Tietosuoja
Tietosuojan merkitys tilastoinnissa
Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussa tarvitseman luottamuksen edellytys.
Jotta Tilastokeskuksen tilastot olisivat luotettavia, on tilastojen laatimista varten saatava mahdollisimman kattavat perustiedot. Tämä onnistuu, kun tiedonantajat voivat luottaa siihen, että heitä koskevia tietoja käsitellään asianmukaisesti ja tietosuojasta huolehtien.
Tietojen käsittely ja käyttö
Tilastokeskuksella on lain mukaan velvollisuus ensi sijassa käyttää muiden viranomaisten keräämiä aineistoja. Tietoja kerätään tiedonantajilta suoraan silloin, kun tietoja ei ole muualta saatavissa. Tilastokeskus käyttää tietoja tilastojen laadinnassa. Eri lähteistä saatuja tietoaineistoja yhdistellään tilastoinnissa.
Tilastokeskus käsittelee henkilötietoja pääsääntöisesti lakisääteisten velvoitteidensa noudattamiseksi. Tällöin tiedot kerätään tiedonantovelvoitteeseen perustuen. Suoraan rekisteröidyille suunnatuissa tiedonkeruissa käsittelyperusteena on yleisen edun mukaisen tehtävän suorittaminen. Perustetta käytetään myös ennen asetuksen soveltamisen alkamista kerättyihin tietoihin.
Suoraan rekisteröidyille suunnattuja tiedonkeruita ovat seuraavat: aikuiskoulutukseen osallistuminen, ajankäyttö, asuntojen vuokrat, korjausrakentaminen, kotitalouksien kulutus, kuluttajabarometri, suomalaisten matkailu, tulonjakotilasto, työolot, työvoimatutkimus, vapaa-ajan osallistuminen ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.
Tilastokeskuksen tietoaineistot
Tilastokeskuksella on laajat oikeudet saada henkilötietoja tilastointia varten eri viranomaisilta. Tietoja saadaan mm. Digi- ja väestötietovirastolta (DVV), Verohallinnolta, Kansaeläkelaitokselta ja Eläketurvakeskukselta. Tietoa kerätään myös työnantajilta, jotka toimittavat henkilöstönsä palkkaa ja työaikaa koskevia tietoja.
Tilastokeskus kerää tietoja myös suoraan kansalaisilta vapaaehtoisuuteen perustuen haastattelu- ja kyselytutkimuksilla. Näitä ovat esimerkiksi työvoima-, vapaa-aika- ja ajankäyttötutkimus.
Osa Tilastokeskuksen hallussa olevista tietoaineistoista kattaa koko Suomen väestön, osa on otosaineistoja.
Tilastolaki edellyttää, että tiedonantajien tunnistetietoja, kuten nimeä ja henkilötunnusta, ei kerätä eikä tallenneta, ellei se ole tilastojen laatimisen kannalta välttämätöntä. Välttämätöntä se on yleensä silloin, kun tunnistetietoja tarvitaan kerättävien tietojen yhdistämisessä muihin tietoihin.
Kun vastaajana on muu kuin henkilö, Tilastokeskus lähestyy yritystä ja yhteisöä muista lähteistä saadun tiedon perusteella. Yrityksen tai yhteisön vastatessa tiedusteluun Tilastokeskus tallentaa tiedon yhteyshenkilöstä, hänen nimensä, työsähköpostiosoitteensa, työpuhelinnumeronsa ja ammattiasemansa.
Tarkempaa tietoa Tilastokeskuksen tietoaineistoista ja tilastoista löytyy tietoa tilastoista -sivuilta.
Asiakastoimeksiannot
Tilastokeskus kerää haastattelu- ja kyselytutkimuksilla tietoja myös muiden organisaatioiden toimeksiannosta.
Lisätietoa haastattelu- ja tutkimuspalvelut -sivuilta.
Tietojen luovuttaminen
Tilastokeskuksella on tilastolain mukaan oikeus luovuttaa salassa pidettäviä henkilötietoja tilastointia varten toiselle tilastoviranomaiselle, joita ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tulli ja Luonnonvarakeskus. Tietoja luovutetaan myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille.
Tilastotarkoituksiin kerättyjä tietoja voidaan luovuttaa tieteelliseen tutkimukseen. Luovuttaminen tehdään aina niin, ettei henkilöä voida aineistosta suoraan tunnistaa. Merkittävää osaa tutkimusaineistoista käytetään Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmässä, jolloin aineisto on Tilastokeskuksen hallinnassa ja tutkija käsittelee aineistoa etäyhteyden avulla.
Salassa pidettäviä tietoja ei voida koskaan luovuttaa hallinnolliseen päätöksentekoon, tutkintaan, valvontaan, oikeudenkäyntiin tai vastaavaan tarkoitukseen.
Lisää tietoa tietojen tutkimuskäytöstä löytyy tutkijapalveluiden mikroaineistot-sivuilta.
Tilastokeskuksen tietoturvaperiaatteet
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.
Myös Tilastokeskuksen aineistoja käsittelevät tutkijat allekirjoittavat salassapitositoumuksen.
Lainsäädäntö
Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (280/2004). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus EU 2016/679 ja kansallinen tietosuojalaki.
Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) eli julkisuuslaissa.
Tilastonlaadintaa ohjaa lisäksi Euroopan unionin Euroopan tilastoja koskeva asetus ja lukuisat tilastokohtaiset asetukset.
Valitus valvontaviranomaiselle
Rekisteröidyllä on oikeus valittaa valvontaviranomaiselle, jos hän epäilee tietojensa käsittelyn laillisuutta.
Omien tietojen tarkastusoikeus
Jokainen voi tarkastaa rekistereissä olevat omat tietonsa.
Tarkastusta voi pyytää lähettämällä Tilastokeskukseen allekirjoitetun kirjallisen pyynnön. Pyynnön voi tehdä esim. rekisteritietojen tarkastuspyyntölomakkeella (pdf).
Evästeet verkkopalvelussa
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Tarkempaa tietoa evästeiden käytöstä verkkopalveluissamme löydät tietoa sivustosta -sivulta.
Lisätietoja
Päivitetty 21.12.2021