Julkaistu: 14.11.2002

Elokuvat yleissuosikkeja - kuten myös popmusiikki

Jukka Ekholm

Monisaliset elokuvateatterit, multipleksit, yleistyvät. Kotimaisten äänitteiden markkinaosuus on kasvanut. Idän piratismi nakertaa kuitenkin äänitemarkkinoita. Pop- ja rockmusiikki on kuunnelluin musiikkilaji Euroopassa. Näin kertovat kulttuurialan kansainväliset tilastot, joita tuottavat Eurostatin ja Unescon ohella useat tahot.

Multipleksit vetävät elokuvayleisöä

Euroopan audiovisuaalisen observatorion (European Audiovisual Observatory) mukaan maailmassa tuotettiin vuonna 1997 yli 3 200 pitkää elokuvaa, joista lähes puolet Intiassa ja Yhdysvalloissa. Euroopan osuus on noin neljännes. Euroopan suurin elokuvatuottaja on Ranska, joka tuotti 171 pitkää elokuvaa vuonna 2000. Sadan elokuvan tuntumaan ylsivät myös Italia (103) ja Espanja (98). Suomessa tuotettiin tällöin 10 pitkää elokuvaa, mikä vastaa 1990-luvun keskimääräistä vuotuista elokuvatuotantoamme.

Elokuvissa käyntien määrä alkoi lisääntyä 1990-luvun puolivälissä niin Suomessa kuin useimmissa muissakin EU-maissa. Ahkerimmat elokuvissa kävijät löytyvät Islannista (keskimäärin 5,6 käyntiä asukasta kohden vuonna 2000), kun taas useimmissa Itä-Euroopan maissa käyntimäärät jäivät alle yhteen. Suomalaiset kävivät keskimäärin 1,4 kertaa elokuvissa vuonna 2000, ja tänä vuonna kävijämäärä on ennakkotietojen mukaan noussut edelleen.

1990-luvulla niin sanotut multiplex-teatterit (teatterit joissa on vähintään 8 elokuvasalia) ovat yleistyneet, ja vuonna 2000 EU-maiden elokuvasaleista jo neljännes (25 %) oli multiplex-teattereissa. Britanniassa jo yli puolet (54 %) elokuvasaleista on multiplekseissä. Euroopan suurin multiplex-teatteri, Madridin Kinepolis, vetää 25 saliinsa yli 9 000 henkeä! Suomen kolmessa multipleksissä on yhteensä 34 salia eli noin 10 prosenttia elokuvasaleista (vuonna 2000). Paikkoja niissä on yhteensä runsaat 6 000. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Euroopan ja Suomen suurimmat multiplex-elokuvateatterit 31.10.2000

kuva

CD syrjäyttänyt kasetin, mutta vinyylilevyjä myydään yhä

EU:n äänitemarkkinat (10,2 miljardia euroa vuonna 2000) muodostavat noin neljänneksen alan maailmanmarkkinoista. Yhdysvallat on äänitemarkkinoiden ehdoton ykkönen yli 15 miljardin euron liikevaihdolla, ja toisena on Japani. Euroopan kärjessä ovat Britannia (maailmantilastossa 3. sijalla yli 3 miljardin euron liikevaihdolla), Saksa (maailman 4.) ja Ranska (maailman 5.). Suomen äänitemarkkinat ovat viime vuosina olleet noin 120-125 miljoonaa euroa vuodessa.

Länsimaissa CD-levy on vallannut äänitemarkkinat lähes täysin, ja kasetit ovat häviämässä markkinoilta. Itä-Euroopassa ja kehitysmaissa kasetteja myydään sen sijaan vielä runsaasti. Vinyylisiä LP-levyjä valmistetaan ja myydään edelleen pieniä määriä.

Kotimaisten äänitteiden osuus maailman äänitemyynnistä on noussut 1990-luvun aikana 58 prosentista 68 prosenttiin. Niiden osuus on erityisen suuri Yhdysvalloissa (92 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2000) ja Japanissa (78 %). EU-maista kotimaisia äänitteitä myydään eniten Kreikassa (54 %). (Kuvio 2)

Kuvio 2. Äänitemyynti alkuperän ja lajin mukaan 2000

kuva

Kansainvälisten artistien osuus äänitemyynnistä on suuri etenkin Sveitsissä (83 %), Belgiassa (64 %), Hollannissa ja Norjassa (63 %). Suomalaiset ostavat melko tasapuolisesti sekä kotimaisia että ulkomaisia äänitteitä. Klassisen musiikin osuus äänitemyynnistä jää useimmissa maissa alle 10 prosenttiin.

