Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Työssäkäyntitilaston tiedoissa hoitajien ahdinko ei näy

17.1.2020
Twitterissä: @PehkonenSampo
Kuva: Risto Wuolle

Työmarkkinaneuvottelut pyörivät parhaillaan täysillä. Yksi kierroksen keskeisimmistä väännöistä käydään kuntasektorin hoitajien palkoista.

Näissä palkkaneuvotteluissa esiintyneen näkemyksen perusteella hoitoalan työntekijät ovat vaihtaneet tai ovat vaihtamassa sankoin joukoin työtehtäviä. Tälle paljon mediahuomiota saaneelle näkemykselle ei kuitenkaan löydy viitteitä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ja tutkintorekisterin vuosien 2010–2018 tiedoista. 

Sairaanhoitajien uudelleenkouluttautuminen suhteellisen harvinaista

Mikäli verrataan vuoden 2010 tilannetta vuoteen 2018, huomataan että 5,3* prosenttia AMK-tasoisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista palkansaajista oli kouluttanut uudelle alalle. Vastaavasti opistoasteen sairaanhoitotutkinnon suorittaneista uudelle alalle kouluttautuneita oli 5,2 prosenttia.

Näin ollen vuonna 2010 palkansaajina julkisella tai yksityisellä sektorilla työskennelleistä sairaanhoitajan koulutuksen saaneista oli vuoteen 2018 mennessä kouluttautunut uudelle alalle 2 880 henkilöä 54 758 henkilöstä. 

Uudelle alalle kouluttautumisella tarkoitetaan sairaanhoitajien tapauksessa minkä tahansa uuden tutkinnon suorittamista, joka ei lukeudu terveyden- ja hyvinvoinnin piiriin.

Muun AMK-tutkinnon kuin sairaanhoitajan suorittaneilla henkilöillä vastaava vaihtoprosentti oli 10,5. Esimerkiksi tutkinnon Sosionomi (AMK) suorittaneista henkilöistä, jotka olivat vuonna 2010 palkansaajia, 12,9 prosentilla oli uusi tutkinto vuonna 2018.

Lähihoitajan ammattitutkinnon suorittaneilla kouluttautumisprosentti uudelle alalle oli 6,2. Lähihoitajien uudelleenkouluttautumisen todennäköisyys oli siis pienempi kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneilla vuonna 2010 työskennelleillä palkansaajilla (9,3 %).

Uudelleenkouluttautuneiden osuuksia tarkasteltaessa on hyvä huomata, mikäli niitä pitää mittarina alan veto- tai työntövoimalle, että vuorotöitä tekevillä palkansaajilla, kuten hoitajilla, uudelleenkouluttautuminen on todennäköisesti haastavampaa kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä.

Kuvio 1. Kouluttautumisprosentti uudelle alalle keskeisimmissä hoitajatutkinnoissa sekä verrannollisilla tutkintotasoilla 2010–2018, prosenttia*
Kuvio 1. Kouluttautumisprosentti uudelle alalle keskeisimmissä hoitajatutkinnoissa sekä verrannollisilla tutkintotasoilla 2010–2018, prosenttia
 

*Kuvion tietoja on päivitetty 31.3. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus 

Hoitajien työttömyystodennäköisyys verrokkiryhmiä pienempi

Yksi syy sairaanhoitajien verrattain vähäiseen uudelleenkouluttautumiseen lienee se, että sairaanhoitajina työskentelevien palkansaajien työttömyys on vähäistä. Työssäkäyntitilaston mukaan ajanjaksolla 2010–2017 sairaanhoitajan ammatissa työskennelleistä palkansaajista työttömänä seuraavana vuonna oli keskimäärin 1,3 prosenttia.

Asiantuntijoiden ammattiryhmässä, joihin sairaanhoitajan lukeutuvat, vastaava lukema (ilman sairaanhoitajia) oli 2,9 prosenttia.

Myös lähihoitajien ammatissa työttömyystodennäköisyys (2,7 %) oli pienempi kuin verrokkiryhmässä palvelu- ja myyntityöntekijät (4,2 %).   

Kaikista suurin työttömyystodennäköisyys oli rakennustyöntekijöillä, joista keskimäärin 10,5 prosenttia joutui seuraavana vuonna työttömäksi ajanjaksolla 2010–2017.

