Keskustelussa syrjäytymisuhan alla olevista nuorista huomio kiinnittyy usein peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oleviin nuoriin. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyn ja tehokkaan koulutuspolitiikan perustaksi tarvitaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon tällaisia nuoria väestössä tosiasiassa on.
Väestön koulutusrakennetilasto perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin, jonka perusta on luotu vuoden 1970 väestölaskennassa. Perusdatan päälle on vuosittain lisätty koulutuksen järjestäjiltä ja oppilaitoksilta kerätyt tutkintotiedot. Rekisteri on korkealaatuinen ja kattava Suomessa suoritettujen tutkintojen osalta, mikä mahdollistaa yksityiskohtaisen analyysin.
Rekisteristä puuttuu kuitenkin suuri osa sekä suomalaisten että ulkomaalaisten ulkomailla suorittamista tutkinnoista.
Ulkomaalaisten ja suomalaisten ulkomailla suorittamia tutkintoja päivitetään vuosittain kahdesta lähteestä. Valviralta saadaan tiedot ulkomailla suoritetuista ja Suomessa laillistetuista terveydenhuollon tutkinnoista ja Opetushallitukselta saadaan ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistamis- ja rinnastamispäätökset.
Päivitysaineistoista saadut tutkintotiedot eivät juurikaan korjaa rekisteriin jo syntynyttä ja jatkuvasti kasvavaa tutkintovajetta. Päivitysaineistot koskevat pääasiassa uusia maahanmuuttajia, painottuvat korkeakoulututkintoihin ja ovat riippuvaisia henkilöiden omista ilmoituksista tutkintoja käsitteleville viranomaisille.
Niihin kansalaisiin, jolla ei ole merkintää tutkintorekisterissä, viitataan tilastotarkasteluissa termillä ”Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa”. Tilastokeskus ei kerää peruskoululaisten tietoja henkilöpohjaisena, joten ensimmäinen mahdollinen tutkintotieto rekisterissä on toisen asteen tutkinto. Termin taustalla on myös oletus siitä, että syntyperäinen suomalainen, jolla ei ole merkintää toisen asteen tutkinnosta, on oppivelvollisuuden myötä suorittanut perusasteen tutkinnon. Ulkomaalaistaustaisista emme kuitenkaan tiedä, onko suoritettuna perusasteen tutkinto vai korkeampi tutkinto.
Globalisaation myötä suomalaiset ovat entistä heterogeenisempiä. Maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä kasvaa, minkä lisäksi suomalaiset opiskelevat ja suorittavat tutkintoja aiempaa enemmän myös ulkomailla. Näistä ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei tule kattavasti tietoa Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Emme siis voi tarkasti tietää, kuinka moni ilman koulutusta olevista on oikeasti ilman suoritettua tutkintoa.
Väestön koulutustason nousu on Suomessa pysähtynyt, ja aiheesta on käyty aktiivista keskustelua useissa eri yhteyksissä. Tutkintorekisterin alipeittävyys ja aivovuoto eivät selitä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden laskua (Kalenius & Karhunen). Tutkintotietojen puutteellisuus vaikuttaa kuitenkin selvästi tarkasteluihin, joissa keskitytään ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oleviin.
Voimakkainta alipeiton vaikutus on alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Lisäksi tutkintotietojen puuttuminen heikentää merkittävästi koulutustasoa sellaisissa maakunnissa, joista lähdetään usein ulkomaille opiskelemaan. Ahvenanmaalaiset nuoret suorittavat usein tutkinnon Ruotsissa tai muualla ulkomailla, joten koulutustaso Ahvenanmaalla jää alle todellisen koulutustason. Kaikki ulkomailla opiskelevat eivät tietystikään palaa lähtömaakuntiinsa.
Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot
Eniten perusasteen varassa olevia 20–29-vuotiaita oli Uudellamaalla – joka viides ikäryhmästä. Lukuun (21 %) on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti, sillä Uudellamaalla oli myös eniten ulkomaalaistaustaisia, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista meillä ei ole tietoa. Uudellamaalla asuvista ulkomaalaistaustaisista nuorista 61 prosentilla ei ollut merkintää tutkinnosta. Tämä tarkoittaa sitä, että 46 prosenttia kaikista Uudellamaalla asuvista perusasteen tutkinnon varassa olevista oli ulkomaalaistaustaisia.
Ahvenanmaalla peräti 75 prosenttia ulkomaalaistaustaisista oli ilman tutkintotietoa. Pienin perusasteen varassa olevien osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, jossa 20–29-vuotiaista ilman tutkintoa oli 12 prosenttia. Toisaalta Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaistaustaisten osuus 20–29-vuotiaasta väestöstä oli kaikkein pienin.
Tilastokeskus selvittää parhaillaan, millä keinoilla tutkintorekisterin laatua ja kattavuutta ulkomaisten tutkintojen osalta voidaan parantaa.
Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja koronavuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyötuntimäärä muuttui.
Meillä lapsuudenkodista lähdetään pohjoismaiseen tyyliin melko varhain, keskimäärin 21,8-vuotiaina, kun Euroopassa nuoret muuttavat omilleen keskimäärin nelisen vuotta vanhempana. Suomessa naiset muuttavat kotoa pois selvästi aiemmin kuin miehet.
Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?
Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten määrä on pääosin pienentynyt koko 2010-luvun ajan, samoin nuorten osuus kaikista tuomituista. Tilastojen perusteella rikollisuus keskittyykin aiempaa pienempään joukkoon nuoria, joista osa on siirtynyt vakavampiin rikoksiin.
Joka viides ulkomaalaistaustainen muuttaa Suomesta heti tutkinnon suoritusvuonna. Heille työllistyminen on vaikeampaa kuin suomalaistaustaisille samassa tilanteessa.
Ikäihmiset ovat jatkaneet lehtitilauksiaan ja radion ja television seuraamista samalla kun nuoremmat, koulutetut ja kielitaitoiset suomalaiset kuluttavat yhä suuremman osan mediasisällöistä netin välityksellä, käy ilmi Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksesta. Korkeakoulutetuilla on muita paremmat resurssit niin perinteisen median kuin nettisisältöjenkin kuluttamiseen. Median käyttötapoihin vaikuttavat vastaajan ikä, koulutus ja tulotaso.
Tilastokeskuksen työolotutkimus kertoo ”millenniaalistumisen” tarinaa jo pitkältä ajalta. Nuoret ovat kautta työolotutkimuksen olleet edelläkävijöitä työn sisällön arvostamisessa – samalla työn sisällön arvottaminen palkkaa tärkeämmäksi on yleistynyt pitkällä aikavälillä kaikenikäisillä.
Hoitoalan palkkaneuvotteluissa esiin nousseen näkemyksen perusteella hoitajat ovat vaihtaneet tai vaihtamassa sankoin joukoin työtehtäviä. Näkemykselle ei kuitenkaan löydy viitteitä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ja tutkintorekisterin vuosien 2010–2018 tiedoista.
