Sopimuskorotukset nostivat suomalaisten palkansaajien ansiotasoa vuodesta 2005 vuoteen 2018 yli 25 prosenttia, kun taas palkkaliukumien summa jäi alle kymmeneen prosenttiin. Toimialoittaiset vaihtelut palkkaliukumissa olivat kuitenkin merkittäviä. Palkkaliukumia oli yleensä enemmän kuukausipalkkaisilla palkansaajilla.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Palkankorotukset eivät yksin selitä keskiansioiden nousua
Koulutustason noustessa myös ammattirakenteessa tapahtuu muutosta, joka vaikuttaa keskiansioihin. Etenkin julkisella sektorilla ammattirakenteen muutos on vuosina 2010–2012 nostanut keskiansioita 0,2–0,3 prosenttia vuosittain.
Koulutustason noustessa myös ammattirakenteessa tapahtuu muutosta, joka vaikuttaa keskiansioihin. Etenkin julkisella sektorilla ammattirakenteen muutos on vuosina 2010–2012 nostanut keskiansioita 0,2–0,3 prosenttia vuosittain.
Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston tuoreimmassa julkistuksessa tarkastellaan keskiansioiden kehitystä eri työnantajasektoreilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tarkastelun mukaan keskiansiot ovat tällä ajanjaksolla nousseet nopeimmin valtiosektorilla. Ansiotasoindeksin tulokset osoittavat samankaltaista kehitystä. Eri perusvuosien (1995=100, 2000=100, 2005=100 ja 2010=100) ansiotasoindeksit ovat nousseet eniten valtiosektorilla.
Keskiansioiden kehitys erilaisten palkansaajaryhmien välillä ei kuitenkaan aina ole vertailukelpoista, koska palkansaajaryhmien rakenne voi muuttua vertailtavien ryhmien välillä. Keskiansioiden kehitykseen vaikuttaa palkankorotusten lisäksi muutokset muun muassa ammattirakenteessa. Koulutustason noustessa ammattirakenteessa tapahtuu siirtymistä kohti vaativampia ammatteja.
Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan aloitteesta Tilastokeskus on selvittänyt ammattirakenteen muutosten vaikutusta ansiotasoindeksin kehitykseen. Tämän selvityksen tuloksia julkaistiin ensimmäisen kerran ansiotasoindeksin uusimmassa julkistuksessa (Ansiotasoindeksi 3/2013).
Uusien tietojen avulla voi tarkastella ansiokehitystä ilman, että ammattien pääluokkien osuuksissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat keskiansioiden kehitykseen. Osuudet voivat muuttua esimerkiksi siksi, että korkeasti koulutettujen erityisasiantuntijoiden osuus kasvaa suhteessa muihin ammatin pääluokkiin. Ammatin pääluokkia on yhteensä kymmenen johtajista muihin työntekijöihin.
Ammattirakenteen muutos nostaa keskiansioita valtiolla ja kunnilla
Vuosina 2010–2012 ammattirakenteen muutos on kiihdyttänyt keskiansioiden nousua 0,2–0,3 prosenttia vuosittain sekä valtiolla että kunnilla. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden ja johtajien ammattiluokissa palkansaajilla on usein ylempi korkeakoulututkinto, ja näissä ammateissa myös ansiotaso on keskimääräistä korkeampi. Näiden ammattien osuuden kasvu tietyllä työnantajasektorilla johtaa keskimääräisten ansioiden nopeampaan nousuun. Tämä näkyy selvimmin etenkin valtion ja kuntien ansiokehityksessä.
Kuviosta 1 nähdään, miten vuosina 2010–2012 säännöllisen ansion indeksi on noussut enemmän kuin ammattivakioitu indeksi valtiosektorilla ja kuntasektorilla. Kuvion perusteella näyttää siltä, että säännöllisen ansion indeksin nousu olisi vuosina 2010–2012 ollut noin puoli prosenttiyksikköä hitaampaa julkisella sektorilla, jos säännöllisen ansion indeksiä olisi laskettu eliminoiden ammattirakenteen muutoksen vaikutusta keskiansioihin.
Julkisella sektorilla vaativampien ja korkeampaa koulutusta edellyttävien ammattien osuus on kasvanut, mikä on nostanut valtion ja kuntien palkansaajien keskiansioita palkankorotusten lisäksi.
