Keskustelussa syrjäytymisuhan alla olevista nuorista huomio kiinnittyy usein peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oleviin nuoriin. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyn ja tehokkaan koulutuspolitiikan perustaksi tarvitaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon tällaisia nuoria väestössä tosiasiassa on.
Väestön koulutusrakennetilasto perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin, jonka perusta on luotu vuoden 1970 väestölaskennassa. Perusdatan päälle on vuosittain lisätty koulutuksen järjestäjiltä ja oppilaitoksilta kerätyt tutkintotiedot. Rekisteri on korkealaatuinen ja kattava Suomessa suoritettujen tutkintojen osalta, mikä mahdollistaa yksityiskohtaisen analyysin.
Rekisteristä puuttuu kuitenkin suuri osa sekä suomalaisten että ulkomaalaisten ulkomailla suorittamista tutkinnoista.
Ulkomaalaisten ja suomalaisten ulkomailla suorittamia tutkintoja päivitetään vuosittain kahdesta lähteestä. Valviralta saadaan tiedot ulkomailla suoritetuista ja Suomessa laillistetuista terveydenhuollon tutkinnoista ja Opetushallitukselta saadaan ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistamis- ja rinnastamispäätökset.
Päivitysaineistoista saadut tutkintotiedot eivät juurikaan korjaa rekisteriin jo syntynyttä ja jatkuvasti kasvavaa tutkintovajetta. Päivitysaineistot koskevat pääasiassa uusia maahanmuuttajia, painottuvat korkeakoulututkintoihin ja ovat riippuvaisia henkilöiden omista ilmoituksista tutkintoja käsitteleville viranomaisille.
Niihin kansalaisiin, jolla ei ole merkintää tutkintorekisterissä, viitataan tilastotarkasteluissa termillä ”Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa”. Tilastokeskus ei kerää peruskoululaisten tietoja henkilöpohjaisena, joten ensimmäinen mahdollinen tutkintotieto rekisterissä on toisen asteen tutkinto. Termin taustalla on myös oletus siitä, että syntyperäinen suomalainen, jolla ei ole merkintää toisen asteen tutkinnosta, on oppivelvollisuuden myötä suorittanut perusasteen tutkinnon. Ulkomaalaistaustaisista emme kuitenkaan tiedä, onko suoritettuna perusasteen tutkinto vai korkeampi tutkinto.
Globalisaation myötä suomalaiset ovat entistä heterogeenisempiä. Maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä kasvaa, minkä lisäksi suomalaiset opiskelevat ja suorittavat tutkintoja aiempaa enemmän myös ulkomailla. Näistä ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei tule kattavasti tietoa Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Emme siis voi tarkasti tietää, kuinka moni ilman koulutusta olevista on oikeasti ilman suoritettua tutkintoa.
Väestön koulutustason nousu on Suomessa pysähtynyt, ja aiheesta on käyty aktiivista keskustelua useissa eri yhteyksissä. Tutkintorekisterin alipeittävyys ja aivovuoto eivät selitä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden laskua (Kalenius & Karhunen). Tutkintotietojen puutteellisuus vaikuttaa kuitenkin selvästi tarkasteluihin, joissa keskitytään ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oleviin.
Voimakkainta alipeiton vaikutus on alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Lisäksi tutkintotietojen puuttuminen heikentää merkittävästi koulutustasoa sellaisissa maakunnissa, joista lähdetään usein ulkomaille opiskelemaan. Ahvenanmaalaiset nuoret suorittavat usein tutkinnon Ruotsissa tai muualla ulkomailla, joten koulutustaso Ahvenanmaalla jää alle todellisen koulutustason. Kaikki ulkomailla opiskelevat eivät tietystikään palaa lähtömaakuntiinsa.
Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot
Eniten perusasteen varassa olevia 20–29-vuotiaita oli Uudellamaalla – joka viides ikäryhmästä. Lukuun (21 %) on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti, sillä Uudellamaalla oli myös eniten ulkomaalaistaustaisia, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista meillä ei ole tietoa. Uudellamaalla asuvista ulkomaalaistaustaisista nuorista 61 prosentilla ei ollut merkintää tutkinnosta. Tämä tarkoittaa sitä, että 46 prosenttia kaikista Uudellamaalla asuvista perusasteen tutkinnon varassa olevista oli ulkomaalaistaustaisia.
Ahvenanmaalla peräti 75 prosenttia ulkomaalaistaustaisista oli ilman tutkintotietoa. Pienin perusasteen varassa olevien osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, jossa 20–29-vuotiaista ilman tutkintoa oli 12 prosenttia. Toisaalta Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaistaustaisten osuus 20–29-vuotiaasta väestöstä oli kaikkein pienin.
Tilastokeskus selvittää parhaillaan, millä keinoilla tutkintorekisterin laatua ja kattavuutta ulkomaisten tutkintojen osalta voidaan parantaa.
Hoitoalan palkkaneuvotteluissa esiin nousseen näkemyksen perusteella hoitajat ovat vaihtaneet tai vaihtamassa sankoin joukoin työtehtäviä. Näkemykselle ei kuitenkaan löydy viitteitä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ja tutkintorekisterin vuosien 2010–2018 tiedoista.
Parhaat viejäyritykset Suomessa työllistävät vain vähän tohtoreita suhteessa muihin Pohjoismaihin. Tuoreen selvityksen mukaan myös maistereita on niiden palveluksessa vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. Viennin pohjan laajentuminen pk-sektorille ja palveluihin edellyttäisi monipuolista osaamista ja panostusta koulutettuun työvoimaan.
Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa.
Joka viidennellä ammattikorkeakoulutuksen opinnot päivätoteutuksessa aloittaneella oli vuonna 2017 pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 16 prosenttia.
Ylioppilasvuotena ammattikorkeakouluopintoihin siirtyviä oli vuonna 2017 lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vastaavasti yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon aloittaneita oli 12 prosenttiyksikköä vähemmän.
Suomessa on monilla mittareilla sukupuolten mukaan vahvasti eriytyneet eli segregoituneet koulutusalat ja työmarkkinat. Jako miesten ja naisten töihin on säilynyt sitkeästi, jopa vahvistunut joillain aloilla.
Suomi kuuluu edelleen Euroopan kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa, vaikka osallistumisaste onkin hieman laskenut vuodesta 2012. Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen sen sijaan on meillä keskimääräistä kehnompaa.
Tiedonvaihdossa noin 13 100 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 200 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tämä artikkeli korvaa 18.9. ilmestyneen artikkelin.
Kommentit