Kuvio 2. Työttömyystodennäköisyys vuoden lopussa ammattiluokituksen mukaan, keskiarvo 2010–2017, prosenttia
Kuvio 2. Työttömyystodennäköisyys vuoden lopussa ammattiluokituksen mukaan, keskiarvo 2010–2017
Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Alanvaihdosten määrittäminen on vaikeaa

Keskeinen kysymys on, vaihtavatko hoitotyötä tekevät ammattia ja alaa useammin kuin muut ammattiryhmät. Valitettavasti tähän kysymykseen vastaaminen on käytettävissä olevien aineistojen ja luokitusten perusteella mutkikasta. 

Esimerkkinä voidaan ajatella tilannetta, jossa kauppatieteiden maisteri haluaa vaihtaa työpaikkaa. On mahdollista, että tämä valtion virkahenkilö löytää uuden työpaikan rahoitusalalta. Tällöin virallisessa ammattiluokituksessa hänen ammattinsa sekä toimialansa muuttuu.

Tämän analogian voi yleistää myös erilaisia suorittavia töitä tekevään palkansaajaan.

Hoitajien osalta työpaikanvaihdokset eivät välttämättä näy tilastoissa yhtä lailla ammatin- ja alanvaihdoksina, sillä koulutustausta ohjaa heitä vahvasti tiettyihin työtehtäviin. Tämän johdosta ei ole mielekästä vertailla hoitajien alanvaihtoprosentteja kaikkiin palkansaajiin, vaan muihin ammattiryhmiin, joihin päädytään niin ikään täsmäkoulutuksella.

Alla olevaan kuvioon on valittu ammatteja, joiden palkansaajat tulevat valtaosin vain muutamasta tutkinnosta. Poliisien, sairaanhoitajien ja suuhygienistien osalta uuteen ammattiin sekä uudelle toimialalle siirtyi keskimäärin alle prosentti palkansaajista vuodessa välillä 2010–2017.

Kuvio 3. Ammattiluokkaa (2-numerotaso) ja toimialaa vaihtaneet palkansaajat, keskiarvo 2010–2017, prosenttia
Kuvio 3. Ammattiluokkaa (2-numerotaso) ja toimialaa vaihtaneet palkansaajat, keskiarvo 2010–2017
Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Työssäkäyntitilasto sisältää vuositasolla noin 2,1 miljoonaa palkansaajaa, mutta ei esimerkiksi tietoa osa-aikaisuudesta tai siitä, onko työsuhde vakinainen ja määräaikainen.

Toisen tilastolähteen, palkkarakennetilaston perusteella sairaan- ja lähihoitajien työsuhteista noin 20 prosenttia on määräaikaisia. Tämä vastaa kuntasektorin keskiarvoa, mutta on yksityisen sektorin palkansaajien keskiarvoa suurempi.

Tämän blogin laskelmat on toistettu rajatummalle ikäjoukolle (3045). Tulosten mukaan ikärakenteella ei ole erityistä vaikutusta tässä esitettyihin tuloksiin. Myöskään tarkastelujen rajaaminen julkiseen tai yksityiseen sektoriin ei muuta yleiskuvaa, joskin työsuhteet vaikuttavat hoitajien osalta julkisella sektorilla pysyvimmiltä.

Lisäksi tuloksia on tarkasteltu vuosikohtaisesti. Niiden perusteella esimerkiksi alanvaihtoprosenteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikka pientä vuosikohtaista heiluntaa niihin sisältyykin.

Lopuksi on syytä muistaa, että menneiden vuosien tulokset eivät ole tae tulevasta. Mutta mikäli puheet hoitajien muita ammattiryhmiä merkittävämmästä joukkopaosta pitävät paikkansa, täytyisi nykymenoon tulla tuntuva muutos.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä palkkatilastojen parissa.

 

*Päivitys 31.3.2020. Tein tämän blogikirjoituksen sisältämiä tietoja koostaessani virheen. Vuoden 2010 jälkeen suoritetut alemman koulutusasteen tutkinnot koodautuivat väärin. Tämän vuoksi sairaanhoitajien sekä AMK-tutkinnon suorittaneiden palkansaajien uudelleenkouluttautumisen aste jäi todellista matalammaksi. Onneksi virhe ei vaikuta blogin perusviestiin: hoitoalan koulutuksen saaneet suorittavat verrokkiryhmiään harvemmin uusia tutkintoja. Tekstiin päivitetyt luvut erottuvat lihavoinnilla.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
4.5.2021
Pertti Taskinen

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons