2. Väestöryhmien tulot ja tuloerot

Tässä katsauksessa tarkastellaan kotitalouksien tuloja väestöryhmittäin. Väestöryhmiä käsitellään kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman, kotitalouden elinvaiheen ja iän näkökulmasta. Tämän lisäksi yleisimmän kotitaloustyypin, yhden hengen kotitalouksien, tulokehitystä käsitellään ikäryhmittäin.

Kotitalouden sosioekonominen asema ja ikä määräytyvät tulonjakotilastossa kotitalouden viitehenkilön perusteella, joka on pääsääntöisesti kotitalouden suurituloisin henkilö. Samaan kotitalouteen voi kuulua henkilöitä useammasta sosioekonomisesta ryhmästä. Esimerkiksi työssäkäyvän vanhemman luona asuva täysikäinen opiskelija ei näy tilastossa opiskelijoiden sosioekonomisessa ryhmässä, jos vanhemman tulot ylittävät opiskelijan tulot.

Yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden talouksilla suotuisin tulokehitys

Vuodesta 2017 vuoteen 2018 kaikkien kotitalouksien kulutusyksikkökohtaisten käytettävissä olevien rahatulojen mediaani pysyi ennallaan 23 300 eurossa . Työttömien, opiskelijoiden ja muiden tulot ovat sosioekonomisista ryhmistä pienimmät. Eläkeläisten mediaanitulot ovat pysyneet ennallaan vuosina 2016–2018 noin 19 100 eurossa . Tulojen prosentuaalinen nousu suhteessa vuoteen 2017 on ollut vuonna 2018 voimakkainta yrittäjillä, ylemmillä toimihenkilöillä ja opiskelijoilla. (Kuviot 7 ja 8.)

Kuvio 7. Kotitalouksien kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1988–2018, vuoden 2018 rahassa (kuvio korjattu 5.6.2020)

Kuvio 7. Kotitalouksien kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1988–2018, vuoden 2018 rahassa (kuvio korjattu 5.6.2020)
Lähde: Tulonjakotilaston otosaineisto

Tulot vaihtelevat runsaasti eri palkansaajaryhmien välillä. Kaikkien palkansaajien rahatulojen mediaani oli 28 700 euroa. Ylempien toimihenkilöiden tulojen mediaani oli 36 200 euroa vuonna 2018, eli selvästi suurempi kuin maatalousyrittäjillä tai yrittäjillä. Alemmilla toimihenkilöillä mediaani oli 26 800 euroa ja työntekijöillä 24 800 euroa, jolloin alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden kotitalouksien mediaanitulo jää selvästi yrittäjien ja maatalousyrittäjien mediaanituloja pienemmäksi. Vuosina 1988–2018 ylempien toimihenkilöiden ekvivalentin käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on ollut suurempi kuin muilla työntekijöillä, yrittäjillä ja maatalousyrittäjillä. (Kuvio 8.)

Kuvio 8. Kotitalouksien kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani työllisissä sosioekonomisissa ryhmissä vuosina 1988–2018, vuoden 2018 rahassa (kuvio korjattu 5.6.2020)

Kuvio 8. Kotitalouksien kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani työllisissä sosioekonomisissa ryhmissä vuosina 1988–2018, vuoden 2018 rahassa (kuvio korjattu 5.6.2020)
Lähde: Tulonjakotilaston otosaineisto

Pariskunnilla suurimmat ja yksinasujilla pienimmät mediaanitulot

Mediaanitulo kulutusyksikköä kohden on suurin pariskunnilla, kahden aikuisen lapsiperheillä sekä ryhmällä muut taloudet (kuvio 9). Lapsettomilla pareilla mediaanitulo kulutusyksikköä kohden vuonna 2018 oli 28 800 euroa ja pareilla, joilla on lapsia, mediaanitulo kulutusyksikköä kohden oli 27 500 euroa. Yhden hengen talouksilla ja yhden huoltajan talouksilla mediaanitulo on pienempi. 1990-luvulta lähtien mediaanitulo on ollut yhden huoltajan talouksilla suurempi kuin yhden hengen talouksilla, mutta viime vuosina ero on kaventunut.

Kuvio 9. Kotitalouksien kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani kotitalouden elinvaiheen mukaan vuosina 1990–2018, vuoden 2018 rahassa

Kuvio 9. Kotitalouksien kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani kotitalouden elinvaiheen mukaan vuosina 1990–2018, vuoden 2018 rahassa
Lähde: Tulonjakotilaston otosaineisto

Yhden hengen kotitalouksien mediaanitulo kulutusyksikköä kohden oli vuonna 2018 kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä kaikkien kotitalouksien mediaania alemmalla tasolla (kuvio 10). Yhden hengen kotitalouksista 35–64-vuotiaiden mediaanitulo oli lähimpänä kaikkien kotitalouksien mediaanituloa. Yli 64-vuotiailla ja alle 35-vuotialla mediaanitulo oli selvästi pienempi. Mediaanitulon tasoa yli 64-vuotiaiden ikäluokassa selittää eläkeläisten suuri osuus ikäluokasta ja alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä opiskelijoiden osuus.

Kuvio 10. Kotitalouksien kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani yhden henkilön talouksissa iän mukaan vuosina 1990–2018, vuoden 2018 rahassa

Kuvio 10. Kotitalouksien kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani yhden henkilön talouksissa iän mukaan vuosina 1990–2018, vuoden 2018 rahassa
Lähde: Tulonjakotilaston otosaineisto

25–34-vuotiaiden kotitalouksien tulokehitys jäämässä muista työikäisistä jälkeen

Ikäryhmistä suurimmat mediaanitulot ovat työikäisten 35–64-vuotiaiden viitehenkilöiden kotitalouksilla (kuvio 11). Vuoteen 2007 saakka 25–34-vuotiaiden ikäryhmän mediaanitulo kasvoi pääosin vastaavasti kuin 35–64-vuotiailla. Vuoden 2007 jälkeen 25–34-vuotiaiden mediaanitulon kasvu taittui, ja mediaanitulo laski 24 800 euron tasolta 23 600 euroon vuoteen 2018 mennessä. 35–64-vuotiailla mediaanitulo on puolestaan noussut vuosina 2007–2018.

65–74-vuotiaiden mediaanitulo oli 21 600 euroa ja yli 75-vuotiailla 18 300 euroa vuonna 2018. Alle 24-vuotiailla mediaanitulo oli 15 600 euroa, mikä on pienin kaikista ikäryhmistä. Alle 24-vuotiaiden ikäryhmässä on paljon opiskelijoita, joiden mediaanitulo on muita ryhmiä heikompi. Työssäkäyvien ja yrittäjien tulotaso on korkeampi kuin muiden sosioekonomisten ryhmien, ja työskentelevästä väestöstä suuri osa on 35–64-vuotiaita.

Kuvio 11. Kotitalouksien kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani viitehenkilön iän mukaan vuosina 1986–2018, vuoden 2018 rahassa

Kuvio 11. Kotitalouksien kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani viitehenkilön iän mukaan vuosina 1986–2018, vuoden 2018 rahassa
Lähde: Tulonjakotilaston otosaineisto

Lähde: Tulonjakotilasto 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, Usva Topo 029 551 3036

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 12.03.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Väestöryhmittäiset tuloerot ja pienituloisuus 2018, 2. Väestöryhmien tulot ja tuloerot . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.11.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2018/06/tjt_2018_06_2020-03-12_kat_002_fi.html