Pääomatulot pienenivät 15 prosenttia

Tulonsaajat saivat veronalaisia tuloja 124,4 miljardia euroa vuonna 2012. Tuloista oli ansiotuloja 117,8 ja pääomatuloja 6,6 miljardia euroa. Edellisvuodesta veronalaiset tulot kasvoivat nimellisesti kolme prosenttia. Ansiotulot kasvoivat 4,3 prosenttia, pääomatuloja tulonsaajat sen sijaan saivat 15 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Kaikkiaan tuloa saaneita oli 4,6 miljoonaa, ansiotuloja sai 4,5 miljoonaa ja pääomatuloja 1,3 miljoonaa henkeä (liitetaulukko 1).

Ansiotuloista 79,8 miljardia eli 68 prosenttia oli palkkatuloja. Palkkatulot kasvoivat edellisvuodesta 3,7 prosenttia. Eläketuloja tulonsaajat saivat 26,1 miljardia, mikä oli 6,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa ja eläkkeitä 1,6 miljoonaa henkeä. Ansiotuloista eniten, 13 prosenttia, kasvoivat työttömyyspäivärahat ja muut työttömyysturvaan perustuvat etuudet. Niitä tulonsaajat saivat 3,6 miljardia euroa. Työttömyyspäivärahaa sai 561 700 henkeä, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotista enemmän. Sairausvakuutukseen perustuvia päivärahoja ja etuuksia tulonsaajat saivat 1,3 miljardia ja lapsen kotihoidon tukea 391 miljoonaa euroa. Opintorahaa sai 318 000 henkeä yhteensä 505 miljoonaa euroa. Opintorahaa tulonsaajat saivat kaksi prosenttia edellisvuotista vähemmän. Ansiotulona verotetut osingot pienenivät edellisvuodesta 11 prosenttia, niitä tulonsaajat saivat 360 miljoonaa euroa.

Pääomatuloista pienenivät eniten luovutusvoitot. Tulonsaajat saivat niitä 2,5 miljardia euroa eli kolmanneksen vähemmän kuin edellisvuonna. Luovutusvoittoja saaneita oli 276 800, mikä oli 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Metsätalouden pääomatuloja tulonsaajat saivat 616 miljoonaa euroa, eli seitsemän prosenttia edellisvuotista vähemmän. Muut pääomatulot, joita ovat esimerkiksi henkivakuutusten perusteella maksetut korvaukset ja muut pääomatuloa olevat etuudet vähenivät 15 prosenttia. Niitä tulonsaajat saivat 482 miljoonaa euroa.

Pääomatulona verotettuja osinkoja tulonsaajat saivat kuusi prosenttia edellisvuotista vähemmän. Kaikkiaan tulonsaajat saivat niitä 1,5 miljardia euroa, mistä 721 miljoonaa oli peräisin listatuista, 661 miljoonaa listaamattomista ja 101 miljoonaa ulkomaisista yhtiöistä. Bruttomääräisesti tulonsaajat saivat osinkoja pääomatulona kaikkiaan 3,3 miljardia euroa, mistä 1,2 miljardia listatuista ja 2,1 miljardia listaamattomista osakkeista. Brutto-osingot pienenivät edellisvuodesta kahdeksan prosenttia eli hieman enemmän kuin osinkojen veronalainen määrä. Vuonna 2012 pienennettiin listaamattomista osakkeista saatujen osinkojen verovapaata osuutta 90 000 eurosta 60 000 euroon. Veronalaiset pääomatulo-osingot listaamattomista yhtiöistä pienenivät 6,5 prosenttia, mutta verotettujen osingonsaajien määrä kasvoi selvästi: vuonna 2012 heitä oli 6 300 eli 57 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Pääomatuloista kasvoivat vain vuokratulot ja osuuspääoman korot. Vuokratulot kasvoivat 3,8 prosenttia, niitä tulonsaajat saivat 1,4 miljardia euroa. Osuuspääoman koroista oli veronalaista pääomatuloa 14,2 miljoonaa euroa, niitä sai 9 400 tulonsaajaa. Edellisvuodesta veronalaiset osuuspääoman korot kasvoivat 14 prosenttia.

