tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Puolet nuorista työttömistä ei halua muuttaa työn vuoksi

3.8.2017

Suomalaiset 15–34-vuotiaat työttömät ovat yllättävän haluttomia muuttamaan työn perässä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen mukaan työttömistä nuorista naisista miltei 60 prosenttia ja miehistä yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.

Suomalaiset 15–34-vuotiaat työttömät ovat yllättävän haluttomia muuttamaan työn perässä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen mukaan työttömistä nuorista naisista miltei 60 prosenttia ja miehistä yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.

Erityisesti naisten tulosta voidaan pitää korkeana, sillä Suomessa päätoiminen työtön voi hakea liikkuvuusavustusta työn perässä muuttoon. Tässä analyysissa kohderyhmänä olivat päätoimiset työttömät, jotka oman määrittelynsä mukaan eivät olleet päätoimisesti opiskelijoita. Työttömien nuorten haluttomuus työn perässä muuttoon ei siis selity edes sillä, että opiskelut rajoittaisivat muuttomahdollisuutta.

Helsingissä ja Uudellamaalla suhtaudutaan avoimimmin työn perässä muuttoon. Alueen työttömistä nuorista ja nuorista aikuisista vain noin 35 prosenttia ei olisi valmis muuttamaan työn perässä. (Kuvio 1.)

Etelä- ja Länsi-Suomessa noin 40 prosenttia ja Pohjois- ja Itä-Suomessa noin puolet vastaajista ilmoitti, etteivät he olisi valmiita muuttamaan pois nykyiseltä asuinpaikkakunnaltaan työn perässä.

Helsingissä ja Uudellamaalla ollaan myös valmiimpia ulkomaille muuttoon. Alueen työttömistä nuorista vajaa 30 prosenttia oli valmis muuttamaan työnsä perässä EU:n sisällä tai myös EU:n ulkopuolelle. Lisäksi 20 prosenttia oli valmis muuttamaan johonkin toiseen EU-maahan, mutta ei muualle. Muualla Suomessa ulkomaille muuttoon suhtaudutaan huomattavasti vaisummin.

Kuvio 1. 15–34-vuotiaiden työttömien halukkuus muuttaa työn vuoksi, prosenttia

Kuvio 1. 15–34-vuotiaiden työttömien halukkuus muuttaa työn vuoksi, prosenttia. Etelä-Suomeen kuuluvat: Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Länsi-Suomeen kuuluvat: Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat. Pohjois- ja Itä-Suomeen kuuluvat: Etelä-ja Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimuksen lisäosa 2016.

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimuksen lisäosa 2016

Etelä-Suomeen kuuluvat: Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Länsi-Suomeen kuuluvat: Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat. Pohjois- ja Itä-Suomeen kuuluvat: Etelä-ja Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat.

Yli tunnin työmatka ei kiinnosta

Työttömän työllistymishalukkuutta kuvaa osaltaan myös suhtautuminen pitkään, yli tunnin kestävään työmatkaan. Niistä työttömistä, jotka eivät olleet valmiita muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle, vain hieman yli puolet olivat valmiita matkaamaan työn vuoksi yli tunnin kestävää työmatkaa.

Työttömät, jotka olivat valmiita muuttamaan työn vuoksi toiselle paikkakunnalle, olivat myös suurimmaksi osaksi (68 %) valmiita ottamaan työn vastaan, huolimatta yli tunnin matkasta työpaikalle.

 

Lisätietoja:

Meri Juuti ja Pertti Taskinen, Työvoimatutkimus

tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
5.12.2019
Marianne Keyriläinen

Perhevapaiden työuravaikutukset koskevat lähinnä naisia, koska he käyttävät suurimman osan perhevapaista. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimukseen vastanneista naisista enemmistö koki, että perhevapaa ei vaikuttanut työuraan. Korkea-asteen suorittaneet kokivat perhevapaan kuitenkin vaikuttaneen kielteisemmin palkkaan ja uramahdollisuuksiin kuin muut naiset. He myös jättivät yleisemmin etenemismahdollisuudet käyttämättä hoivavastuiden vuoksi verrattuna muihin naisiin tai miehiin.  

 

Artikkeli
5.12.2019
Tarja Nieminen

Monet vanhemmat kokevat, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu melko hyvin. Työaikakysymykset ovat kuitenkin keskeisiä  lapsiperheen vanhempien jaksamisen kannalta. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimuksessa selvitettiin lapsiperheiden vanhempien kokemuksia työaikajoustoista.

Artikkeli
12.11.2019
Henri Lukkarinen

Suomen työmarkkinoilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia työllisyydessä. Virtatilastoista käy ilmi, että vuoden 2018 alussa virta työttömyydestä työllisyyteen oli korkeimmillaan ja että vuoden 2018 loppupuolella työllisyyden kasvua ylläpiti ensisijaisesti virta työvoiman ulkopuolelta työllisyyteen. Virta työllisyydestä työttömyyteen on pysynyt suhteellisen vakaana vuosien 2008 ja 2018 välillä.

Blogi
3.6.2019
Anna Pärnänen

Nollatuntisopimuksella työskenteleviin lukeutuu yhtäältä opiskelijoita ja eläkeläisiä, joista suurimmalle osalle sopimus käy hyvin. Toisaalta joukossa on niin koko- kuin osa-aikaisia työntekijöitä. Heille ansiotyö on pääasiallinen toiminta, ja toisenlainen sopimus olisi toivotumpi.