Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kestävän kehityksen haaste vaatii tietoa, viestintää ja osallistumista – kansalaiskeskustelulla on jo kiire

24.9.2021
Kuva: Risto Wuolle

Kestävän kehityksen tietojärjestelmät pyrkivät lisäämään muutoksen edellyttämää keskustelua ja pohdintaa eri tasoilla: globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti sekä ihmisten omassa arjessa. Euroopan kestävän kehityksen viikko 20.–26.9.2021 nostaa omalta osaltaan kestävää kehitystä kansalaiskeskustelujen aiheeksi.

Tilastokeskus ylläpitää kestävän kehityksen YK-indikaattoritietokantaa (SDG), johon koottu tieto on kaikkien vapaasti saatavilla. Tietokanta luo mahdollisuuksia kansalaisten laajaan osallistumiseen ja faktapohjaiseen keskusteluun kestävästä kehityksestä.

Tilastokeskuksessa SDG-indikaattoritietokannan kokoaminen on perustunut yhteisesti tärkeäksi pidettyyn vuorovaikutukseen muiden organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa, mistä kaikki osapuolet kokevat hyötyvänsä. Lisäksi Tilastokeskus on jakanut osaamista ja asiantuntija-apua muille indikaattoritietoja tuottaville tahoille kansainvälisten vaatimusten sopeuttamiseksi kansalliselle tasolle.

Tilastokeskus toimii myös YK:n tiedollisena solmukohtana eli niin sanottuna Focal pointina eri YK-järjestöihin päin ja käy keskustelua kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa Suomen tiedoista ja niiden tulkinnasta. 

Täysin oma haasteensa on indikaattoritietoihin pohjautuvan kansalaiskeskustelun aikaansaaminen. Tämä edellyttää tietojen jakamisen lisäksi tiedon merkityksen avaamista sekä kommunikointia ja tulkintaa tavalla, joka kiinnostaa suurta yleisöä ja konkretisoi ilmiöt heidän arkensa tasolle. 

Tilastokeskuksessa kestävän kehityksen indikaattorien kokoaminen on nostanut esiin uusia osaamisvaateita. Uudenlaisia kyvykkyyksiä tarvitaan uusien tietolähteiden tunnistamiseen, tietojen luotettavuuden arviointiin ja laatu- ja metodologisten kysymysten ratkaisuun.

Tietoekosysteemityössä korostuvat etenkin vuorovaikutustaidot. Puhuminen kadunmiehen kielellä tilastotiedoista ei ole aina luontaista meille tilastoasiantuntijoille, vaan edellyttää viestintään panostamista.

Indikaattorityö onkin Tilastokeskuksessa sijoitettu kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueelle, joka kehittää sidosryhmäyhteistyötä, kansainvälisiä asioista, asiakkuuksia ja viestintää sekä koordinoi kumppanuuksia ja ekosysteemityötä. Tarkoituksena on jatkossa kehittää tilastotietojen viestintää etenkin sosiaalisessa mediassa, vahvistaa vuorovaikutusta kansalaisten kanssa ja parantaa tilastotietojen saatavuutta yhteiskunnan eri tasoilla.

Olemme ottaneet käyttöön esimerkiksi ilmiöviestintämallin, jolla pyrimme vahvistamaan yksittäisten tilastojen rajat ylittävää ilmiöpohjaista viestintää. Esimerkkinä kestävän kehityksen ilmiöpohjaisesta viestinnästä julkaisemme ensi viikolla ruokajätettä ja -hävikkiä tarkastelevan blogin, joka nivoutuu SDG-indikaattoreihin kuuluvaan vastuullisen kuluttamisen tavoitteeseen. Blogin kirjoittajana on kestävä kehitys ja ympäristö -ilmiöalueesta Tilastokeskuksessa vastaava asiantuntija Heidi Pirtonen.

Tietoekosysteeminä SDG-indikaattorikokoelma on suuri, ja se ylittää perinteisen tilastotuotannon alueen. Tällä hetkellä tilastotietoja onkin saatavilla vain noin 60–70 prosenttiin indikaattoreista. Julkinen ja poliittinen paine vaatii nostamaan kattavuutta nopeasti sataa prosenttia kohden, sillä Agenda 2030:n tavoitevuosi on lähestymässä nopeasti.

Ensivaiheessa tärkeää on saada nopeasti kattava ja systemaattisen kuva eri ilmiöiden kehityksestä. Tämä edellyttää SDG-tietojen kokoamisesta vastaavien kansallisten tilastovirastojen uudenlaista verkostoitumista yhteiskunnan erilaisten toimijoiden kanssa. Tietojen keruun sijasta tavoitteena on vastavuoroinen vuorovaikutus eri osapuolten kesken.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella ja vastaa Suomen SDG-indikaattoreiden kokoamisesta.

SDG-indikaattoritietojen tuotannon vauhdittamiseksi Tilastokeskus muodosti vuonna 2019 yhdessä tärkeimpien tietojen tuottajien, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja THL:n sekä ulkoministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa yhteistyöverkoston. Verkosto varmistaa ja koordinoi tietokannan jatkuvaa kehittämistä. SDG-tuottajaverkostoon kuuluvat kaikki indikaattoritietoja tuottavat tahot, joita on tällä hetkellä reilut 20. Viestinnällä, suorilla kontakteilla ja verkostoitumisella sekä asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä on myös korostuneen keskeinen rooli SDG-tietojen keräämisessä.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
26.8.2022
Heidi Pirtonen

Kulutamme kansainvälisesti verraten selvästi enemmän luonnonresurssejamme. Valtaosa kulutuksesta on soran ja hiekan käyttöä. Materiaali-intensiteetti – eli kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna bkt:hen – kasvoi vuonna 2020 hieman edellisvuodesta: tarvittiin 0,75 kiloa luonnonvaroja tuottamaan 1 euro arvonlisäystä. Materiaalitilinpito kuvaa kansantalouden ja luonnonympäristön välistä materiaalivirtaa.

Artikkeli
13.7.2022
Jukka Hoffren

Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.

Artikkeli
7.7.2022
Jukka Hoffren

Euroopan Unioni on edistynyt lähes kaikissa vuonna 2015 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Parhaiten on onnistuttu rauhan­omaisten yhteiskuntien rakentamisessa ja henkilö­kohtaisen turvallisuuden edistämisessä. EU:n uusimman seuranta­raportin tiedot kuvaavat tilannetta pääosin ennen korona­pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Artikkeli
3.3.2022
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana. 

Blogi
3.12.2021
Antti Hörkkö

Maailman maaperästä kolmanneksen tila on heikentynyt. Sunnuntaina vietettävän kansainvälisen maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.           

tk-icons