Elinkeinotoiminnan tuloja tulonsaajat saivat 3,0 miljardia euroa eli jokseenkin yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Yrittäjätulot maataloudesta ja yhtymistä sen sijaan vähenivät. Maataloudesta tulonsaajat saivat tuloja 1,0 ja yhtymistä 1,3 miljardia euroa. Maatalouden tulot pienenivät 1,4 ja yhtymien tulot 2,3 prosenttia.

Kunnallisveron osuus veroista 64 prosenttia

Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 26,8 miljardia euroa vuonna 2012. Edellisvuodesta verot kasvoivat nimellisesti 2,1 prosenttia. Eniten maksettiin kunnallisveroa, 17,0 miljardia euroa, mikä oli 3,6 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kunnallisveroa maksoi 3,8 miljoonaa tulonsaajaa. Valtion tuloveroa ansiotuloista maksettiin 5,3 ja pääomatulosta 1,7 miljardia euroa. Ansiotuloveron määrä kasvoi hieman, 0,4 prosenttia, mutta pääomatulovero pieneni 8,4 prosenttia. Pääomatuloveron määrä pieneni vähemmän kuin tulonsaajien saamat pääomatulot. Vuonna 2012 pääomatuloveroastetta nostettiin 28 prosentista 30 prosenttiin ja 50 000 euroa ylittävältä osalta 32 prosenttiin. Ansiotuloveroa maksoi 1,6 miljoonaa ja pääomatuloveroa 903 000 henkeä.

Sairaanhoitomaksua tulonsaajat maksoivat 1,1 miljardia ja päivärahamaksua 689 miljoonaa euroa. Sairaanhoitomaksu kasvoi 5,7 ja päivärahamaksu 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Palkansaajilta perittiin lisäksi työeläke- ja työttömyyseläkevakuutusmaksuja 4,6 miljardia euroa. Ne kasvoivat 11,7 prosenttia edellisvuodesta. Pakollisia eläkevakuutusmaksuja maksoi 2,5 miljoonaa palkansaajaa.

Pakollisten verojen ja maksujen lisäksi tulonsaajat maksoivat kirkollisveroa 894 miljoonaa euroa ja metsänhoitomaksua 19 miljoonaa euroa. Kirkollisveroa maksoi 2,9 miljoonaa tulonsaajaa. Edellisvuoteen verrattuna heitä oli runsaat kaksi prosenttia vähemmän.

Kuvio 1. Välittömat verot verolajin mukaan1993-2012, %

Kuvio 1. Välittömat verot verolajin mukaan1993-2012, %

Verot ja maksut ovat kasvaneet vuodesta 1993 reaalisesti 31 prosenttia. Kunnallisveron osuus veroista on tänä aikana kasvanut 50 prosentista 64 prosenttiin.

Valtionverojen osuus on samana aikana pienentynyt 33 prosentista 26 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus pieneni 31 prosentista 20 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus on pienentynyt erityisesti 2000-luvulla, pääomatuloveron osuus taas on vaihdellut selvästi muita veroja enemmän vajaan kolmen ja kymmenen prosentin välillä. Vuonna 2012 pääomatuloveron osuus oli 6,5 prosenttia veroista. Sosiaaliturvamaksujen osuus veroista ja maksuista oli 1990-luvun alussa runsaat 13 prosenttia, mistä se 2000-luvun alkupuolella laski alle viiteen prosenttiin. Sen jälkeen on sairausvakuutusmaksun osuus jälleen vuoteen 2011 asti kasvanut. Vuonna 2012 se oli 6,7 prosenttia.

Kuvio 2 Verojen osuudet veronalaista tuloista 2012

Kuvio 2 Verojen osuudet veronalaista tuloista 2012

Vuonna 2012 tulonsaajat maksoivat veroja ja veronluonteisia maksuja 21,5 prosenttia veronalaisista tuloistaan: Edellisvuonna vastaava osuus oli 21,7 prosenttia. Veroihin ja maksuihin on tässä laskettu ansio- ja pääomatuloverot, kunnallisvero, kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksut. Palkansaajien pakolliset eläkevakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät 25,2 prosenttia tuloista vuonna 2012 ja 25,1 prosenttia vuonna 2011.

