasti kiertotaloutta ei ole vielä mitattu. Kiertotalouden olemassa olevat mittarit ovat painottuneet raaka-aineiden käyttöön ja kierrätykseen – taloudellisista ilmiöistä, kuten kiertotaloustoiminnan tarjoamasta liiketoimintapotentiaalista, mittareita on vähemmän.

Tilastokeskus selvitti vuosina 2019–2020 osana Suomen ympäristökeskuksen johtamaa CIRCWASTE-projektia kiertotalousliiketoimintaa kuvaavia indikaattoreita. Selvityksen indikaattorit muodostettiin jo olemassa olevien tilastoaineistojen pohjalta ilman uusia tiedonkeruita. Tämä työ on nyt valmistunut ja indikaattorikokoelma on julkaistu Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Kiertotalous on kehittyvä ilmiö, ja myös indikaattorikokoelman on tarkoitus vastata tähän kehitykseen. Olemassa olevien tilastoainestojen vahvuus on siinä, että kiertotalouden kaltaista ilmiötä voidaan tutkia ajassa taaksepäin. Nyt julkaistua kokoelmaa on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa vastaamaan paremmin muuttuviin tietotarpeisiin.

Keskityn tässä artikkelissa tarkastelemaan kiertotalousliiketoiminnan yritysindikaattoreita. Kiertotalouteen siirtyminen on iso ja hidas systeemitason muutos, joka vaatii myös yrityksiltä paljon innovointia ja uudistumista.

Mitä kiertotalous oikeastaan on?

Tilastokeskuksen selvityksen tavoitteena ei ollut koko Suomen kiertotalouden kuvaaminen, vaan se keskittyi tarkastelemaan kiertotalousliiketoimintaa. Selvityksen rajaaminen olikin heti alussa yksi isoimmista haasteista. Mitä kiertotalous oikeastaan on? Onko kaikki ympäristöystävällinen toiminta kiertotaloutta? Onko kiertotalous vain kierrätystä?

Indikaattorikokoelma on koottu olemassa olevasta tilastotiedosta, sillä sen käyttö mahdollistaa taaksepäin ulottuvat aikasarjat ja helpommin tuotettavat mittarit. Tämän lähtökohdan iso ongelma on kuitenkin tilastojen luokitukset, jotka pääosin eivät huomioi kiertotaloutta ilmiönä tai esimerkiksi erottele neitseellisen ja kierrätetyn raaka-aineen välillä.

Kiertotalousliiketoiminta on selvityksessä rajattu yritystilastoista toimialaluokkien perusteella. Valitut toimialat pohjautuvat Eurostatin kiertotalousmittareihin ja niissä hyödynnettyyn toimialalistaan.

Listaan sisältyy puhtaasti kiertotaloudeksi luettavia toimialoja, kuten jätteen keruuta ja kierrätystä, tuotteiden korjausta ja huoltoa, sekä vuokrausta ja leasing-toimintaa kuvaavia toimialoja. Nämä toimialat kattavat ison osan kiertotaloustoiminnasta, mutta niiden lisäksi kiertotaloutta toteutetaan monilla eri aloilla ja monilla eri tyyleillä. Tätä kiertotaloustekojen ja -tapojen koko kirjoa ei pystytä nykyisten luokitusten avulla mittaamaan.  Jatkossa luokitukset kehittynevät vastaamaan paremmin nykymaailmaa ja sille ominaisia ilmiöitä. Toivottavasti tämän myötä myös mittaamisen tarkkuutta voidaan parantaa.

Toimialat on indikaattoreissa ryhmitelty kolmeen: kierrätys, korjaus ja uudelleenkäyttö sekä muut kiertotalousalat. Kierrätys sisältää jätteiden keruuseen, romujen purkamiseen ja kierrätettyjen materiaalien käsittelemiseen ja myymiseen sisältyviä toimialoja. Korjaus ja uudelleenkäyttö kattaa eri tuotteiden ja laitteiden huoltoa sekä korjausta kuvaavia toimialoja. Muut kiertotalousalat sisältävät palveluiden ja tuotteiden vuokrausta ja leasingia kuvaavia toimialoja.

