Kestävän kehityksen päämääristä (Sustainable Development Goals, SDGs) sovittiin YK:n yleiskokouksessa syksyllä 2015. Hyväksytty Agenda 2030 käsittää 17 globaalia päämäärää ja 169 alatavoitetta. Niiden toteutumista seurataan globaalilla SDG-indikaattorimittaristolla, jotka jäsenmaat tuottavat kansallisesti.
YK-indikaattorit keskittyvät erityisesti kehitysmaiden polttaviin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten köyhyyden poistamiseen, terveyden edistämiseen ja tasa-arvon lisäämiseen.
Sen sijaan etenkin teollisuusmaiden kannalta tärkeinä pidetyt globaalit haasteet, kuten luonnon monimuotoisuuden katoaminen ja ilmastonmuutos, eivät juurikaan näy indikaattorikehikossa. Tämä on ongelma, koska ne uhkaavat koko ihmiskunnan tulevaisuutta hieman pidemmällä aikavälillä.
Ympäristökysymysten toissijaisuus näkyy mm. siinä, että vasta nyt mittaristoon saatiin mukaan indikaattori kasvihuonekaasupäästöjen määrästä. Tilastovirastojen SDG-asiantuntijoiden piirissä onkin herännyt kritiikkiä, jonka mukaan YK kuuntelee indikaattorikokonaisuuden kehittämisessä ehkä liikaa kansainvälisten kehitysapuorganisaatioiden sekä kehitysmaiden näkökulmia ja toiveita globaalien ongelmien kustannuksella.
Kaikkiaan 247 YK-indikaattoria
Indikaattorikokoelmalle on nyt toteutettu ensimmäinen viisivuotistarkistus eli nk. Comprehensive Review 2020. Tarkistuksessa indikaattoreiden kokonaismäärä kasvoi aiemmasta 244:stä 247 indikaattoriin.
Uudistus hyväksyttiin YK:n tilastokomissiossa pääosin maaliskuussa 2020. Osa indikaattoreista meni kuitenkin asiantuntijaryhmän jatkovalmisteluun ja hyväksyttiin lopullisesti maaliskuussa 2021 tilastokomission vuosittaisessa kokouksessa.
Comprehensive Review -esityksessä toteutettiin kaikkiaan 36 suurempaa muutosta. Uudistuksessa 14 indikaattoria korvattiin uusilla indikaattoreilla, kahdeksassa tapauksessa indikaattoria muokattiin ja kuusi indikaattoria poistettiin. Lisäindikaattoreita tuli kahdeksan ja lisäksi pienempiä muutoksia oli 20. Näiden lisäksi maaliskuussa 2021 hyväksyttiin vielä kahdeksan pienempää indikaattoritarkistusta.
YK:n asiantuntijaryhmä IAEG-SDG käsitteli ja hyväksyi kokouksessa marraskuussa 2020 uusien SDG-indikaattoreiden metadatan ja indikaattoreiden Tier -luokituksia nostettiin. Muutosten jälkeen menetelmällisesti määrittelemättöniä, ns. Tier III -indikaattoreita ei enää ole, vaan kaikkien SDG-indikaattoreiden pitäisi olla tuotettavissa.
Käytännössä osa indikaattoreiden kehitystyöstä on yhä kesken, joskin sen katsotaan oikeuttavan niiden luokitusten nostamiseen.
Uusista indikaattoreista osa on myös kansainvälisten YK-organisaatioiden laskemia tunnuslukuja tai luonteeltaan monimutkaisia yhdistelmäindikaattoreita, joiden tuottaminen vaatii useiden eri organisaatioiden yhteistyötä.
Lisäksi yhä useammasta indikaattorista toivotaan lisää disaggregoitua dataa, jotta Leave No One Behind (LNOB) -näkökulma tulee huomioiduksi. Indikaattoreista halutaan tarkempaa tilastotietoa mm. sukupuolen, tulotason, asuinpaikan, vammaisuuden ja etnisen alkuperän perusteella sen varmistamiseksi, ettei ketään syrjitä ja jätetä osattomaksi kehityksestä.
Datan kattavuus heikkeni uudistuksessa
Suomessa YK-indikaattorikehikon tarkistus toteutettiin maaliskuussa 2021. Sen seurauksena tietokannan kattavuus pieneni 71,7 prosentista 66 prosenttiin. Kaikkiaan 163:een indikaattoriin on löydettävissä dataa Suomesta. Pudotuksesta huolimatta Suomen indikaattoridatan kattavuus on kansainvälisesti yhä korkealla tasolla.
Kuvio 1. Suomen YK-indikaattoridatan kattavuus Agenda 2030 toimintaohjelman päätavoitteiden mukaan
Lähde: Tilastokeskus
Useimpiin uusiin tai uudistettuihin indikaattoreihin ei löydy dataa, koska ne eivät ole relevantteja Suomen kannalta tai koskevat globaaleja tavoitteita tai kehitysmaita. Näitä indikaattoreita on yhteensä 84, ja niiden osalta Tilastokeskus jatkaa datan tietolähteiden etsimistä ja kehittämistä. Lisäksi indikaattoreista seitsemän on luonteeltaan globaaleja, koko maailmaa koskevia indikaattoreita, joihin ei Suomessa tuoteta dataa.
Eniten indikaattoridataa puuttuu tavoitteista 14. Meret ja niiden kestävä käyttö, 12. Kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys ja 15. Maaekosysteemien suojelu.
Näiden puuttuvien indikaattoreiden osalta jatketaan kehitystyötä sekä Suomessa että kansainvälisesti tavoitteena luotettavan datan tuotanto. Etenkin kaukokartoituksen ja satelliittidatan hyödyntämiseen sekä paikkatietojärjestelmien kehittämiseen kohdistuu suuria odotuksia.
Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen Kumppanit ja ekosysteemisuhteet palvelualueella ja vastaa Suomen SDG -indikaattoreiden kokoamisesta.
Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -sivusto
Tilastokeskus on merkittävin yksittäinen YK-indikaattoridatan tuottaja. Muita tietolähteitä on tällä hetkellä 20 muuta organisaatiota, jotka yhteen laskettuna tuottavat pääosan datasta. Tilastokeskus myös ylläpitää YK-indikaattoritietokantaa, jossa indikaattoridata on kaikkien vapaasti saatavilla. Lisäksi Tilastokeskus koordinoi indikaattoreiden tuotantoa ja toimii YK:n ns. Focal pointina YK-järjestöihin päin.
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