Lähes 40 % piraattiäänitteitä

Kopiointimenetelmien kehittymisen myötä piratismi on noussut polttavaksi ongelmaksi äänitemarkkinoilla.

Parin viime vuoden aikana laillisten valmiiksi äänitettyjen äänitteiden myynti onkin alkanut vähetä: äänitealan tuottajien kansainvälisen järjestön IFPIn (International Federation of the Phonographic Industry) mukaan maailman äänitemyynnin arvo laski vuoden 2002 alkupuoliskolla yli 9 prosenttia ja kappalemyynti yli 11 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös Suomessa äänitemyynti laski: yli 5 prosenttia arvosta ja noin 8 prosenttia kappalemyynnistä.

IFPIn arvion mukaan maailman piraattiäänitemarkkinoiden volyymi oli 1,9 miljardia kappaletta vuonna 2001, joten lähes 40 prosenttia kaikista myydyistä CD-levyistä ja kaseteista oli piraattiäänitteitä. Erityisesti tietokoneella kopioitavien niin sanottujen CD-R-levyjen myynti on moninkertaistunut viime vuosina.

Suurimmat piraattilevyjen tuottajat ovat Kaukoidässä (mm. Kiina, Indonesia, Taiwan) sekä Itä-Euroopassa (mm. Venäjä ja Viro). Taloustutkimus Oy:n mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2000 pelkästään Virosta ja Venäjältä yli 3 miljoonaa piraattitallennetta, joista äänitteitä oli 2,3 miljoonaa. Määrä on noin viidennes äänitteiden laillisista vuosimarkkinoistamme (lähes 12 milj. kpl).

Piratismin torjumiseksi jotkin levy-yhtiöt (esim. BMG ja Sony) ovat ryhtyneet julkaisemaan levynsä kopiointisuojattuina, mutta myös uusia säädöksiä ja äänitekaupan tehokkaampaa valvontaa tarvitaan: uuden tekijänoikeuslainsäädännön mukaan Suomeen ei saa enää tuoda piraattitallenteita edes omaan käyttöön.

USA ja Britannia taidekaupan kärjessä

Maailman taide- ja antiikkikauppa on keskittynyt voimakkaasti Britanniaan ja Yhdysvaltoihin: alan liikevaihto näissä kahdessa maassa (yhteensä noin 12,3 miljardia euroa 1998) muodostaa noin kaksi kolmasosaa koko maailman liikevaihdosta. Johtavat taidehuutokaupat, Christie´s ja Sotheby´s, toimivatkin valtaosin näissä maissa. TEFAFin (The European Fine Art Foundation) mukaan USA:n osuus maailman taidekaupasta kasvaa edelleen lähivuosina.

Kansainvälisissä huutokaupoissa arvoteoksista on maksettu huomattavankin paljon: esim. 1600-luvun mestarin Peter Paul Rubensin maalaus Le Massacre des Innocents myytiin heinäkuussa 2002 Sotheby´silla Lontoossa yli 70 miljoonalla eurolla. Teoksesta tuli toiseksi kallein huutokaupattu maalaus kautta aikojen. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Kalleimmat taidehuutokaupoissa myydyt maalaukset *

Taiteilija Teos ja
valmistumisvuosi
Vasara-
hinta €
Myynti-
ajankohta
Huuto-
kauppa
Vincent van Gogh Portrait du Docteur Gachet (1890) 72 364 880 1990 Christie's / New York
Peter Paul Rubens Le Massacre des Innocents (1609-1611) 70 159 500 2002 Sotheby's / Lontoo
Auguste Renoir Au Moulin de la Galette (1876) 68 505 420 1990 Sotheby's / New York
Pablo Picasso Femme aux bras croisés (1901-1902) 58 014 480 2000 Christie's / New York
Vincent van Gogh Portrait de l'artiste sans barbe (1889) 55 482 520 1998 Christie's / New York
Paul Cézanne Rideau, cruchon et compotier (1893-1894) 52 064 770 1999 Sotheby's / New York
* Maalaukset, joista on maksettu vähintään 50 milj. euroa 31.7.2002 mennessä.
Lähde: Artprice.com

Suomen taidehuutokauppojen (Bukowski ja Hagelstam) kotimaisen taiteen liikevaihto oli runsaat 6,5 miljoonaa euroa vuonna 2001. Lama-ajan pohjalukemista myynti on yli kaksinkertaistunut, ja uusia hintaennätyksiäkin on syntynyt: Bukowskilla Helsingissä myytiin joulukuussa 2001 Helene Schjerfbeckin Äitini ennätyshintaan 5,2 milj. mk (lähes 900 000 euroa).