Kuvio 1. Ansioiden vuosimuutos 2010–2011 ja 2011–2012 työnantajasektoreittain säännöllisen ansion indeksin ja ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan
Lähde: Ansiotasoindeksi. Tilastokeskus
Yksityisellä sektorilla vaikutus vaihtelee toimialoittain
Yksityisellä sektorilla kehitys on ollut päinvastaista eli ammattivakioitu indeksi on noussut vuosina 2010–2012 hieman enemmän kuin säännöllisen ansion indeksi (Kuvio 1). Näyttääkin siltä, että yksityisellä sektorilla ammattirakenteen muutoksen vaikutus ansiokehitykseen on vähäisempi kuin julkisella sektorilla.
Lisäksi muutoksen vaikutus vaihtelee toimialoittain. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä rahoituksen ja vakuutuksen toimialalla edellä kuvattu ammattirakenteen muutos on hieman kiihdyttänyt keskimääräisten ansioiden nousua. Joillakin toimialoilla, kuten teollisuudessa ja kuljetusalalla, on kuitenkin käynyt päinvastoin. Näillä toimialoilla henkilöstön vähennykset ovat yleensä supistaneet ylempien toimihenkilöiden osuutta ja siten korkeampipalkkaisten palkansaajien osuus on pienentynyt.
Yksityisellä sektorilla toimialarakenteen ja suhdanteiden muutokset voivat vaikuttaa vuosittaiseen ammattirakenteen kehitykseen. Siten ammattirakenteella vakioitu ansiokehitys voi yksittäisinä vuosina olla joko nopeampaa tai hitaampaa kuin säännöllisen ansion indeksin kehitys. Koska tutkimusaineistoa on vasta lyhyeltä ajanjaksolta, ei sen perusteella voida tehdä johtopäätöksiä yksityisen sektorin ammattirakenteen muutoksen pitkän aikavälin vaikutuksista.
Johtajien ja asiantuntijoiden ansiot ovat nousseet nopeimmin
Ansiotasoindeksi kuvaa palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ansiotasoindeksin rinnalla lasketaan säännöllisen ansion indeksiä. Se poikkeaa ansiotasoindeksistä siten, että siinä ei ole mukana tulospalkkioita ja työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä.
Ammatin pääluokalla vakioidut ansiokehitystiedot on laskettu kehittämällä säännöllisen ansion indeksiin 2010=100 perustuva uusi indeksi, ammatin pääluokalla vakioitu indeksi. Siinä kunkin indeksin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu vuoden 2010 palkkasummapainojen mukaan. Ammatin pääluokalla vakioitu indeksi kuvaa ansiokehitystä, ilman että muutokset ammattien pääluokkien osuuksissa vaikuttavat keskiansioiden kehitykseen.
Kuviosta 2 nähdään, että ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan ansiot ovat vuosina 2010–2012 nousseet eniten johtajien ja asiantuntijoiden ammattiluokissa ja vähiten toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden ammattiluokassa.
Kuvio 2. Ansioiden vuosimuutos 2010–2011 ja 2011–2012 ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan, työnantajasektorit yhteensä
Lähde: Ansiotasoindeksi. Tilastokeskus
Kuviossa 3 puolestaan tarkastellaan ansioiden kehitystä eri työnantajasektoreilla (johtajat, erityisasiantuntijat, asiantuntijat sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät). Kuten kuvio osoittaa, johtajien ja asiantuntijoiden ansioiden nopea nousu sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden ansioiden hidas nousu korostuvat etenkin yksityisellä sektorilla.
Kuvio 3. Ansioiden vuosimuutos 2010–2011 ja 2011–2012 ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan
Lähde: Ansiotasoindeksi. Tilastokeskus
Valtiolla ansiot ovat nousseet nopeimmin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden ammattiluokissa. Valtiolla työskentelee suhteellisesti enemmän erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita kuin muilla sektoreilla, mikä osittain selittää artikkelin alussa kuvattua valtiosektorin keskiansioiden nopeaa nousua.
Kirjoittajat työskentelevät Tilastokeskuksen palkat ja työvoimakustannukset -vastuualueella.
Lue samasta aiheesta:
Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonantorasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.
Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.
Uuden mallin mukaan sekä kuukausi- että tuntipalkkaisille palkansaajille lasketaan ansiot kuukausiansioina. Työajan pidennys ei näy ansiotasoindeksissä, mutta lomarahojen leikkaukset näkyvät. Alustavien arvioiden mukaan sopimus hidastaa ansiotasoindeksin kehitystä 0,3 prosenttia ja työvoimakustannusindeksin kehitystä 3,1 prosenttia. Säännöllisen ansion indeksiin sopimuksella ei ole vaikusta.