Tietoaika: Toukokuu 1999
Sisältö
- Sisältöä välineisiin
- Tietoa tiedosta
Surveyt paremmiksi laboratoriossa - Jätteetkin haastavat Venäjän
- Yritysten tiedonantotaakka
Enemmän mutta kohdennetummin kyselyjä - Tiedonkeruu käy verkon kautta
- Koulutus vähentää naisten, lisää miesten lapsilukua
- Suuria ikäluokkia on enemmän
- Tilastotieteilijöistä huutava pula
- Maailman alhaisin imeväiskuolevaisuus ja vanhimmat tilastot aiheesta
- Kotimaan katsaus
Yritysten määrä, henkilöstö ja liikevaihto kasvussa
Konkurssit lamaa edeltäneelle tasolle
Bkt kasvoi 3,9% vuoden lopulla
Teollisuus yhä kasvussa yhden vetämänä
Teollisuusyritysten liikevaihdon kasvu hidastui...
...maa- ja vesirakentamisen nopeutui
Palvelualojen liikevaihto kasvoi viime vuonna 11 prosenttia
Tilinpäätökset 1997
Kuluttajien usko lujittui
Työllisyysaste nousi vuodessa 2,1 prosenttiyksikköä
Inflaatio ennallaan
Öljyn kallistuminen nosti tuottajahintaindeksejä
Suomen matkailu kääntyi laskuun
Useimmissa kunnissa muuttotappioita - Kansainvälinen katsaus
Maataloustulo laskussa viime vuonna
Pankkisektori keskittyy
Kommunikaatiopalvelut työllistävät eniten Suomessa
Kirjailijat ja psykologit herkimpiä eroamaan Ruotsissa
Ruotsalaisnaisilla ikäloppuja Volvoja - Kuuselan kuviot
Viivakuvion arkkityyppi
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Sisältöä välineisiin
Kovasti puhutaan siitä, että informaatioteknologia muuttaa maailmaa. Sitä se varmasti tekeekin, mutta sanaparissa kehityksen painopiste on vahvasti teknologian puolella. Tässä ei liene suurta hämmästelyn aihetta, sillä teknologiaan panostetaan edelleen huomattavasti enemmän kuin informaation ja sisällön kehittämiseen.
Toistaiseksi teknologiaan panostaminen ei ole ollut kovin tuloksellista. Tuottavuus ei ole noussut siinä määrin kuin investoinnit olisivat edellyttäneet. Eräänä selityksenä tähän ekonomisteja askarruttaneeseen tuottavuusarvoitukseen on tarjottu juuri sitä, että verkoista on puuttunut merkitsevää sisältöä. Onhan sitä sisältöä toki viime vuosina tullut. Verkot kyllä täyttyvät, mutta sisällön laatu on pulmallisempi juttu.
Tiedon ja informaation kysyntä jatkuvasti kasvaa. Tieto on tehokas lääke epävarmuuteen ja ennustamattomuuteen. Myös maailman monimutkaistuminen lisää tiedon tarvetta. Yritykset ja organisaatiot haalivat verkkoihinsa valtavat määrät informaatiota. Samalla ne ovat lisääntyvästi huolissaan käytettävissä olevien informaatiovarantojensa relevanssista ja laadusta. Vasta viime aikoina on alettu havaita se, että tämä informaation hallinta pitää myös organisoida. Halutun informaation kaivaminen tietoverkkojen kasvavasta informaatiomassasta on hankalaa. Lisäksi informaatio on osattava muokata käyttäjille lisäarvoa tuovaksi tiedoksi.
Laadukkaasta informaatiosta ja sen tehokkaasta hallinnasta on tullut yrityksille yhä tärkeämpi kilpailukyvyn lähde.
Myös tilastotiedon kysyntä on viime vuosina nopeasti kasvanut. Tilastokeskuksen tietojen vuosittainen yli 25 000 asiakkaan käyttäjäkunta on 1990-luvulla laajentunut useilla tärkeillä toimijoilla. Euroopan unionin ja Euroopan Keskuspankin tilastotarpeet ovat jatkuvasti laajenemassa uusille alueille. Unionitason työllisyyspolitiikka on hyvä esimerkki EU:n laajenevista politiikka-alueista ja niiden edellyttämistä yksityiskohtaisista tilastotarpeista. Myöskään kotimaisen hallinnon tilastotarpeet eivät EU-jäsenyyden myötä ole vähentyneet, pikemminkin päinvastoin.
Esimerkiksi alueellisten organisaatioiden aktivoituminen on lisännyt tilastotiedon kysyntää. Samoin viime vuosien voimakas panostus tutkimukseen ja koulutukseen on lisännyt tilastoinformaation kysyntää. Tutkijakoulutuksen saaneiden määrä on Suomessa kasvanut viime vuosina nopeammin kuin ehkä missään muussa teollisuusmaassa. Markkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi säännöllisesti julkaistavat ja luotettavat tilastotiedot ovat täysin välttämättömiä. Demokratiankaan asettamia vaatimuksia tilastoinformaatiolle ei ole syytä väheksyä.
Tilastoala on pyrkinyt vastaamaan kasvavan ja muuttuvan kysynnän haasteisiin. Tilastotuotannossa on 1990-luvulla koettu ehkä voimakkain uudistumisvaihe toisen maailmansodan jälkeen. Uudistuksen keskeisenä lähtökohtana on ollut yhtenäisen Euroopan tilastojärjestelmän rakentaminen. Uudistuksia on vauhdittanut myös uuden informaatioteknologian mahdollistama tuottavuuden ja tehokkuuden nostaminen tilastotuotannossa. Korkean ammattitaidon, laadun ja tehokkuuden edistäminen ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi tilastovirastojen itsenäisyyden turvaamisessa.
Moninainen ja useilta eri asiakasryhmiltä tuleva kysyntä on asettanut kansallisten tilastovirastojen resurssit ja priorisointikyvyn koetukselle. Vaikka uudistusten lähtökohtana monelta osin ovat olleet EU:n tietotarpeet, nämä uudistukset ovat toki palvelleet myös tilastojen 'markkinakysyntää'. Esimerkiksi tilastojen ajantasaisuuden ja kansainvälisen vertailtavuuden paraneminen uudistusten myötä palvelevat kaikkien käyttäjäryhmien tarpeita.
Laadukkaiden tilastojen tuottaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä paitsi tiedonantajien myös asiakkaiden ja tiedon jatkojalostajien kanssa. Valtaosa tilastotiedoista välittyy loppukäyttäjille median, tutkijoiden, konsulttien ja muiden tilastotiedon jatkojalostajien kautta. Tämän välittäjäportaan merkitys paitsi tilastotiedon kysyjänä myös tilastovirastojen tärkeänä yhteistyökumppanina korostuu. Uskoisin, että tehokkaalla yhteistyöllä ja verkostoitumisella teknologian ylivaltaa sisällön suhteen kyetään murtamaan.