Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Maahanmuuttajat paikkaavat Suomen työllisyys­vajetta

16.3.2023
Kuva: Kari Likonen

Työpaikkojen määrän kasvu 2000-luvulla on ollut maahan­muuttajien ja heidän jälkeläistensä varassa.

Vaalien lähestyessä käydään jälleen keskustelua maahanmuuton vaikutuksista yhteiskuntaan ja työelämään. Mitä tilastot kertovat Suomen työllisen väestön kehityksestä?

Käytän tässä blogissa virallisia rekisteri­tietoja; mukana ovat vain ne työlliset, joiden työstä maksetaan työeläke­maksut ja pidätetään verot. Tarkastelen työllisten määriä äidinkielen mukaan, koska se tieto on pysyvämpi kuin kansalaisuus. Yleensä maahan muuttaneet saavat noin viidessä vuodessa Suomen kansalaisuuden.

Väestön määrä on kolmessa vuosi­kymmenessä kasvanut reilulla 600 000:lla, mutta työllisten määrä vain vajaalla 60 000:lla (Taulukko 1). Vieraskielisiä on 460 000, suurin osa väestön­kasvusta on peräisin heistä. 

Samalla ajanjaksolla lasten määrä on vähentynyt 100 000:lla, eläkeläisiä on tullut lisää reilut 440 000 ja opiskelijoitakin yli 110 000.

Taulukko 1. Väestön kehitys pääasiallisen toiminnan mukaan 1987–2021

  1987 2021 Muutos %
Väestö yhteensä    4 938 602 5 548 241 609 639 12,3
Työlliset 2 319 527 2 377 126 57 599 2,5
Työttömät 148 693 271 040 122 347 82,3
         
0–14-vuotiaat 952 942 851 794 -101 148 -10,6
Opiskelijat 310 102 422 861 112 759 36,4
Eläkeläiset 1 001 417 1 444 502 443 085 44,2
Ei-työssä 2 413 154 2 990 197 577 043 23,9

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti­tilasto 1987 ja 2021

Vuosittaisen BKT-potin tuottavat kulloinkin maassa asuvat työssä olevat. Tavaroita ja palveluita tuottavien määrä on kasvanut vuosina 1987–2021 vain 2,5 prosenttia, mutta kokonais­tuotosta jakavien määrä peräti 12,3 prosenttia.

Työllisten kokonaismäärä on 2000-luvulla kasvanut vajaalla 150 000:lla. Kotimaisia kieliä puhuvien työllisten määrä on kuitenkin vähentynyt 15 000:lla. Kotimainen työikäinen väestö alkoi vähentyä lähes 20 vuotta sitten. Vieraskielisten työllisten määrä sen sijaan on kasvanut 164 000:lla. (Taulukko 2)

Taulukko 2. Työlliset kielen perusteella 2000–2021

  Kotimaiset kielet
yhteensä
Vieraskieliset
yhteensä
Työlliset 
yhteensä
2000 2 197 025 31 532 2 228 557
2001 2 200 038 35 279 2 235 317
2002 2 204 045 38 258 2 242 303
2003 2 204 771 41 009 2 245 780
2004 2 216 934 45 425 2 262 359
2005 2 214 338 50 873 2 265 211
2006 2 254 798 58 990 2 313 788
2007 2 299 439 69 627 2 369 066
2008 2 298 347 78 834 2 377 181
2009 2 209 936 80 039 2 289 975
2010 2 237 871 87 808 2 325 679
2011 2 256 068 98 354 2 354 422
2012 2 233 342 106 562 2 339 904
2013 2 190 054 111 697 2 301 751
2014 2 157 666 116 410 2 274 076
2015 2 134 149 122 310 2 256 459
2016 2 143 863 131 816 2 275 679
2017 2 182 267 145 463 2 327 730
2018 2 213 063 160 605 2 373 668
2019 2 200 452 173 074 2 373 526
2020 2 114 860 169 813 2 284 673
2021 2 182 008 195 118 2 377 126
Muutos 2000-2021 -15 017 163 586 148 569

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti­tilastot 2000-2021

Koko 2000-luvun työpaikkojen kasvu on siis pelkästään maahan­muuttajien ja heidän jälkeläistensä varassa. 

Vieraskielisiä työllisiä on vuoden 2021 tilastoissa lähes 200 000, ja kun lukuihin saadaan vuosi 2022 mukaan, jo reippaasti yli. Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen myötä viime vuonna Suomeen muuttaneita oli 48 000. He eivät siis vielä mitenkään näy tilastoissa. 

Vieraskielisistä yhtä moni töissä kuin kotimaisistakin

Kun tarkastellaan väestön toiminta­rakennetta, aika hämmästyttävää on se, että ulkomaalais­väestöstä on töissä yhtä paljon kuin kotimaisistakin eli vajaat 43 prosenttia, kun tarkastelussa on koko väestö. (Kuvio 1)  

Työttömänä vieraskielisistä on 10 prosenttia, kotimaisia kieliä puhuvista 4 prosenttia (suhteessa siis koko väestöön, ei työvoimaan kuten työttömyys­asteessa). 

Lapsia ja opiskelijoita on molempia 4 prosentti­yksikköä enemmän vieraskielisissä kuin kotimaisissa. 

Kotimaisesta väestöstä on eläkkeellä 1,4 miljoonaa eli 28 prosenttia. Maahanmuuttaneista on eläkkeellä vain 25 000 eli 6 prosenttia.

Kuvio 1. Väestö pääasiallisen toiminnan ja kielen mukaan 2021
Kuvio 1. Väestö pääasiallisen toiminnan ja kielen mukaan 202.1 Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti­tilasto 2021

Työvoiman ulkopuolella vieraskielisistä on 12 prosenttia, kotimaisista vain reilut 2 prosenttia. Muuttaneista työvoiman ulkopuolella ovat varsinkin vastatulleet, jotka eivät ole vielä löytäneet työ- tai opiskelu­paikkaa.

Kantaväki harmaantuu, muuttajat ovat nuoria aikuisia 

Vieraskielisiä on työttömänä 45 000, työvoiman ulkopuolella kotitalouksissa 55 000. Lukuja voi ja pitää kotouttamisella ja koulutuksella pienentää. Jos ajatellaan, että niissä on vaikkapa puolet liikaa, yhteensä 50 000 henkilön integroimisen nopeuttamisen ei luulisi tässä työvoimapula­tilanteessa olevan ylivoimainen tehtävä. 

Kaikkia työkykyisiä tarvitaan kestävyys­vajeen hoidossa. Maahan muuttaneet ovat pääosin nuoria aikuisia, toisin kuin me 1,4 miljoonaa kotimaista eläkeläistä, joille maksettiin eläkkeitä 34 miljardin euron edestä vuonna 2021.

 

Kirjoittaja on Tilasto­keskuksesta eläköitynyt väestötilastojen asiantuntija. Kiitokset Kaija Ruotsalaiselle avusta tietojen tarkistamisessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Blogi
30.5.2023
Elina Pelkonen, Meri Raijas

Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.

Blogi
5.12.2022
Pekka Myrskylä

”Onneksi elinaika on pidentynyt, ja meistä on nyt yli 70-vuotiaina elossa vielä yli 70 prosenttia”, kirjoittaa Tilasto­keskuksesta eläköitynyt väestö­asiantuntija Pekka Myrskylä. Hän peilaa suurten ikäluokkien vaiheita myöhempiin ikäryhmiin ja omaan elämäänsä.

tk-icons