Veronalaiset tulot kasvoivat 2,6 prosenttia

Tulonsaajat saivat veronalaisia tuloja 139,2 miljardia euroa vuonna 2017, mikä oli 2,6 prosenttia edellisvuotista enemmän (Liitetaulukko 1). Pääomatulot kasvoivat selvästi ansiotuloja enemmän. Ansiotulot kasvoivat edellisvuodesta 1,8 prosenttia, kun pääomatulot kasvoivat 14,2 prosenttia. Veronalaisista tuloista oli ansiotuloja 129,1 miljardia ja pääomatuloja 10,1 miljardia euroa. Tulonsaajia oli kaikkiaan 4,7 miljoonaa, joista ansiotuloa sai 4,6 ja pääomatuloa 2,5 miljoonaa henkeä.

Palkkatuloja tulonsaajat saivat 85,1 miljardia euroa, eli 61 prosenttia veronalaisista tuloista. Seuraavaksi eniten, 22 prosenttia tuloista eli 31,0 miljardia euroa, tulonsaajat saivat eläketuloja. Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa ja eläketuloja 1,7 miljoonaa henkeä. Edellisvuodesta palkat kasvoivat 2,4 ja eläkkeet 3,1 prosenttia. Eläkkeistä 27 miljardia oli ansioeläkkeitä ja 2,3 miljardia kansaneläkkeitä. Ansioeläkkeet kasvoivat edellisvuodesta 3,8 prosenttia, kansaneläkkeiden määrä sen sijaan pieneni 2,9 prosenttia.

Työttömyyspäivärahaa ja muita työttömyysturvaan perustuvia etuuksia tulonsaajat saivat 4,6 miljardia euroa, mikä oli yhdeksän prosenttia edellisvuotista vähemmän. Työttömyysetuuksia saaneiden lukumäärä pieneni 38 000 hengellä eli runsaat viisi prosenttia. Muutkin veronalaiset tulonsiirrot pienenivät edellisvuodesta. Opintorahan määrä pieneni 8,6, sairausvakuutuspäivärahan 4,4 ja kotihoidon tuen määrä 5,2 prosenttia. Sairausvakuutuksen päivärahaa tulonsaajat saivat 1,3 miljardia, lapsen kotihoidon tukea 338 miljoonaa ja opintorahaa 490 miljoonaa euroa.

Optiovoittojen ja osakepalkkioiden määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Tulonsaajat saivat niitä 316 miljoonaa euroa, mikä oli 71 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työsuhdeoptioita tai osakepalkkioita sai 15 250 tulonsaajaa. Ansiotuloina verotettuja osinkoja sai 140 300 tulonsaajaa yhteensä 557 miljoonaa euroa. Tulonsaajat saivat niitä yhtä paljon kuin edellisvuonna, mutta ansiotulona verotettuja osinkotuloja saaneiden lukumäärä lähes kaksinkertaistui.

Veronalaisista pääomatuloista 4,4 miljardia euroa eli 43 prosenttia oli luovutusvoittoja. Luovutusvoittoja sai 373 400 henkeä vuonna 2017. Luovutusvoittojen määrä kasvoi edellisvuodesta 25 ja niitä saaneiden lukumäärä yhdeksän prosenttia. Luovutusvoitot arvopapereista kasvoivat 31 ja muusta omaisuudesta 20 prosenttia.

Pääomatulona verotettuja osinkoja tulonsaajat saivat bruttomääräisesti 4,0 miljardia euroa, mikä oli 6,3 prosenttia edellisvuotista enemmän. Osinkotuloja sai 869 000 henkeä. Veronalaista pääomatuloa osingoista oli 2,2 miljardia euroa. Siitä 977 miljoonaa euroa oli peräisin listatuista, 941 listaamattomista ja 235 miljoonaa ulkomaisista osakkeista. Listatuista yhtiöistä saadut osingot pienenivät runsaan prosentin, mutta listaamattomista yhtiöistä saadut osingot kasvoivat 14 ja ulkomaisista osakkeista saadut 2,5 prosenttia. Osuuskuntien jakamia ylijäämiä tulonsaajat saivat bruttomääräisesti 156 miljoonaa euroa, mistä veronalaista pääomatuloa oli 45 miljoonaa euroa. Veronalaiset ylijäämät kasvoivat 13 prosenttia.

Vuokratuloa sai 320 600 henkeä yhteensä 1,7 miljardia euroa, mikä oli 4,2 prosenttia edellisvuotista enemmän. Metsätalouden pääomatuloa tulonsaajat saivat 790 miljoonaa ja vapaaehtoisten henkilövakuutusten suorituksia 166 miljoonaa euroa. Metsätalouden pääomatulot kasvoivat 8,8 ja henkilövakuutussuoritukset 15 prosenttia.

