Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

EU on edistynyt kestävässä kehityksessä: Suomen haasteina puhdas energia sekä kestävä kulutus ja tuotanto

7.7.2022
Kuva: Shutterstock

Euroopan Unioni on edistynyt lähes kaikissa vuonna 2015 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Parhaiten on onnistuttu rauhan­omaisten yhteiskuntien rakentamisessa ja henkilö­kohtaisen turvallisuuden edistämisessä. EU:n uusimman seuranta­raportin tiedot kuvaavat tilannetta pääosin ennen korona­pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

EU on tuoreen raportin mukaan edistynyt useimpien kestävän kehityksen SDG-tavoitteiden saavuttamisessa vuosien 2016–2021 aikana. Edistyminen joidenkin tavoitteiden kohdalla oli nopeampaa kuin toisten, ja vain muutamien kohdalla on taannuttu kauemmas tavoitteesta. 

EU on viimeisen viiden vuoden aikana edistynyt merkittävästi viiden kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamisessa. Eniten EU edistyi tavoitteessa SDG 16 eli rauhan ja henkilökohtaisen turvallisuuden edistämisessä alueellaan, oikeussuojan saatavuuden ja instituutioihin kohdistuvan luottamuksen parantamisessa. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Euroopan Unionin edistyminen kohti SDG-tavoitteita
Kuvio EU:n edistymisestä kohti SDG-tavoitteita viimeisten viiden vuoden aikana. Sisältä on kerrottu tekstissä.
Lähde: Sustainable development in the European Union — Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context — 2022 edition

Rikollisuudesta, väkivallasta ja ilkivallasta asuin­alueillaan raportoineen EU-väestön osuus laski 13,2 prosentista 10,9 prosenttiin 2015–2020. Lisäksi EU:n väestön osuus, joka pitää maansa oikeus­järjestelmää riittävän itsenäisenä, on kasvanut 50 prosentista 54 prosenttiin vuodesta 2016 vuoteen 2021.

Huomattavaa edistystä saavutettiin myös tavoitteissa

SDG 1, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen,

SDG 8, kestävä talous ja työmarkkinat,

SDG 7, puhdas ja kohtuu­hintainen energia sekä

SDG 9, innovaatiot ja infrastruktuuri.

Köyhyyden osalta saatavilla olevat tiedot kuvaavat osittain korona­pandemiaa edeltävää aikaa, eivätkä siksi vielä täysin kuvasta pandemian vaikutuksia.

Uusiutuvan energian osuus on kaksin­kertaistunut

SDG 7 -tavoitteen osalta kehitykseen vaikutti voimakkaasti energiankulutuksen väheneminen kahdeksalla prosentilla vuodesta 2019 vuoteen 2020 verrattuna korona­pandemian takia. EU onnistui siten saavuttamaan vuoden 2020 energiatehokkuus­tavoitteensa.

Lisäksi uusiutuvan energian osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2005. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus energian brutto­loppukulutuksesta oli 22,1 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden tuonti kattaa kuitenkin edelleen yli puolet EU:n energiantarpeesta.

SDG 8 -tavoitteessa edistymiseen vaikutti positiivisesti vahva talouskasvu ja työmarkkinoiden kehitys. Esimerkiksi työllisyysaste nousi 73,1 prosenttiin vuonna 2021, mikä ylitti jopa pandemiaa edeltävän tason.

Maltillista edistymistä on tapahtunut tavoitteiden 3 (terveys ja hyvinvointi), 14 (vedenalainen elämä), 5 (sukupuolten tasa-arvo), 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt), 10 (eriarvoisuuden vähentäminen, 12 (vastuullinen kulutus ja tuotanto), 4 (koulutus), 13 (ilmastotoimet) ja 2 (ei nälkää).

Haasteina luonnon monimuotoisuus, kumppanuudet ja puhdas vesi

Tavoitteiden 17 (kumppanuudet) ja 6 (puhdas vesi ja sanitaatio) osalta ei ole tapahtunut edistymistä. Siirtymä pois SDG-tavoitteista tapahtui tavoitteen 15 eli elämä maalla kohdalla. Unionin alueella ihmisen toiminta heikensi ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta. Monimuotoisuus heikkeni, vaikka EU:n metsäala ja suojelualueet ovat hieman lisääntyneet.

Esimerkiksi monien pikkulintujen esiintyminen on osoitus biologisesta monimuotoisuudesta, koska monet niistä vaativat lisääntyäkseen ja ravintoonsa erityisiä elinympäristöjä, jotka ovat usein myös monien uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien koti. Vuodesta 2000 lintujen määrän on arvioitu vähentyneen 10 prosenttia. Useiden vuosien laskun jälkeen näyttäisi kuitenkin siltä, ​​että vähentyminen on alkanut tasaantua.

Suomi enimmäkseen edellä, mutta kirittävääkin on

Raportti näyttää myös, missä kukin jäsenvaltio on EU:n keskiarvoon verrattuna. Suomi pärjää useimpien tavoitteiden osalta EU:n keskiarvoa huomattavasti paremmin.

Kuitenkin tavoitteiden SDG 7 (puhdas energia) ja SDG 12 (vastuullinen kulutus ja tuotanto) osalta tilanteemme on – edistymistämme huolimatta – EU:n keskiarvoa huonompi. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Suomen edistyminen suhteessa EU:n keskiarvoon
Kuvio Suomen sijainnista suhteessa EU-keskiarvoon SDG-tavoitteiden osalta. Sisältö on kerrottu tekstissä.
Lähde: Sustainable development in the European Union — Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context — 2022 edition

Tavoitteen SDG 15 (vedenalainen elämä) osalta pärjäämme EU:n keskiarvoa paremmin, vaikka olemmekin etääntymässä tavoitteesta.

Kestävää kehitystä seurataan 101 indikaattorilla

Euroopan Unionin kestävän kehityksen seuranta­raportti kattaa nyt kaikki 17 SDG -tavoitetta, kun mukaan on saatu tietoja myös tavoitteista 6 ja 14.

EU:n kestävän kehityksen indikaattori­kokoelma kattaa kaikkiaan 101 indikaattoria. Näistä 67 on linjassa, mutta ei identtisiä YK:n 247:n globaalin SDG-indikaattorin kanssa. Indikaattoreiden tiedot perustuvat jäsenmaiden tilasto­virastojen Eurostatille toimittamiin tilastotietoihin.

Seurantaraportti arvioi EU:n edistymistä kohden Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita, mutta se pyrkii myös olemaan linjassa EU:n 8. ympäristö­ohjelman (8 EAP) ja sosiaalisten oikeuksien toiminta­ohjelman tavoitteiden kanssa. Vuoden 2022 raportissa käytetyt indikaattorit tarkistettiinkin vastaamaan myös ympäristö­ohjelman ja sosiaalisten oikeuksien toiminta­suunnitelman uusia tavoitteita.

Seurantaraportti pyrkii tarkastelemaan koronapandemian vaikutuksia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta pandemian vaikutuksista EU:n talouteen, työmarkkinoihin, koulutukseen ja köyhyyteen sekä ympäristö­kysymyksiin ei ole vielä riittävästi tilastotietoja, jotta vaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan.

Uutta on myös ns. spill over -analyysi hiilidioksidi­päästöjen, ekologisen jalanjäljen ja unionin kulutuksen muualla maailmassa aiheuttaman arvonlisäyksen vaikutuksista.

 

Kirjoittaja on tutkimus­päällikkö Tilasto­keskuksessa ja vastaa Suomen kestävän kehityksen SDG-indikaattoreiden kokoamisesta.

 

Lähteet:

Sustainable development in the European Union — Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context — 2022 edition: https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/14665254/KS-09-22-019-EN-N.pdf/2edccd6a-c90d-e2ed-ccda-7e3419c7c271?t=1654253664613

Sustainable development in the European Union — Overview of progress towards the SDGs in an EU context — 2022 edition: https://ec.europa.eu/eurostat/documents/4031688/14665125/KS-06-22-017-EN-N.pdf/8febd4ca-49e4-abd3-23ca-76c48eb4b4e6?t=1653033908879

The European Green Deal: https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/european-green-deal-communication_en.pdf

The 8th Environment Action Programme: https://environment.ec.europa.eu/strategy/environment-action-programme-2030_en

 

 

 

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
26.8.2022
Heidi Pirtonen

Kulutamme kansainvälisesti verraten selvästi enemmän luonnonresurssejamme. Valtaosa kulutuksesta on soran ja hiekan käyttöä. Materiaali-intensiteetti – eli kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna bkt:hen – kasvoi vuonna 2020 hieman edellisvuodesta: tarvittiin 0,75 kiloa luonnonvaroja tuottamaan 1 euro arvonlisäystä. Materiaalitilinpito kuvaa kansantalouden ja luonnonympäristön välistä materiaalivirtaa.

Artikkeli
13.7.2022
Jukka Hoffren

Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.

Blogi
3.12.2021
Antti Hörkkö

Maailman maaperästä kolmanneksen tila on heikentynyt. Sunnuntaina vietettävän kansainvälisen maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.           

tk-icons