Yritystoiminta keskittyy suuriin yrityksiin

Tarkastelen ensin koko maata kuvaavaa toimialaindikaattoria. Tämä indikaattori sisältää kiertotaloustoimipaikkojen lukumäärän, liikevaihdon ja henkilöstömäärän.

Kuviosta 1 näkyy kiertotaloustoimipaikkojen lukumäärän, henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys vuosina 2013–2019. Kiertotaloustoiminnan liikevaihto on kasvanut jatkuvasti koko tarkastelujakson ajan, samoin henkilöstömäärässä on havaittavissa lievää kasvua. Kiertotaloustoimipaikkojen lukumäärä on sen sijaan hieman vähentynyt.

Kuvio 1. Kiertotaloustoimipaikkojen lukumäärä, henkilöstömäärä ja liikevaihto koko maassa 2013–2019
Kuvio 1. Kiertotaloustoimipaikkojen lukumäärä, henkilöstömäärä ja liikevaihto koko maassa 2013–2019. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
 

Kun nämä luvut suhteutetaan koko talouden vastaaviin lukuihin, kaikkien kolmen tarkasteltavan indikaattorin aikasarjat tasoittuvat. Kiertotalousyritykset siis seuraavat yleistä talouskehitystä melko tasaisesti.

Niiden osuus koko taloudesta on kuitenkin vielä hyvin pieni. Kiertotaloustoiminnan toimipaikkojen lukumäärän, liikevaihdon ja henkilöstömäärän osuus koko taloudesta on pysynyt vuosina 2013–2019 alle viidessä prosentissa.

Toimialaindikaattorit tarjoavat myös alueellista tietoa

Indikaattorikokoelman tiedot ovat pääosin koko maan tasolta, mutta osasta indikaattoreita, kuten edellä esitellyistä toimialoittaisista indikaattoreista, voidaan tuottaa myös alueellista tietoa. Kaikki kolme seurattavaa lukua on kerätty maakuntatasolla vuosilta 2013–2019.

Alla oleva kartta (kuvio 2) kuvaa kiertotaloustoimipaikkojen liikevaihtoa maakunnittain vuosina 2013 ja 2019. Eniten kiertotalousyritysten liikevaihtoa on Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Kuvio 2. Kiertotaloustoimipaikkojen liikevaihto maakunnittain vuosina 2013 ja 2019
Kuvio 2. Kiertotaloustoimipaikkojen liikevaihto maakunnittain vuosina 2013 ja 2019. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.

Käsittelen seuraavaksi tarkemmin kahta näistä: Varsinais-Suomea ja Pirkanmaata.

Varsinais-Suomi ei juuri poikkea koko maan kehityksestä…

Varsinais-Suomen kehitys vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin koko maassa keskimäärin. Myös Varsinais-Suomessa liikevaihto on kasvanut tasaisesti ja henkilöstömäärä hieman. Vastaavasti kiertotaloustoimipaikkojen lukumäärä on hivenen vähentynyt. (Kuvio 3.)

Suhteutettuna koko maakunnan talouteen kiertotalousyritysten kehitys on pysynyt tasaisena. Kiertotalousyritysten suhteellinen osuus taloudesta vastaa myös koko maan tasoa ollen alle viisi prosenttia sekä toimipaikkojen lukumäärässä, liikevaihdossa että henkilöstömäärässä.

Kuvio 3. Kiertotaloustoimipaikkojen lukumäärä, henkilöstömäärä ja liikevaihto Varsinais-Suomessa 2013–2019
Kuvio 3. Kiertotaloustoimipaikkojen lukumäärä, henkilöstömäärä ja liikevaihto Varsinais-Suomessa 2013–2019. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
 

…mutta Pirkanmaalla alan liikevaihto kasvoi kohisten vuosina 2016–2018

Pirkanmaallakin kehitys vastaa pääosin edellä kuvattua koko maan ja Varsinais-Suomen kehitystä vuoteen 2017 asti. Sen sijaan vuonna 2018 Pirkanmaalla on havaittavissa selvää kasvua niin henkilöstömäärissä kuin myös liikevaihdossa. Liikevaihdon huomattava kasvu onkin lähtenyt jo vuodesta 2016, jota ennen Pirkanmaalla liikevaihto on kasvanut hyvin tasaisesti. (Kuvio 4.)

Myös Pirkanmaalla kiertotalousyritysten luvut vastaavat alle viiden prosentin osuutta koko maakunnan taloudesta.

Kuvio 4. Kiertotalousyritysten lukumäärä, henkilöstömäärä ja liikevaihto Pirkanmaalla 2013–2019
Kuvio 4. Kiertotalousyritysten lukumäärä, henkilöstömäärä ja liikevaihto Pirkanmaalla 2013–2019. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.

Työt keskittyvät alemman koulutustason työllisille

Yritystoiminnan keskiössä ovat työntekijät. Kiertotaloussiirtymän toivotaan tuovan ympäristöhyötyjen ohella myös talouskasvua ja työllisyyttä. Minkälaista työtä kiertotalousalat tarjoavat? Indikaattorikokoelma ei tarjoa tähän suoraa vastausta, mutta valottaa kuitenkin hieman kiertotalousaloilla työskentelevien koulutusta ja palkkoja.

Ensimmäisenä työtä kuvaavana indikaattorina on kiertotalousaloille työllistyneiden koulutusaste. Indikaattori kuvaa vuoden sisällä valmistumisesta kiertotalousaloille työllistyneitä.

Suurin osa uusista työntekijöistä palkataan korjaus ja uudelleenkäyttö -aloille ja heillä on ammatillinen tutkinto (kuvio 5). Tämä selittyy osaltaan sillä, että ammatillisessa koulutuksessa on koulutussuuntia, jotka kouluttavat suoraan näille aloille. Muilta koulutusasteilta siirtyminen kiertotalousaloille voi kestää kauemmin ja kulkea muiden toimialojen kautta, eivätkä ne näin ollen näy indikaattorissa.

Kuvio 5. Kiertotalousaloille työllistyneet vuoden sisällä valmistumisestaan koulutusasteittain vuonna 2018
Kuvio 5. Kiertotalousaloille työllistyneet vuoden sisällä valmistumisestaan koulutusasteittain vuonna 2018. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.

Tästä indikaattorista on saatavilla aikasarja vuosilta 2010–2018. Siitä käy ilmi, että työllistyneiden määrä on pysynyt vakaana eli toimialat ovat työllistäneet suhdanteista riippumatta melko saman määrän vastavalmistuneita.

Palkkataso hieman alle mediaanin

Kiertotaloustoimialojen palkkatasoa voidaan kuvata vertaamalla niiden mediaanipalkkoja verrattuna kaikkien toimialojen mediaaniin. Kiertotalousalojen palkat ovat koko seurannan ajan 2010–2018 pysytelleet yleisen mediaanin alapuolella kehittyen melko vastaavalla tavalla (kuvio 6). Kierrätys-toimialojen palkkamediaani on hieman alempi kuin korjauksen ja uudelleenkäytön sekä muiden toimialojen.

Kuvio 6. Mediaanipalkat kiertotalousaloilla verrattuna kaikkien alojen mediaanipalkkaan, euroa
Kuvio 6. Mediaanipalkkojen vertailu kiertotalousalojen ja koko talouden kesken. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.

Yksi selittävä tekijä kiertotalousalojen keskimääräistä alemmalle palkkatasolle on alalla työskentelevien koulutusaste. Kuten kuvio 5 vihjaa, kiertotaloustoimialat työllistävät suuressa määrin ammatillisen koulutuksen saaneita, joiden palkkataso on yleisestikin alempi kuin kaikkien alojen mediaanipalkka.

Vuonna 2018 mediaanipalkassa on havaittavissa pientä kasvua kaikilla kiertotaloustoimialoilla, kun taas yleisen palkkamediaanin kasvu on pysähtynyt.