Tulonsaajat saivat veronalaista yrittäjätuloa maataloudesta 795 miljoonaa, elinkeinotoiminnasta 2,9 miljardia ja yhtymistä 914 miljoonaa euroa. Maatalouden tulot pienenivät edellisvuodesta 7,8 prosenttia, elinkeinotoiminnan tulot 2,0 prosenttia ja yhtymien tulot 18,5 prosenttia. Veronalaisia yrittäjätuloja alensi yrittäjävähennys, joka pienensi yrittäjätulojen veronalaista osuutta viidellä prosentilla.

Välittömien verojen määrä pieneni hieman

Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 29,9 miljardia euroa vuonna 2017 (Liitetaulukko 1). Verojen kokonaismäärä pieneni nimellisesti 1,5 prosenttia edellisvuodesta.

Välittömistä veroista eniten maksettiin kunnallisveroa, 18,5 miljardia euroa. Valtion tuloveroa tulonsaajat maksoivat 8,4 miljardia, mistä ansiotuloveroa oli 5,5 miljardia ja pääomatuloveroa 2,8 miljardia euroa. Yle-veroa tulonsaajat maksoivat 489 miljoonaa euroa. Edellisvuodesta kunnallisveron määrä pieneni 1,4 ja valtion ansiotuloveron 5,3 prosenttia, pääomatuloveron määrä sen sijaan kasvoi 17,3 prosenttia. Yle-veroa tulonsaajat maksoivat prosentin edellisvuotista enemmän. Kunnallisveroa maksoi 3,9 miljoonaa, ansiotuloveroa 1,4 miljoonaa, pääomatuloveroa 1,6 miljoonaa ja Yle-veroa 3,7 miljoonaa henkeä.

Tulonsaajat maksoivat sairaanhoitomaksua 383 miljoonaa ja päivärahamaksua 1,3 miljardia euroa. Kaikkiaan sairausvakuutusmaksuja maksettiin 14 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Sairausvakuutusmaksujen koostumus muuttui huomattavasti, sillä sairaanhoitomaksua tulonsaajat maksoivat 70 prosenttia vähemmän ja päivärahamaksua 85 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimukseen liittyen sairaanhoitomaksua ei peritty kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta, ja verotettavasta eläke- ja etuustulosta sitä perittiin 1,45 prosenttia aiemman 1,47 prosentin sijaan. Palkansaajien sekä yrittäjien sairausvakuutusmaksun päivärahamaksu oli 1,58 prosenttia palkasta tai työtulosta, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä oli vähintään 14 000 euroa. Jos palkka- ja työtulon yhteismäärä jäi alle 14 000 euroa, päivärahamaksu oli nolla prosenttia. Edellisvuonna palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu oli 0,82 prosenttia palkasta tai työtulosta.

Palkansaajilta perittiin työeläke- ja työttömyyseläkevakuutusmaksuja 6,4 miljardia euroa, mikä oli 14,3 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti osa työnantajan eläkevakuutusmaksusta siirrettiin työntekijöiden maksettaviksi. Pakollisia eläkevakuutusmaksuja maksoi 2,5 miljoonaa palkansaajaa.

Pakollisten verojen ja maksujen lisäksi tulonsaajat maksoivat kirkollisveroa 881 miljoonaa euroa mikä oli kolme prosenttia edellisvuotista vähemmän. Kirkollisveroa maksoi 2,7 miljoonaa tulonsaajaa, 1,5 prosenttia edellisvuotista vähemmän.

Kuvio 1. Välittömät verot verolajeittain 1993–2017, miljoonaa euroa vuoden 2017 rahassa

Kuvio 1. Välittömät verot verolajeittain 1993–2017, miljoonaa euroa vuoden 2017 rahassa

Välittömät verot ovat kasvaneet vuodesta 1993 vuoteen 2017 reaalisesti 41 prosenttia. Tänä aikana on kunnallisveron määrä ja osuus veroista kasvanut selvästi valtion tuloveroja enemmän. Kunnallisveron määrä kasvoi reaalisesti 76 prosenttia ja sen osuus välittömistä veroista 50 prosentista 62 prosenttiin. Tulonsaajat maksoivat ansiotuloveroa valtiolle vuonna 2017 reaalisesti 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1993 ja sen osuus veroista pieneni tänä aikana 31 prosentista 18 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus on pienentynyt etenkin 2000-luvulla. Vuodesta 2000 vuoteen 2017 ansiotuloveron osuus tulonsaajien välittömistä veroista pieneni 14 prosenttiyksikköä, kun kunnallisveron osuus veroista kasvoi tänä aikana 13 prosenttiyksikköä.

Suhdannevaihtelut vaikuttavat eniten pääomatuloon ja siten myös pääomatuloveron määrään. Pääomatuloveron osuus veroista onkin vaihdellut vajaan kolmen ja kymmenen prosentin välillä. Vuonna 2017 pääomatuloveron osuus tulonsaajien veroista oli 9,4 prosenttia, kun se edellisvuonna oli puolitoista prosenttiyksikköä pienempi.

Sosiaaliturvamaksujen osuus veroista ja maksuista oli 1990-luvun alussa runsaat 13 prosenttia, mistä se 2000-luvun alkupuolella laski alle viiteen prosenttiin. Sen jälkeen on sairausvakuutusmaksun osuus jälleen kasvanut ja oli suurimmillaan, 7,8 prosenttia, vuonna 2010. Sairaanhoitomaksun alenemisen takia sairausvakuutusmaksujen osuus veroista oli vuonna 2017 enää 5,6 prosenttia. Sosiaaliturvamaksuihin sisältyi sairausvakuutusmaksun ohella vuoteen 1995 asti myös kansaneläkevakuutusmaksu.

Yle-veroa on peritty vuodesta 2013 lähtien ja vuonna 2017 sen osuus välittömistä veroista oli 1,6 prosenttia.

Kuvio 2. Välittömien verojen osuudet veronalaisista tuloista tuloluokittain vuonna 2017, %

Kuvio 2. Välittömien verojen osuudet veronalaisista tuloista tuloluokittain vuonna 2017, %

Verojen osuus veronalaisista tuloista oli 21,5 prosenttia vuonna 2017. Veroihin ja maksuihin on laskettu ansio- ja pääomatuloverot, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksut ja Yle-vero. Vuotta aiemmin veroihin kului tulonsaajilta keskimäärin 22,4 prosenttia, joten kokonaisuutena verojen osuus tuloista pieneni. Palkansaajien pakolliset eläkevakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät tuloista 26,1 prosenttia, kun edellisvuonna vastaava osuus oli 26,5 prosenttia

Verotus keveni vuonna 2017 kaikissa tuloluokissa, mutta vähiten pienituloisimmilta tulonsaajilta. Alle 20 000 euroa vuodessa ansainneiden verojen osuus tuloista pieneni noin puoli prosenttiyksikköä kun tulonsaajien, joiden vuositulot olivat 30 000–150 000 euroa, veroaste aleni 1,2–1,3 prosenttiyksikköä. Tulonsaajat, joiden veronalaiset vuositulot olivat vähintään 150 000 euroa, maksoivat tuloistaan noin prosenttiyksikön vähemmän veroja kuin vuotta aiemmin. Kunnallisveron osuus tuloista pieneni kaikissa tuloluokissa. Ansiotuloveron aleneminen sen sijaan kevensi vain yli 30 000 euroa vuodessa ansainneiden verotusta sitä enemmän, mitä hyvätuloisempi tulonsaaja oli. Vuodessa 30 000-40 000 euroa ansainneiden ansiotulovero aleni 0,4 ja vähintään 150 000 euroa ansainneiden 1,4 prosenttiyksikköä.

Taulukko 1. Verojen jakautuminen tuloluokittain 2017

Tulot ja verot Tuloluokka, 1000 €
  Yhteensä -10 10-20 20-30 30-40 40-50 50-75 75-100 100-
Tulonsaajia 4 712 809 895 835 1 077 163 940 045 767 522 434 410 404 035 107 789 86 010
Tulonsaajia, % 100,0 19,0 22,9 19,9 16,3 9,2 8,6 2,3 1,8
Veronalaiset tulot, milj. € 139 217,7 4543,5 16 037,7 23 472,7 26 568,5 19 323,4 24 069,0 9 177,9 16 025,1
Veronalaiset tulot, % 100 3,3 11,5 16,9 19,1 13,9 17,3 6,6 11,5
Ansiotulovero, milj. € 5 519,3 0,0 0,5 26,5 206,8 613,0 1 622,8 947,9 2 101,7
Ansiotulovero, % 100,0 0,0 0,0 0,5 3,7 11,1 29,4 17,2 38,1
Pääomatulovero, milj. € 2 825,2 30,4 86,2 155,2 190,9 191,8 379,2 242,3 1 549,2
Pääomatulovero, % 100,0 1,1 3,1 5,5 6,8 6,8 13,4 8,6 54,8
Sairausvakuutusmaksu milj. € 1 687,5 18,8 105,2 300,9 380,4 277,3 336,0 120,4 148,5
Sairausvakuutusmaksu, % 100,0 1,1 6,3 17,8 22,5 16,4 19,9 7,1 8,8
Kunnallisvero, milj. € 18 524,7 195,4 1 223,2 2 974,3 3 908,3 3 032,5 3 818,5 1 436,2 1 936,3
Kunnallisvero, % 100,0 1,1 6,6 16,1 21,1 16,4 20,6 7,8 10,5
Yle-vero, milj. € 489,3 1,8 101,1 131,7 108,7 61,5 57,2 15,2 12,1
Yle-vero, % 100,0 0,4 20,7 26,9 22,2 12,6 11,7 3,1 2,5
Verot yhteensä, milj. € 29 053,2 247,0 1 517,0 3 589,2 4 796,0 4 176,8 6 214,7 2 762,8 5 749,8
Verot yhteensä, % 100,0 0,9 5,2 12,4 16,5 14,4 21,4 9,5 19,8

Pienituloisimpien tulonsaajien verot koostuivat lähinnä kunnallisverosta ja sairausvakuutusmaksuista. He maksoivat suhteellisen suuren osuuden myös Yle-verosta. Tulonsaajia, joiden veronalaiset vuositulot jäivät alle 20 000 euron, oli kaksi miljoonaa eli 42 prosenttia tulonsaajista. He saivat 14,8 prosenttia veronalaista tuloista ja maksoivat 6,1 prosenttia välittömistä veroista. Ansiotuloveroa alle 20 000 euroa ansainneet eivät käytännössä maksaneet, mutta pääomatuloveroa 117 miljoonaa euroa eli 4,1 prosenttia pääomatuloverosta. Kunnallisveroista he maksoivat 7,7 ja sairausvakuutusmaksuista 7,3 prosenttia. Yle-verosta he maksoivat 103 miljoonaa euroa eli 21 prosenttia maksuunpannusta verosta.

Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 30 000–50 000 euroa, oli 1,2 miljoonaa eli neljännes kaikista. He saivat veronalaisista tuloista 33 prosenttia ja maksoivat kaikista veroista 31 prosenttia. Ansiotuloveroista he maksoivat 15, pääomatuloverosta 14 ja kunnallisverosta 38 prosenttia

Runsaalla puolella miljoonalla tulonsaajalla eli 11 prosentilla kaikista tulot olivat 50 000–100 000 euroa. He saivat 24 prosenttia tuloista ja maksoivat 31 prosenttia kaikista veroista. Valtion ansiotuloverosta he maksoivat 47, pääomatuloverosta 22 ja kunnallisverosta 28 prosenttia. Tulonsaajia, joiden veronalaiset tulot olivat yli 100 000 euroa, oli 86 000 eli kaksi prosenttia kaikista. Tuloista he saivat 12 prosenttia ja maksoivat 20 prosenttia kaikista veroista. Pääomatuloveroa he maksoivat selvästi eniten, 1,5 miljardia euroa, eli 55 prosenttia pääomatuloverosta. Ansiotuloverosta he maksoivat 38 ja kunnallisverosta 11 prosenttia.

Vähennyksiin jonkin verran muutoksia

Tuloista ja veroista tehtäviin vähennyksiin tehtiin joitain muutoksia. Tulonhankkimisvähennystä korotettiin 620 eurosta 750 euroon. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 3 020 eurosta 3 060 euroon. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin 1 260 eurosta 1 420 euroon, kertymäprosenttia korotettiin 11,8 prosentista 12,0 prosenttiin ja poistumaprosenttia 1,46 prosentista 1,51 prosenttiin. Asuntovelan korkojen vähennyskelpoinen osuus pieneni 55 prosentista 45 prosenttiin.

Vuonna 2017 otettiin käyttöön uusi yrittäjävähennys. Yrittäjävähennys alentaa liikkeen- tai ammatinharjoittajan tulosta, josta on vähennetty aiempien vuosien tappiot viidellä prosentilla. Yrittäjävähennys koskee elinkeinotoiminasta, maataloudesta, metsätaloudesta, porotaloudesta sekä yhtymistä saatuja tuloja. Yrittäjävähennys vaikuttaa siten yrittäjien veronalaisten tulojen vertailukelpoisuuteen.

Suurimpia tuloista tehtäviä vähennyksiä olivat eläketulovähennykset, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Eläketulovähennyksen määrä valtionverotuksessa oli 12,3 miljardia ja kunnallisverotuksessa 6,4 miljardia euroa vuonna 2017. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys oli 6,2 miljardia euroa ja perusvähennys 3,4 miljardia euroa. Perusvähennyksen määrä kasvoi 3,6 prosenttia, mutta eläkevähennykset ja ansiotulovähennys kasvoivat nimellisesti vain runsaan prosentin edellisvuodesta. Ansiotulojen veroista tehtävä työtulovähennys alensi palkansaajien veroja 2,9 miljardilla eurolla, mikä oli 13,4 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Asuntovelkojen korkoja tulonsaajat ilmoittivat 785 miljoonaa euroa, mistä vähennyskelpoinen osuus oli 353 miljoonaa euroa. Asuntolainakorkojen ilmoitettu määrä pieneni edellisvuodesta kuusi ja vähennyskelpoinen määrä 23 prosenttia. Ensiasunnon lainoihin kohdistuneita korkoja tulonsaajilla oli 121 miljoonaa euroa, joita he saivat vähentää 55 miljoonaa euroa, mikä oli 25 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tulonhankkimislainan korkoja tulonsaajat vähensivät 118 miljoonaa euroa eli yhtä paljon kuin edellisvuonnakin. Alijäämähyvityksenä ansiotuloveroista vähennettiin korkoja 133 miljoonaa euroa. Alijäämähyvityksen määrä pieneni 19 prosenttia.

Eri vähennykset kohdistuvat erilaisia tuloja saaneille ja eri tulotasolla oleville tulonsaajille. Selvimmin pienituloisille kohdistuivat perusvähennys ja opintorahavähennys (liitetaulukko 2). Perusvähennyksestä saivat alle 10 000 euroa ansainneet 30 prosenttia ja 10 000–25 000 euroa ansainneet 66 prosenttia. Opintorahavähennyksen saajat ansaitsivat käytännössä kaikki alle 10 000 euroa. Myös eläketulovähennykset kohdistuivat alimpiin tuloluokkiin. Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen saajista 89 ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen saajista 73 prosentilla tulot olivat alle 25 000 euroa.

Työtuloihin kohdistuneista vähennyksistä hyötyivät eniten keski- ja hyvätuloiset tulonsaajat. Työtulovähennyksestä saivat 10 000–25 000 euroa ansainneet 22 ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 61 prosenttia. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja matkakuluista vähensivät 25 000–50 000 euroa ansainneet noin 60 prosenttia ja 50 000–75 000 euroa ansainneet 20 prosenttia.

Tulonhankkimisvähennyksestä ja eläkevakuutusmaksuvähennyksestä 25 000–50 000 euroa ansainneiden osuus oli noin puolet. Tulonhankkimisvähennyksestä saivat alle 25 000 euroa ansainneet tulonsaajat kolmanneksen, mutta eläkevakuutusmaksuista vain kymmenen prosenttia. Eläkevakuutusmaksuista sen sijaan yli 50 000 ansainneet saivat 39 prosenttia. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä hyötyivät suhteellisen pieni- ja keskituloiset. Alle 25 000 euroa ansainneet saivat siitä kolmanneksen ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 57 prosenttia.

Asuntolainan koroista vähensivät 25 000–50 000 euroa ansainneet 51 prosenttia ja yli 50 000 euroa ansainneet 31 prosenttia. Ensiasunnon koroista 25 000–50 000 euroa ansainneiden osuus oli 60 prosenttia ja yli 50 000 euroa ansainneiden osuus 21 prosenttia. Tulonhankkimislainan korkoja vähensivät eniten suhteellisen hyvätuloiset tulonsaajat. Niistä 63 prosenttia saivat vähintään 50 000 euroa vuodessa ansainneet. Vapaaehtoisista eläkevakuutusmaksuista vähensivät 25 000–50 000 euroa ansainneet 47 ja yli 50 000 euroa ansainneet 40 prosenttia.

Kotitalousvähennys kasvoi edelleen

Kotitalousvähennystä käytettiin 436 miljoonan euron edestä vuonna 2017. Edellisvuodesta vähennyksen määrä kasvoi 13 prosenttia. Vähennystä hyödynsi 423 000 tulonsaajaa, mikä oli noin viisi prosenttia edellisvuotista enemmän.

Kotitalousvähennyksen käyttöalaa on laajennettu ja enimmäismääriä korotettu sen olemassaoloaikana useaan otteeseen. Kotitalousvähennyksen käyttö on viime vuosikymmenen alusta kasvanut joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin vähennyksen enimmäismäärää pienennettiin 3 000 eurosta 2 000 euroon. Silloin vähennysten käyttäjien määrä väheni runsaalla 41 000 tulonsaajalla. Vuonna 2014 enimmäismäärä korotettiin nykyiseen 2 400 euroon. Kotitalousvähennys oli vuonna 2017 puolet yritykselle maksetun työkorvauksen määrästä, kun se on ollut 45 % vuodesta 2012 lähtien.

Vuoden aikana myönnetyistä vähennyksistä suurin osa, 58 prosenttia, oli alle tuhannen euron suuruisia. Hieman yli viidennes oli kooltaan 1000–2000 euroa ja vajaa viidennes 2000–3000 euroa. Sitä suuremman vähennyksen sai vain prosentti vähennystä käyttäneistä.

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain vuonna 2017

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain vuonna 2017

Vähennystä käytettiin selvästi eniten asunnon kunnossapitotöihin. Vähennystä käyttäneistä 73 prosenttia käytti sitä asunnon kunnossapitoon ja 81 prosenttia vähennyksen kokonaismäärästä käytettiin siihen. Kotitaloustöihin vähennystä käytti runsas viidennes vähennyksensaajista. Hoiva- ja hoitotöihin vähennystä käytti vain kaksi prosenttia vähennyksensaajista. Keskimääräinen vähennys asunnon kunnossapitotöistä oli 1 146 euroa, kotitaloustöistä 637 euroa ja hoiva- ja hoitotöistä 1 084 euroa (Taulukko 2).

Vähennyksensaajia oli yhdeksän prosenttia tulonsaajista. Vähennyksen käyttö yleistyi tulojen kasvaessa. Alle 25 000 euroa ansainneista vain neljä prosenttia, 25 000–50 000 euroa ansainneista 11 ja vähintään 100 000 euroa ansainneista 41 prosenttia käytti kotitalousvähennystä. Keskimääräinen vähennyskin kasvoi tulojen kasvaessa. Alle 25 000 euroa vuodessa ansainneilla se oli 808 euroa kun vähintään 100 000 euroa ansainneilla keskimääräinen vähennys oli 1 369 euroa.

Keskituloiset käyttivät vähennystä muita useammin asunnon kunnossapitotyöhön. Lähes 80 prosenttia vähennyksensaajista, jotka ansaitsivat 25 000–75 000 euroa vuodessa, käytti sitä asunnon kunnossapitoon. Kotitaloustyöhön vähennystä käyttivät suhteellisen usein sekä pieni- että suurituloiset. Alle 25 000 euroa ja yli 75 000 euroa ansainneista vähennystä käyttäneistä runsas neljännes käytti sitä kotitaloustyöhön. Pienituloiset käyttivät vähennystä muita useammin myös hoiva- ja hoitotyöhön. Puolet vähennystä hoiva- ja hoitotyöhön käyttäneistä ansaitsi alle 25 000 euroa.

Vähennyksen käyttö yleistyi myös iän myötä. Alle 25-vuotiaista alle prosentti käytti kotitalousvähennystä, mutta yli 45-vuotiaista vähennyksen käyttäjiä oli yli kymmenen prosenttia. Kaikenikäiset käyttivät vähennystä useimmin asuntojen kunnossapitoon. Yli 75-vuotiaat käyttivät muita useammin vähennystä kotitalous- ja hoivatyöhön. Vähennystä hoiva- tai hoitotyöhön käyttäneistä 68 prosenttia ja kotitaloustyöhön käyttäneistä 30 prosenttia oli yli 75-vuotiaita.

Taulukko 2. Kotitalousvähennyksen saajien luku ja keskimääräinen vähennys 2017

Käyttötarkoitus Ikäluokka
  Yhteensä –24 25 - 34 35 - 44 45 - 54 55 - 64 65 - 74 75 -
Kotitalousvähennys yhteensä, lkm 423 132 1 899 30 449 64 483 72 235 88 176 89 650 76 240
Kotitalousvähennys yhteensä, keskimäärin, € 1 030 924 1 034 1 080 1 099 1 094 1 034 843
Kotitaloustyö, lkm 91 454 271 5 415 15 061 14 802 14 264 14 158 27 483
Kotitaloustyö, keskimäärin, € 637 705 655 788 819 708 566 453
Hoiva- tai hoitotyö, lkm 9 220 8 236 836 393 496 938 6 313
Hoiva- tai hoitotyö keskimäärin, € 1 084 558 838 942 1 031 1 088 919 1 140
Kunnossapito tai parannustyö, lkm 309 701 1 588 24 037 46 935 55 099 70 673 71 366 40 003
Asuntojen kunnossapitotyö, keskimäärin, € 1 146 971 1 123 1 175 1 175 1 174 1 132 1 067
Usea tai tuntematon, lkm 12 757 32 761 1 651 1 941 2 743 3 188 2 441
Usea tai tuntematon, keskimäärin, € 980 527 992 1 106 1 066 1 033 963 789

Miehet ja naiset käyttivät vähennystä yhtä usein. Miehet käyttivät vähennystä jonkin verran naisia useammin kunnossapitotöihin, naiset puolestaan miehiä useammin kotitaloustyöhön sekä hoito- ja hoivatyöhön.

Tulonsaajien mediaanitulot kasvoivat 1,4 prosenttia

Tulonsaajien veronalaiset mediaanitulot olivat 24 037 euroa vuonna 2017. Miesten mediaanitulot olivat 27 624 ja naisten 21 415 euroa. Mediaanitulot kasvoivat edellisvuodesta 1,4 prosenttia, miesten 1,8 ja naisten 1,3 prosenttia. Suurimmillaan tulot olivat keski-ikäisillä tulonsaajilla. Suurimmat mediaanitulot (34 874 €), olivat 45–54-vuotiailla tulonsaajilla ja seuraavaksi suurimmat (33 775 €) ne olivat 35–44-vuotiailla. Edellisvuodesta eniten kasvoivat nuorimpien ja vanhimpien mediaanitulot. Alle 25-vuotiaiden mediaanitulot kasvoivat 3,8 ja yli 74-vuotiaiden 3,0 prosenttia.

Kuvio 4. Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan 2017

Kuvio 4. Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan 2017

Veronalaisiin tuloihin eivät sisälly verottomat tulonsiirrot kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät. Tulonsaajien joukossa on koululaisia, opiskelijoita tai muita tilapäis- ja osa-aikatöitä tehneitä, joiden pienituloisuus on usein tilapäistä ja elämäntilanteeseen liittyvää. Veronalaiset tulot ovat usein pieniä myös monilla eläketuloa tai muita tulonsiirtoja kuten kotihoidon tukea, opintorahaa tai äitiys- tai vanhempainrahaa saaneilla.

Tulonsaajista hieman alle viidennes eli 896 000 henkeä ansaitsi alle 10 000 euroa. Heistä oli alle 20-vuotiaita 27 ja 20–24-vuotiaita 16 prosenttia. Yli 74-vuotiaita tulonsaajia oli 567 000, joista 83 200 eli 15 prosentilla veronalaiset tulot jäivät alle 10 000 euron. Yli 74-vuotiaista naisista 17 prosenttia ansaitsi alle 10 000 euroa vuodessa. Suhteellisesti vähiten pienituloisia oli 40–64-vuotiaiden tulonsaajien joukossa, joista kymmenen prosenttia ansaitsi alle 10 000 euroa vuodessa.

Pienituloisimpien tulot koostuivat enimmäkseen tulonsiirroista. Alle 10 000 euroa vuodessa ansainneiden tuloista oli 33 prosenttia eläkkeitä, 25 prosenttia työttömyysetuuksia ja kuusi prosenttia opintorahoja. Heidän eläketuloistaan suurin osa, 76 prosenttia, oli kansaneläkkeitä. Lapsen kotihoidon tukea ja sairausvakuutuksen päivärahoja pienituloisimpien tuloista oli molempia kolme prosenttia. Palkkatuloja alle 10 000 euroa ansainneiden tuloista oli hieman yli viidennes.

Kolmannes tulonsaajista eli 1,6 miljoonaa henkeä ansaitsi 10 000–25 000 euroa. Heidän tuloistaan hieman yli puolet oli eläkkeitä ja 29 prosenttia palkkoja. Työttömyysetuuksia heidän tuloistaan oli yhdeksän prosenttia. Vaikka työttömyysetuuksien osuus heidän tuloistaan oli suhteellisen pieni, hieman yli puolet niistä kohdistui tulonsaajille, jotka ansaitsivat 10 000–25 000 euroa vuodessa.

Taulukko 3. Veronalaiset tulot iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2017

Tulot Ikä
  Kaikki 0-17 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-
Yhteensä, lukumäärä 4 712 809 152 376 434 024 712 346 690 772 703 970 740 503 712 200 566 618
Veronalaiset tulot keskimäärin, € 29 540 1 724 12 168 27 403 38 704 41 661 36 775 26 843 20 719
Veronalaiset tulot, mediaani, € 24 037 600 9 123 26 035 33 775 34 874 30 379 21 218 17 065
Ansiotulot keskimäärin, € 27 398 1 502 11 932 26 589 36 514 38 562 33 463 23 846 18 780
Pääomatulot keskimäärin, € 2 142 222 236 814 2 190 3 099 3 311 2 997 1 940
Verot yhteensä keskimäärin, € 6 352 99 1 211 4 957 8 832 9 936 8 375 6 059 3 971
Miehet, lukumäärä 2 303 146 75 768 219 895 369 614 357 364 357 122 365 776 337 907 219 700
Miesten veronalaiset tulot keskimäärin, € 34 227 1 850 12 726 30 816 44 995 47 466 41 572 31 861 25 027
Miesten veronalaiset tulot  mediaani, € 27 624 649 9 123 29 806 39 023 39 001 32 945 24 397 20 252
Miesten ansiotulot keskimäärin, € 31 119 1 617 12 426 29 658 41 679 42 822 36 837 27 646 22 079
Miesten pääomatulot keskimäärin, € 3 109 234 300 1 159 3 316 4 644 4 735 4 216 2 949
Miesten verot yhteensä keskimäärin, € 8 082 107 1406 6 025 11169 12 256 10 356 7 967 5 554
Naiset, lukumäärä 2 409 663 76 608 214 129 342 732 333 408 346 848 374 727 374 293 346 918
Naisten veronalaiset tulot keskimäärin, € 25 061 1 600 11 595 23 722 31 961 35 685 32 092 22 313 17 991
Naisten veronalaiset tulot, mediaani, € 21 415 564 9 165 22 896 29 696 32 125 28 785 18 904 15 668
Naisten ansiotulot keskimäärin, € 23 842 1 389 11 425 23 279 30 977 34 176 30 170 20 416 16 691
Naisten pääomatulot keskimäärin, € 1 219 210 170 443 984 1 508 1 922 1 898 1 301
Naisten verot yhteensä keskimäärin, € 4 698 90 1 012 3 805 6 327 7 547 6 442 4 336 2 968

Tulonsaajia, joiden vuositulot olivat 25 000–50 000 euroa, oli hieman edellisiä enemmän, 1,7 miljoonaa. Heidän tuloistaan 72 prosenttia oli palkkoja ja 19 prosenttia eläkkeitä. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 50 000–100 000 euroa, oli 512 000 eli 11 prosenttia kaikista. Heillä palkkojen osuus tuloista oli suurin. Heidän tuloistaan 77 prosenttia oli palkkoja ja kymmenen prosenttia eläkkeitä. Pääomatuloja heidän tuloistaan oli seitsemän prosenttia.

Kuvio 5. Ansio- ja pääomatulojen jakautuminen tuloluokittain vuonna 2017

Kuvio 5. Ansio- ja pääomatulojen jakautuminen tuloluokittain vuonna 2017

Vähintään 100 000 euroa vuodessa ansainneita oli 86 000 eli kaksi prosenttia tulonsaajista. Heidän veronalaisista tuloistaan 31 prosenttia eli viisi miljardia oli pääomatuloja. He saivat puolet kaikista pääomatuloista. Palkkoja heidän tuloistaan oli 54, eläkkeitä seitsemän ja yrittäjätuloja viisi prosenttia.

Suurimmat tulot Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla

Veronalaiset mediaanitulot olivat korkeimmat Ahvenanmaalla (27 350 €) ja Uudellamaalla (26 540 €). Pienimmät mediaanitulot olivat Kainuun (21 930 €), Etelä-Savon (21 600 €) ja Pohjois-Karjalan (20 780 €) maakunnissa. Eniten mediaanitulot kasvoivat Kainuussa (2,3 %), Satakunnassa (2,0 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (1,9 %). Vähiten ne kasvoivat Pohjanmaalla 0,7 prosenttia edellisvuodesta.

Kuvio 6. Veronalaiset mediaanitulot maakunnittain 2017 ja 2016

Kuvio 6. Veronalaiset mediaanitulot maakunnittain 2017 ja 2016

Palkkatulojen osuus tuloista oli suurin Uudellamaalla, missä palkkoja oli 66 prosenttia veronalaisista tuloista. Palkkojen osuus oli hieman keskimääräistä suurempi myös Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suhteellisesti eniten eläketuloja tulonsaajat saivat Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Kainuussa, 29–30 prosenttia veronalaisista tuloistaan. Työttömyysetuuksien osuus tuloista oli suurin Kainuussa (4,6 %) ja Pohjois-Karjalassa (5,1 %).

Eniten yrittäjätuloja tulonsaajat saivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Maataloudesta, elinkeinotoiminnasta ja yhtymistä saatujen tulojen osuus tuloista oli koko maassa 3,3 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla tulonsaajat saivat yrittäjätuloja 6,1 ja Keski-Pohjanmaalla 5,6 prosenttia tuloistaan. Yrittäjätulojen osuus oli pienin, 2,3 prosenttia, Uudellamaalla.

Eniten pääomatuloja, 8,7 prosenttia veronalaisista tuloistaan saivat Ahvenanmaan tulonsaajat. Pääomatulojen osuus tuloista oli keskimääräistä suurempi myös Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa. Koko maassa tulonsaajat saivat pääomatuloja keskimäärin 2 140 euroa. Ahvenanmaalaisten keskimääräiset pääomatulot olivat 2 720 euroa, Uudellamaalla 2 820 euroa, Varsinais-Suomessa 2 180 ja Etelä-Savossa 2 030 euroa. Vähiten pääomatuloja saivat Kainuun ja Lapin tulonsaajat, noin 1 400 euroa tulonsaajaa kohti.

Hyvätuloisimmat kunnat sijaitsivat enimmäkseen Helsingin seudulla ja Ahvenanmaalla. Kymmenen mediaanituloiltaan suurituloisinta kuntaa olivat Kauniainen (34 623 €), Jomala (31 195 €), Espoo (30 231 €), Nurmijärvi (30 136 €), Tuusula (30 036 €), Lemland (29 933 €), Sipoo (29 818 €), Kirkkonummi (29 764 €), Siuntio (29 208 €) ja Masku (28 943 €).


Lähde: Veronalaiset tulot 2017. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 17.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Veronalaiset tulot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3843. 2017, Veronalaiset tulot kasvoivat 2,6 prosenttia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.8.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tvt/2017/tvt_2017_2018-12-17_kat_001_fi.html