Verojen keskimääräinen osuus tuloista kasvoi tulojen kasvaessa ainakin kun ylimmän tuloluokan raja on 150 000 euroa. Vuodessa 10 000–25 000 euroa ansainneilta kului veroihin 12,8 prosenttia, 50 000–75 000 euroa ansainneilta 27,8 ja vähintään 150 000 ansainneilta 37,1 prosenttia tuloista. Verojen osuus tuloista kasvoi edellisvuodesta yli 100 000 ansainneilla, kun sitä vähemmän ansainneilla se jonkin verran aleni.

Yli 100 000 euroa ansainneet maksoivat keskimäärin 1,5 ja yli 150 000 ansainneet 2,5 prosenttiyksikköä enemmän veroja veronalaisista tuloistaan kuin vuonna 2011. Hyvätuloisten verotuksen kiristyminen johtui pääomatuloveroasteen korotuksesta ja siitä, että ansiotulojen osuus heidän tuloistaan kasvoi. Vuonna 2012 yli 100 000 euroa ansainneet saivat veronalaisista tuloistaan 25 prosenttia pääomatuloina, kun vastaava osuus edellisvuonna oli 33 prosenttia. Heidän pääomatulonsa vähenivät edellisvuodesta 28 ja heidän maksamansa pääomatulovero 21 prosenttia. Ansiotuloveroa he sen sijaan maksoivat seitsemän ja kunnallisveroa yhdeksän prosenttia edellisvuotista enemmän.

Taulukko 1. Verojen jakautuminen tuloluokittain 2012

Vero Tuloluokka, 1000 €
  Tuloluokat yhteensä –10 10–20 20–30 30–40 40–50 50–75 75–100 100–150 150–
Tulonsaajia 4 576 237 936 135 1 118 248 921 659 730 881 383 050 338 301 84 377 43 601 19 985
Tulonsaajia, % 100,0 20,5 24,4 20,1 16,0 8,4 7,4 1,8 1,0 0,4
Veronalaiset tulot, milj. € 124 402,1 4 767,1 16 502,8 23 053,5 25 243,5 17 024,1 20 084,7 7 186,5 5 163,7 5 376,1
Veronalaiset tulot, % 100,0 3,8 13,3 18,5 20,3 13,7 16,1 5,8 4,2 4,3
Ansiotulovero, milj. € 5 276,2 0,0 1,0 38,7 478,5 812,8 1 629,4 831,7 752,4 731,7
Ansiotulovero, % 100,0 0,0 0,0 0,7 9,1 15,4 30,9 15,8 14,3 13,9
Pääomatulovero, milj. € 1 738,0 29,2 88,0 138,0 153,5 144,3 268,8 162,3 174,8 579,2
Pääomatulovero, % 100,0 1,7 5,1 7,9 8,8 8,3 15,5 9,3 10,1 33,3
Sairausvakuutusmaksu, milj. € 1 795,9 30,0 144,4 327,5 415,2 287,3 338,1 116,7 79,3 57,4
Sairausvakuutusmaksu, % 100,0 1,7 8,1 18,2 23,1 16,0 18,8 6,5 4,4 3,2
Kunnallisvero,milj. € 17 017,2 181,8 1 464,5 3 158,6 3 842,3 2 664,9 3 188,2 1 132,2 789,2 595,6
Kunnallisvero, % 100,0 1,1 8,6 18,6 22,6 15,7 18,7 6,7 4,6 3,5
Verot yhteensä, milj. € 26 753,5 251,4 1 788,3 3 844,0 5 104,2 4 051,9 5 587,2 2 299,1 1 834,4 1 992,9
Verot yhteensä % 21,5 5,3 10,8 16,7 20,2 23,8 27,8 32,0 35,5 37,1

Pienituloisimpien tulonsaajien verot koostuivat lähinnä kunnallisverosta ja sairausvakuutusmaksuista. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsi 2,1 miljoonaa henkeä eli 45 prosenttia tulonsaajista. He maksoivat kunnallisveroista ja sairausvakuutusmaksuista vajaat kymmenen prosenttia. Ansiotuloveroa he eivät käytännössä maksaneet, mutta pääomatuloveroa 117 miljoonaa euroa eli seitsemän prosenttia pääomatuloverosta. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 30 000–50 000 euroa, oli noin neljännes veronalaista tuloa saaneista. He maksoivat kaikista veroista 34 prosenttia, 25 prosenttia ansiotuloveroista ja 38 prosenttia kunnallisverosta. Yli 50 000 euron tulot oli 11 prosentilla tulonsaajista. He maksoivat 44 prosenttia kaikista veroista ja 73 prosenttia valtionveroista.

Perusvähennys kasvoi 50 prosenttia

Tulonsaajat saivat vähentää ansiotuloista valtion- ja kunnallisverotuksessa matkakuluja 1,5 miljardia, pakollisia eläkevakuutusmaksuja 4,7 miljardia, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja 618 miljoonaa ja muita tulonhankkimismenoja 308 miljoonaa euroa (liitetaulukko 2). Tulonhankkimisvähennyksen määrä oli 1,7 miljardia euroa. Näistä eniten edellisvuodesta kasvoivat eläkevakuutusmaksut, 12 prosenttia. Ansiotuloista valtionverotuksessa tehtävistä vähennyksistä merkittävin oli eläketulovähennys, 11,4 miljardia euroa. Sen määrä kasvoi 5,6 prosenttia edellisvuodesta. Ansiotulojen veroista tehtävä työtulovähennys kasvoi 30 prosenttia. Se alensi palkansaajien veroja kahdella miljardilla eurolla. Työtulovähennyksen enimmäismäärää nostettiin 740 eurosta 945 euroon vuonna 2012.

Kunnallisverotuksen vähennyksistä kasvoi eniten perusvähennys, jonka enimmäismäärää korotettiin 2 250 eurosta 2 880 euroon. Perusvähennyksen määrä oli 2,8 miljardia, mikä oli 50 prosenttia edellisvuotista suurempi. Vähennyksensaajia oli 1 960 400 henkeä, heidän lukumääränsä kasvoi edellisvuodesta viidenneksen. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys oli 5,8 miljardia, ansiotulovähennys 6,4 miljardia ja opintorahavähennys 181 miljoonaa euroa. Näistä eläketulovähennyksen määrä kasvoi 4,7 prosenttia, mutta ansiotulovähennyksen määrä pieneni 0,9 ja opintorahavähennyksen 4,8 prosenttia.

Asuntolainan korkoja tulonsaajat ilmoittivat 1,4 miljardia euroa, mistä vähennyskelpoinen määrä oli 1,2 miljardia. Ensiasunnon lainoihin kohdistuneita korkoja heillä oli 271 miljoonaa euroa, joita he saivat vähentää 230 miljoonaa euroa. Tulonhankkimislainan korkoja tulonsaajilla oli 151 miljoonaa euroa. Alijäämähyvityksenä ansiotuloveroista vähennettiin korkoja 413 miljoonaa euroa, mikä oli kuusi prosenttia edellisvuotista vähemmän.

Työtuloihin kohdistuneista vähennyksistä hyötyivät eniten keski- ja hyvätuloiset tulonsaajat (liitetaulukko 2). Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja matkakuluista saivat 25 000–50 000 euroa ansainneet lähes kaksi kolmannesta ja yli 50 000 euroa ansainneet runsaan viidenneksen. Näihin verrattuna tulonhankkimisvähennyksestä hyötyivät enemmän myös hieman pienituloisemmat ja eläkevakuutusmaksuvähennyksestä hyvätuloisemmat. Molemmista oli 25 000–50 000 euroa ansainneiden osuus noin puolet. Tulonhankkimisvähennyksestä alle 25 000 euroa ansainneet saivat runsaan kolmanneksen, mutta eläkevakuutusmaksuista lähes yhtä suuren osuuden saivat yli 50 000 ansainneet. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä hyötyivät suhteellisen pieni- ja keskituloiset: siitä alle 25 000 euroa ansainneet saivat kolmanneksen ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 56 prosenttia. Työtulovähennyksestä saivat alle 25 000 ansainneet neljänneksen ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 61 prosenttia.

Selvimmin pienituloisille kohdistuivat perusvähennys ja opintorahavähennys. Perusvähennyksestä saivat alle 10 000 euroa ansainneet 36 prosenttia ja 10 000–25 000 euroa ansainneet 62 prosenttia. Opintorahavähennyksen saajat ansaitsivat käytännössä kaikki alle 10 000 euroa. Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen saajista lähes kaikki ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen saajista 80 prosenttia ansaitsi alle 25 000 euroa.

Asuntolainan koroista vähensivät alle 25 000 euroa ansainneet viidenneksen ja 25 000–50 000 euroa ansainneet 52 prosenttia. Tulonhankkimislainan korkoja vähensivät eniten hyvätuloiset: niistä 59 prosenttia kohdistui vähintään 50 000 euroa vuodessa ansainneille. Vapaaehtoisista eläkevakuutusmaksuista 25 000–50 000 euroa ansainneet vähensivät puolet ja sitä enemmän ansainneet kolmanneksen.

Aiempaa harvempi käytti kotitalousvähennystä

Kotitalousvähennyksen käyttäjien määrä ja sen perusteella myönnetyt vähennykset pienenivät ensimmäisen kerran sen historian aikana. Vuonna 2012 kotitalousvähennystä käytti 360 200 tulonsaajaa yhteensä 302 miljoonan euron edestä, kun edellisvuonna vähennystä käytti 401 600 tulonsaajaa 476,4 miljoonan euron edestä. Vuonna 2012 vähennyksen enimmäismäärä alennettiin 3 000 eurosta 2 000 euroon, työkorvauksesta myönnettävä vähennys laskettiin 60 prosentista 45 prosenttiin ja palkasta oli vähennyskelpoista 15 prosenttia aiemman 30 prosentin sijaan. Aiempina vuosina vähennyksen käyttöalaa on laajennettu ja enimmäismääriä korotettu useaan otteeseen ja vuoteen 2001 verrattuna sen käyttäjien määrä on viisinkertaistunut ja vähennyksen määrä reaalisesti lähes kahdeksankertaistunut.

Kotitalousvähennyksen käyttö yleistyi tulojen kasvaessa. Alle 30 000 euroa ansainneista sitä käytti vain neljä prosenttia, 30 000–40 000 euroa ansainneista yhdeksän, 50 000–60 000 euroa ansainneista 17 ja yli 100 000 euroa ansainneista 41 prosenttia. Vähennysmäärätkin kasvoivat tulojen kasvaessa. Alle 30 000 euroa vuodessa ansainneiden vähennys oli keskimäärin 720 euroa kun vähintään 100 000 euroa ansainneilla se oli 1 140 euroa vuonna 2012.

Kuvio 3 Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain 2012

Kuvio 3 Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain 2012

Myönnetyistä vähennyksistä 80 prosenttia kohdistui asunnon kunnossapitoon ja 14 prosenttia kotitaloustöihin. Keskimääräinen vähennys kunnossapitotöistä oli 930 euroa ja kotitaloustöistä 530 euroa. Vähennystä käytettiin kotitaloustyöhön hieman aiempaa enemmän ja asunnon kunnossapitoon vähemmän. Hoiva- ja hoitotöihin vähennystä käytettiin vain kahdessa prosentissa tapauksista, mutta vähennyksen käyttökohteista ainoana sitä käytettiin hoiva- ja hoitotöihin hieman edellisvuotta useammin. Hoiva- ja hoitotyöhön vähennystä myönnettiin keskimäärin 960 euroa. Keskituloiset käyttivät vähennystä muita useammin asunnon kunnossapitotyöhön ja hyvätuloiset kotitaloustyöhön. Pienituloiset käyttivät vähennystä muita useammin hoiva- ja hoitotyöhön.

Kolmannes vähennyksen käyttäjistä oli 30–49-vuotiaita, viidennes 50–59-vuotiaita ja 31 prosenttia eläkeikäisiä. Alle 30-vuotiaita heistä oli vain neljä prosenttia. Yli 75-vuotiaita lukuun ottamatta kaikenikäiset käyttivät vähennystä useimmin asunnon kunnossapitoon, useimmin sitä siihen käyttivät nuorimmat. Yli 75-vuotiaat käyttivät vähennystä muita useammin kotitalous- ja hoivatyöhön.

