Julkaistu: 22.3.2004

Vaurauserot repeävät Lontoosta Latviaan

EU:n alueiden väliset vaurauserot muodostuvat entistä suuremmaksi unionin laajetessa vappuna. Nyky-EU:n köyhin alue NUTS-2 -aluejakoa ja bruttokansantuotetta mittarina käyttäen on Kreikan Dytiki Ellada. Sen bkt asukasta kohden oli 53 prosenttia EU:n keskiarvosta vuonna 2001.

Samalla tasolla tuotanto oli myös Anatoliki Makedoniassa Kreikassa ja Extremadurassa Espanjassa. Alle 60 prosenttiin EU:n keskiarvosta jäi myös Ipeiros Kreikassa ja kolme aluetta Portugalissa.

Korkein bkt/asukas-lukema (263 kun EU15=100) on Lontoolla (Inner London), mutta se on toisaalta esimerkki lukeman yliarvioitumisesta pendelöinnin takia. Lontoon ulomman alueen (Outer London) lukema (103) puolestaan on samasta syystä liian alhainen.

Lontoossa asuu The Sunday Timesin mukaan 40 dollarimiljardööriä, eli enemmän kuin missään muussa kaupungissa. New Yorkissa heitä lehden mukaan on 31, Moskovassa 23 ja Genevessä 20.

Lontoo vetää superrikkaita paitsi kansainvälisen kaupan keskuksena myös hellällä verotuksellaan. Lontoon rikkain mies on jalkapallojoukkue Chelsean viime kesänä ostanut venäläinen öljypohatta Roman Abramovitsh, jonka omaisuuden arvioidaan olevan lähes 30 kertaa suurempi kuin Englannin kuningattaren.

Lähes kaikki uudet alueet tukirajan alla

Lontoon jälkeen vauraimmat alueet EU:ssa ovat Bryssel (217 kun EU15=100), Luxemburg (194), Hampuri (171), Pariisin seutu (165) ja Wien (152).

21 aluetta ylitti 25 prosentilla EU-keskiarvon, näistä viisi sijaitsee Saksassa. Italiassa, Alankomaissa ja Britanniassa tällaisia alueita on kolme kussakin. Samaan sarjaan lukeutuvat pääkaupunkiseudut Irlannista, Suomesta, Ruotsista - ja tulevista jäsenmaista Tšekin tasavallasta.

Prahan bkt/asukas-lukema on peräti 35 prosenttia korkeampi kuin EU:n keskiarvo. Myös Slovakian pääkaupungin Bratislavan lukema on pari prosenttia EU-keskitason yläpuolella, kaikkien muiden uusien alueiden selvästi sen alapuolella. 41:sta uusien jäsenmaiden NUTS-2-alueesta vain neljä ylittää 75 prosentin rajan, jonka alittamalla on päässyt aluetukien piiriin.

Tulevista jäsenmaista Latvian bruttokansantuote asukasta kohden oli vain kolmasosa EU:n keskiarvosta vuonna 2001. Puolan NUTS-2 -alueista viisi jää tämänkin tason alle.

Lähde: Eurostat News Release 21/2004, IS


Päivitetty 22.3.2004

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi