Julkaistu: 24.8.2004
Öljyn huippuhinnat hidastavat talouden elpymistä
RAAKA-ÖLJYN hinta ja Yhdysvaltain talouskasvun hidastuminen ovat leimanneet viimeaikaista talouskeskustelua. Yhdysvalloissa bkt kasvoi kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä kolmen prosentin vuosivauhdilla. Vuoden alkuneljänneksellä kasvu oli vielä yltänyt 4,5 prosenttiin ja viime vuoden jälkipuoliskolla keskimäärin lähes kuuteen prosenttiin.
Kasvun hidastuminen on ollut seurausta etenkin kulutuskysynnän hiipumisesta; autojen ja kestokulutustavaroiden kysyntä supistui toisella vuosineljänneksellä. Korkosyklin kääntyminen näyttää siten heijastuvan melko välittömästi korkoherkkiin kysyntäeriin. Vienti ja yritysten investoinnit sen sijaan jatkoivat ripeää kasvuaan vuoden alkupuoliskolla.
Euroalueen bkt kasvoi tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä kaksi prosenttia vuotta aikaisemmasta. Talouden elpyminen on edelleen lähes yksinomaan viennin varassa. Kulutuskysyntä on edelleen laimeata, ja yritykset ovat pidättyväisiä investoinneissaan. Työllisyyden elpymisestä ei ole merkkejä.
Viennin vauhdittumisen ansiosta euroalueen teollisuustuotanto oli toukokuussa määrältään liki neljä prosenttia runsaampaa kuin vuotta aikaisemmin.
Suomessakin elpymisen merkit näkyvät etenkin teollisuudessa, jossa tuotannon kasvu on nopeutunut maaliskuusta alkaen. Tammi-kesäkuussa teollisuustuotanto ylitti runsaalla viidellä prosentilla vuotta aikaisemman määrätasonsa ja yksinomaan kesäkuussa kasvua vuoden takaisesta oli kymmenen prosenttia.
Myös teollisuuden tuottajahinnat ovat pitkään jatkuneen alamäen jälkeen alkaneet vahvistua ja samoin kapasiteetin käyttöasteiden nousu tukee teollisuusyritysten kannattavuutta. Uutiset teollisuuden henkilöstövähennyksistä ovat viime kuukausina harventuneet ja ilmeisesti myös teollisuuden investointien supistuminen on tältä erää päättymässä.
Talouden elpyminen on Suomessakin vientivetoista. Toistaiseksi viennin vauhdittuminen on näkynyt selvimmin vasta teollisuusyritysten vientitilauksissa ja -odotuksissa, jotka viime kuukausina ovat edelleen vahvistuneet. Vientitoimitusten arvo kasvoi kesäkuussa yhdeksän prosenttia, mutta vuoden alkupuoliskon kasvu jäi kokonaisuudessaan vielä vähäiseksi. Myös vientihintojen aleneminen on pysähtynyt.
Kokonaistuotannon kuukausikuvaaja osoitti kesäkuussa viiden prosentin kasvua vuotta aikaisempaan verrattuna. Kasvun voimistuminen ei kuitenkaan vielä näy työvoiman kysynnässä; tammi-kesäkuussa työllisten määrä väheni 0,7 prosenttia viime vuoden alkupuoliskon tasoltaan. Toisaalta työvoiman tarjontakin on vähentynyt siten, että työttömyyden lievä aleneminen jatkui vuoden alkupuoliskolla.
Raaka-öljyn kallistuminen on noussut keskeiseksi epävarmuustekijäksi, joka varjostaa talouden muutoin kohtuullisen myönteisiä näkymiä niin Suomessa kuin muuallakin. Heinäkuussa raaka-öljyn dollarihinta oli runsaat 30 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Hintojen nousu jatkui elokuun alkupuoliskolla.
Aikaisempien öljykriisien kokemusten valossa raaka-öljyn hintojen nousu tuo epävarmuutta talousyksiköiden odotuksiin, hidastaa talouden kasvua ja vauhdittaa inflaatiota. Esimerkiksi elokuun korkopäätöksensä yhteydessä Yhdysvaltain Keskuspankki tunnusti talouden kasvun viimeaikaisen hidastumisen syyksi raaka-öljyn hintojen kohoamisen.
Öljyn hintojen nousun vaikutukset riippuvat mm. siitä, miten pitkäaikaiseksi korkea hintataso muodostuu ja miten talouspolitiikassa öljyn hintojen nousuun reagoidaan. Talouspolitiikan reaktioon puolestaan vaikuttaa, miten nopeasti ja missä laajuudessa raaka-öljyn korkeat hinnat välittyvät yleiseen inflaatiokehitykseen.
Yleisesti arvioidaan, että raaka-öljyn 10 prosentin kallistuminen alentaa teollisuusmaiden bkt-kasvua noin 0,3-0,5 prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi pankkiiriliike Goldman Sachs arvioi äskettäin, että raaka-öljyn barrelihinnan vakiintuminen 45 dollarin tasolle alentaisi G7-maiden bkt-kasvua noin yhdellä prosenttiyksiköllä.
Päivitetty 24.8.2004