Taulukko 2. Kotitalousvähennyksen saajien luku ja keskimääinen vähennys 2012

Käyttötarkoitus Ikäuokka
  Yhteensä –-30 30–39 40–49 50–59 60–64 65–74 75–
Kotitalousvähennys yhteensä, lkm 360 161 12 429 52 353 67 531 75 340 40 476 60 375 51 657
Kotitalousvähennys yhteensä, keskimäärin 839 820 873 904 899 865 808 651
Kotitaloustyö, lkm 78 755 1 339 11 273 15 530 13 580 5 837 9 764 21 432
Kotitaloustyö, keskimäärin, € 530 551 615 687 605 506 421 378
Hoiva- tai hoitotyö, lkm 7 354 91 618 629 443 261 764 4 548
Hoiva- tai hoitotyö keskimäärin,€ 956 551 726 891 892 878 855 1 032
Kunnossapito tai parannustyö, lkm 259 921 10 709 39 118 49 493 58 663 32 537 46 714 22 687
Asuntojen kunnossapitotyö, keskimääin, € 928 857 949 971 966 929 887 810
Usea tai tuntematon, lkm 14 131 290 1 344 1 879 2 654 1 841 3 133 2 990
Usea tai tuntematon, keskimäärin, € 871 792 912 935 910 878 829 825

Miehet ja naiset käyttivät vähennystä yhtä usein. Miehet käyttivät vähennystä jonkin verran naisia useammin kunnossapitotöihin, naiset puolestaan miehiä useammin kotitaloustyöhön ja hoito- ja hoivatyöhön.

Suurimmat tulot Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla

Veronalaiset mediaanitulot olivat korkeimmat Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Ahvenanmaalla ne olivat 25 860 ja Uudellamaalla 25 590 euroa. Pienimmät mediaanitulot olivat Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa: Kainuussa 19 530 ja Pohjois-Karjalassa 18 990 euroa. Edellisvuodesta tulonsaajien mediaanitulot kasvoivat koko maassa 3,9 prosenttia. Eniten mediaanitulot kasvoivat Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa, 4,9 ja 4,8 prosenttia. Vähiten, 3,3 prosenttia edellisvuodesta, mediaanitulot kasvoivat Uudellamaalla.

Kuvio 4. Mediaanitulot maakunnittain 2012 ja 2011

Kuvio 4. Mediaanitulot maakunnittain 2012 ja 2011

Pääomatuloja saivat eniten ahvenanmaalaiset. Tulonsaajaa kohti ahvenanmaalaisten pääomatulot olivat 1 900 euroa, kun vastaava luku koko maassa oli 1 440 euroa. Vähiten pääomatuloja saivat Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan asukkaat.

Palkkatuloja saivat eniten uusmaalaiset, joiden tuloista ne muodostivat 70 prosenttia. Eläketulojen osuus oli suurin Etelä-Savossa ja Kainuussa, missä niiden osuus tuloista oli runsaat 27 prosenttia. Työttömyysturvaetuuksien osuus tuloista oli suurin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, missä niiden osuus oli lähes viisi prosenttia tulonsaajien veronalaisista tuloista.

Yrittäjätuloja saivat eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tulonsaajat. He saivat maataloudesta, elinkeinotoiminnasta ja yhtymistä noin kahdeksan prosenttia kaikista tuloistaan, kun vastaava osuus koko maassa oli runsaat neljä prosenttia. Keskimäärin tulonsaajat saivat yrittäjätuloja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla runsaat 1 900 euroa, kun koko maassa tulonsaajat saivat niitä 1 160 euroa. Vähiten, 850 euroa tulonsaajaa kohti, yrittäjätuloja saivat Uudenmaan asukkaat.

Hyvätuloisimmat kunnat sijaitsivat Helsingin seudulla ja Ahvenanmaalla. Tulonsaajaa kohti lasketuilla veronalaisilla mediaanituloilla mitaten kymmenen hyvätuloisinta kuntaa olivat Kauniainen (31 960 €), Espoo (29 430 €), Kirkkonummi (29 070 €), Tuusula (28 690 €), Lemland (28 620 €), Nurmijärvi (28 620 €), Jomala (28 620 €), Sipoo (27 950 €), Järvenpää (27 810 €) ja Pornainen (27 630 €).

Suurimmat tulot keski-ikäisillä

Keskimäärin tulonsaajat saivat veronalaisia tuloja 27 180 euroa, mikä oli 2,4 prosenttia edellisvuotista enemmän. Mediaanitulot olivat 22 550 euroa eli 3,9 prosenttia edellisvuotista korkeammat. Miesten keskimääräiset veronalaiset vuositulot olivat 31 300 ja naisten 23 300 euroa. Miesten mediaanitulot olivat 26 050 ja naisten 19 880 euroa. Miesten mediaanitulot kasvoivat edellisvuodesta 3,3 ja naisten 4,3 prosenttia.

Kuvio 5 Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan 2012

Kuvio 5 Veronalaiset mediaanitulot iän ja sukupuolen mukaan 2012

Suurimmillaan tulot olivat keski-ikäisillä: 45–54-vuotiaiden mediaanitulot olivat 38 160 euroa. Eniten edellisvuodesta kasvoivat nuorimpien ja vanhimpien tulonsaajien tulot. Yli 65-vuotiaiden mediaanitulot kasvoivat 5,9 ja 15–25-vuotiaiden 6,5 prosenttia edellisvuodesta.

Veronalaiset tulot jäivät usein pieniksi monilla eläketuloa tai muita tulonsiirtoja kuten kotihoidon tukea, opintorahaa tai äitiys- tai vanhempainrahaa saaneilla. Tulonsaajien joukossa on koululaisia, opiskelijoita tai muita tilapäis- ja osa-aikatöitä tehneitä. Tuloissa eivät ole mukana verottomat tulonsiirrot kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät.

Viidennes tulonsaajista eli 936 000 henkeä ansaitsi alle 10 000 euroa. Heidän tuloistaan 39 prosenttia oli eläkkeitä, 19 prosenttia työttömyysturvan perustella saatuja etuuksia ja 13 prosenttia muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten opintorahoja ja lapsen kotihoidon tukea. Palkkoja heidän tuloistaan oli hieman yli neljännes. Pääomatuloina he saivat vain 2,6 prosenttia veronalaisista tuloistaan.

Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 10 000–25 000 euroa, oli 1,6 miljoonaa eli hieman yli kolmannes kaikista. Naisia heistä oli 60 prosenttia. Heidän tuloistaan puolet koostui eläkkeistä ja kolmannes palkoista. Työttömyysturvan perusteella maksetuista etuuksista he saivat hieman yli puolet ja muista sosiaaliturvaetuuksista 40 prosenttia, mutta näiden tulojen osuus heidän tuloistaan oli selvästi pienempi kuin pienituloisimmilla tulonsaajilla: työttömyysturvaetuuksia niistä oli seitsemän ja muita sosiaaliturvaetuuksia 3,5 prosenttia.

Iältään pienituloisimmat olivat usein nuoria tai vanhoja. Alle 25 000 euroa ansainneista viidennes oli 15–25-vuotiaita ja kolmannes yli 65-vuotiaita. Vähiten näin pienituloisia oli 45–54-vuotiaiden joukossa, joista 30 prosentilla vuositulot jäivät alle 25 000 euron.

Palkoista saivat 53 prosenttia tulonsaajat, joiden vuositulot olivat 25 000–50 000 euroa. Heitä oli 1,6 miljoonaa eli runsas kolmannes tulonsaajista. Palkat muodostivat selvästi suurimman osuuden, 77 prosenttia, heidän tuloistaan. Eläkkeitä niistä oli 15 prosenttia. Palkkatulojen osuus tuloista oli suurin, neljä viidennestä, tulonsaajilla, jotka ansaitsivat 50 000–75 000 euroa. Niin paljon ansaitsi 338 000 henkeä eli seitsemän prosenttia tulonsaajista. Eläkkeitä heidän tuloistaan oli kahdeksan ja pääomatuloja viisi prosenttia. Keskituloiset olivat usein myös keski-ikäisiä: kaksi kolmesta 25 000–50 000 euroa ansainneista oli 35-64-vuotiaita ja 50 000–75 000 ansainneista sen ikäisiä oli 79 prosenttia.

Vähintään 100 000 euron veronalaiset vuositulot oli 63 590 hengellä eli hieman yli prosentilla tulonsaajista. Miehiä heistä oli 49 820 ja naisia 13 770. Heidän tuloistaan neljännes koostui pääomatuloista ja 59 prosenttia palkoista. Veronalaisista ansiotuloista he saivat seitsemän ja pääomatuloista 40 prosenttia. Veroista he maksoivat 14 prosenttia.


Lähde: Veronalaiset tulot 2012. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 09 1734 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 19.12.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Veronalaiset tulot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3843. 2012, Pääomatulot pienenivät 15 prosenttia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tvt/2012/tvt_2012_2013-12-19_kat_001_fi.html