Kiertotalousaloilla vielä pieni rooli taloudessa

Vaikka kiertotalous aiheena herättää laajaa kiinnostusta ja on ollut paljon esillä julkisuudessa, on sen osuus taloudesta vielä melko pieni. Kiertotalousalojen liiketoiminnan kasvu on ollut tasaista ja seurannut yleistä talouskehitystä. Kiertotaloustoimialoja kuvaavat indikaattorit kertovat alan rakenteesta: yritysten määrästä, koosta ja niiden työntekijöistä. Ala ei ole merkittävästi kasvanut viime vuosina.

Siirryttäessä kohti kiertotaloutta näiden yritysten yhteenlasketun liikevaihto tulisi kasvaa ja niiden pitäisi työllistää enemmän. Kenties yritysten lukumääräkin kasvaa. Toisaalta markkinoiden kasvaessa alalle tulee suurempia yrityksiä tai osa jo alalla olevista kasvaa merkittävästi.

Kiertotalousalan työt näyttävät keskittyvän alemmille koulutustasoille. Tämä voi toki myös johtua osittain indikaattorin rajauksesta. Toistaiseksi kiertotaloustoimialoilla työskentelevien koulutusaste on ollut keskimääräistä alempi ja näin ollen myös palkkataso.

Hyvä asia on, että kiertotalouden merkityksen kasvaessa työpaikkoja syntynee lisää alempien koulutusasteiden tutkinnon suorittaneille. Toisaalta digitalisaation edetessä kiertotalouden toimialoille voi syntyä uusia työpaikkoja myös korkeammin koulutetuille, jolloin alan keskipalkat voivat nousta.

Kiertotalous on iso systeemitason muutos, joka voi muuttaa monen työtä suuresti. Osa töistä voi kadota, mutta toisaalta kiertotalous luo myös uusia työpaikkoja talouteen. Tällöin kiertotalousalojen matala koulutusaste on myös positiivinen asia – alalle voi kouluttautua ja työllistyä nopeasti.

Kiertotalouden kehittyessä myös mittareiden on kehityttävä

Julkaistu indikaattorikokoelma on vasta alkua. Kiertotalous kehittyy jatkuvasti, joten myös mittareiden on kehityttävä sen mukana. Indikaattoreita jatkokehittämällä pystytään myös paremmin tukemaan kiertotaloutta edistävää päätöksentekoa. Päätöksiä on vaikea tehdä ilman mittareita, jotka kuvaavat tehtyjen toimenpiteiden onnistumisia. Jotta indikaattorit ajan myötä kertovat haluttua tarinaa, tulee päättäjien luoda erilaisia kannustimia siihen.

Tässä artikkelissa esitellyt indikaattorit ovat vain pieni osa julkaistua kokoelmaa. Ne kuvaavat kiertotalousliiketoimintaa hyvin kapeasti yritysten ja työntekijöiden kannalta. Kiertotalous on kuitenkin laaja muutos, joten myös mittareiden on pyrittävä kattamaan ilmiö mahdollisimman laaja-alaisesti. Tilastokeskuksen tuore indikaattoripaketti tarjoaa alustavan mittariston päätöksenteon ja seurannan tueksi kohti uutta kiertotaloutta.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Energia, ympäristö ja kasvihuonekaasut -ryhmässä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
7.7.2021
Sami Hautakangas, Heidi Pirtonen

Ilmastonmuutosta, luonnonvarojen ylikulutusta ja luontokatoa yhdistää monimutkaisuus – niin ilmiöiden kuin ratkaisujenkin osalta. Ratkaisu yhteen voi pahentaa toista tai tuloksena voi olla ennakoimattomia yhteisvaikutuksia. Kiertotalouden mittarit tarjoavat eri näkökulmia seurantaan ja päätöksenteon tueksi, mutta eivät huomioi ongelmien keskinäisiä kytköksiä. Päätöksiä on silti tehtävä, epävarmuudenkin vallitessa.

Blogi
19.5.2021
Tiina Karppinen, Heidi Pirtonen

Kannustamme kuntia ja kuntapäättäjiä seuraamaan omaa materiaalien- ja energiankulutustaan, jätteiden syntyä, suojeltujen luontokohteiden määrää sekä kuntalaisten hyvinvointia. Kiertotalouteen panostava kunta houkuttelee alueelleen myös kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa ja investointeja.

tk-icons