Popmusiikki suosituinta musiikkia

Osana eurooppalaista kulttuuritilastojen kehittämistä tehtiin syksyllä 2001 eurobarometritutkimuksen yhteydessä kokeiluluonteinen haastattelututkimus EU-maiden asukkaiden kulttuuriharrastuksista. Päätulokset julkaistiin Eurostatin raportissa keväällä 2002.

Raportin mukaan pohjoiseurooppalaiset lukevat enemmän kuin eteläeurooppalaiset. Rock- ja popmusiikki on yleensä kuunnelluin musiikkilaji: eniten sitä kuunnellaan Tanskassa ja Ranskassa. Portugalissa ja Kreikassa suosituin musiikkilaji on kansanmusiikki. Suomalaiset kuuntelevat eniten muuta kevyttä musiikkia (ns. "easy listening"), ja klassisen musiikin kuuntelijoita löytyi eniten Luxemburgista, Ruotsista ja Britanniasta.

Kulttuuriaktiviteeteista suosituin on elokuvissa käynti (kuvio 3). Seuraavina ovat kirjastossa käynti sekä vierailu historiallisissa nähtävyyksissä. Kirjastossa käyminen on erityisen suosittua Suomessa, kun taas vähiten kirjastossa kävivät kreikkalaiset. Konserteista eniten kävijöitä vetävät rock- ja popkonsertit. Suosituimpia ne olivat Tanskassa ja Espanjassa, kun taas Kreikassa kansanmusiikkikonserttien suosio oli korkein.

Kuvio 3. EU-maiden asukkaiden kulttuuriharrastukset 2001

kuva

Taideharrastuksista yleisimmät ovat valo- ja elokuvaus, tanssi sekä laulaminen. Valo- ja elokuvaus oli erityisen suosittua Ruotsissa, Hollannissa ja Saksassa.

Eurostat ja Unesco panostavat kulttuurin tilastoinnin kehittämiseen

Sekä Eurostatissa että Unescossa kehitetään kulttuurin kansainvälistä tilastointia tarkoituksena eri maiden kulttuuritilastojen vertailukelpoisuuden parantaminen. Eurostatin LEG-projektissa (Leadership Group on Cultural Statistics in EU) selvitettiin 1996-1999 kulttuuritilastojen harmonisointimahdollisuuksia EU-maissa.

LEGin jatkotyötä varten Eurostat on asettanut pysyvän työryhmän, joka keskittyy kulttuuriosallistumisen, kulttuurityövoiman sekä kulttuurin julkisen ja yksityisen rahoituksen kansainvälisten tilastojen kehittämiseen. Euroopan maiden, mukaan lukien EU:n tulevat jäsenmaat, museotilastojen vertailukelpoisuutta pyritään myös parantamaan: projektia koordinoi Luxemburgin kulttuuriministeriö.

Kansainvälistymisen ja globalisaation myötä kaupunkitilastojen tarve on myös kasvamassa. Euroopan komission Urban Audit -ohjelmaan kuuluu 170 kaupunkia tavoitteena kaupunkitilastojen, myös kulttuuria koskevien, parantaminen yhteistyössä kansallisten tilastokeskusten kanssa.

Unesco julkaisi tilastollista vuosikirjaa vuoteen 1999 saakka. Vuosikirjan kulttuuritilastot sisälsivät tietoja elokuvasta, kirjallisuudesta ja kirjastoista. Nyttemmin Unesco julkaisee kulttuuritilastoja internetsivuillaan. Unescon tilastoyksikön muutettua Pariisista Montrealiin tavoitteena on kehittää ja laajentaa kulttuuritilastointia edelleen keskeisillä aihealueilla (kirjallisuus, kirjastot, museot, lehdistö, elokuva).

Muita kulttuurin tilastoijia

Lähteet:
Artprice.com
European Cinema Yearbook 2001. MEDIA Salles. Milano.
Europeans´ participation in cultural activities. Executive summary, April 2002. European Commission, Eurostat & The European Opinion Research Group EEIG.
Finnkino Oy.
IFPI Music Piracy report, June 2002. IFPI - International Federation of the Phonographic Industry. London.
IFPI World Sales 2000. IFPI - International Federation of the Phonographic Industry. London.
Statistical Yearbook 2001. European Audiovisual Observatory. Strasbourg.
Statistics on Audiovisual Services - Data 1980-2000. 2002 edition. Eurostat. Luxembourg.
Taloustutkimus Oy.
The European Art Market 2000. TEFAF - The European Fine Art Foundation.
Herrogenbosch & MTI Consultants. London.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen elinolot-yksikössä kulttuurin tilastointitehtävissä.


Päivitetty 14.11.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi