Laatuseloste: Koulutukseen hakeutuminen

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilasto kuvaa perusasteen jälkeiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumista ja pääsyä. Tilastossa on tietoja koulutukseen hakeneiden ja uusien opiskelijoiden määristä, hakeneiden ja uusien opiskelijoiden aikaisemmasta koulutuksesta ja yhtä aikaa eri koulutussektoreille hakeneista. Koulutussektorit ovat lukiokoulutus, toisen asteen ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus. Lisäksi tilastossa kuvataan peruskoulun päättäneiden, ylioppilaiden ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden sijoittumista jatko-opintoihin ja työelämään heti tutkinnon jälkeen sekä pidemmällä aikavälillä. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Toisen asteen koulutukseen hakeneella tarkoitetaan tässä aineistossa henkilöä, joka on peruskoulun jälkeisen toisen asteen lukio- tai ammatillisen koulutuksen yhteishaussa ensisijaisesti hakenut johonkin tilastovuonna alkavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. Yhteishaun ulkopuoliseen koulutukseen hakeneista ei ole tietoja, sen vuoksi korvaavaksi tiedoksi on hakijoiksi tilastoitu yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen uudet opiskelijat. Korkeakoulukoulutukseen hakeneella tarkoitetaan henkilöä, joka on hakenut tilastovuonna alkavaan ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutukseen yhteishaussa tai yhteishaun ulkopuolella. Sama henkilö voi hakea useisiin valintayksiköihin yhteishaussa ja yhteishaun ulkopuolella.

Lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan 20.9. tilastovuonna opiskelemassa olleita, jotka olivat tilastovuonna tulleet kirjoille oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen 1.1. – 20.9. ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa vielä lisäksi ilmoittautuneet ensimmäistä kertaa läsnä tai poissa oleviksi. Ammatillisen koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan sekä 20.9. opiskelemassa olleita opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, jotka tulivat oppilaitokseen kirjoille 1.1. - 20.9. välisenä aikana että vuodesta 2004 lähtien kalenterivuoden (1.1. - 31.12.) aikana oppilaitokseen kirjoille tulleita näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita tai oppisopimuksen solmineita. Yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon aloittaneita, 20.9. tilastovuonna opiskelemassa olleita.

Tietoja tuotetaan mm. koulutusasteen ja -alan mukaan, tutkinnoittain, sekä muilla koulutus-, alue-, ammatti- tai toimialaluokituksilla.

Tiedot hakeneista perustuvat Opetushallituksen yhteishaku- sekä hakija- ja opinto-oikeusrekisteriaineistoihin. Tiedot uusista opiskelijoista ja opiskelijoista ovat Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämiä tietoja. Tiedot peruskoulun päättäneistä perustuvat Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterin tietoihin ja tiedot aikaisemmasta koulutuksesta ja suoritetuista tutkinnoista perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisterin tutkintotietoihin. Tiedot työssäkäynnistä ja muusta toiminnasta ovat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoja, jotka on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke- ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta.

Tilastolain (23.4.2004/280) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Henkilötilastot-tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta ja työssäkäynnistä.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu koulutukseen hakeneita, uusia opiskelijoita, opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita kuvaaviin henkilöpohjaisiin aineistoihin sekä ennakollisen tai lopullisen työssäkäyntitilaston tietoihin. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Perusjoukkoina tässä tilastossa ovat: eri koulutussektoreille hakeneet joko koulutussektorin ja koulutusalan mukaan tai vain koulutussektorin mukaan, uudet opiskelijat koulutussektorin ja koulutusalan mukaan tai vain koulutussektorin mukaan, peruskoulun tilastovuonna päättäneet, ylioppilastutkinnon tilastovuonna suorittaneet sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilastovuonna suorittaneet. Aineistoissa ovat mukana vain ne henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä luvut ovat usein pienempiä kuin muissa koulutussektoreiden tilastoissa. Luvut voivat olla muiden koulutussektoreiden tilastoihin verrattuna pienempiä myös siitä syystä, että tilastoon on henkilö laskettu vain yhden kerran koulutussektorin, koulutusasteen tai koulutusalan mukaan.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien koulutukseen hakeneiden, opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakuaineisto ei sisällä yhteishaun ulkopuoliseen koulutukseen hakeneiden tietoja. Sen vuoksi korvaavaksi tiedoksi hakija-aineistoihin on hakijoiksi tilastoitu yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen uudet opiskelijat. Uusien opiskelijoiden määrä on useimmiten pienempi kuin ko. koulutukseen hakeneiden määrä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto koulutukseen hakeutumisesta on lopullinen ja ilmestyy vuosittain noin vuosi viiteajankohdan jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen Internet-sivuilla ja Oppilaitostilastot-julkaisuissa. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Oppilaitostilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta ja Oppilaitostilastot-julkaisuista. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastotietoja on tuotettu 1990-luvulta lähtien vuosittain. Yliopistoihin hakeneista ja hyväksytyistä on tietoja 1980-luvun alusta lähtien.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Opetushallitus ylläpitää koulutukseen hakeneiden rekisteriaineistoja ja julkaisee niistä tilastoja, joiden tiedot voivat poiketa Tilastokeskuksen tilastoista sen vuoksi, että niissä käytetyt käsitteet ja määritelmät poikkeavat toisistaan.


Lähde: Koulutustilastot 2011. Tilastokeskus

Lisätietoja: Ritva Kaukonen (09) 1734 3311, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 13.12.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4500. 2010, Laatuseloste: Koulutukseen hakeutuminen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.8.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khak/2010/khak_2010_2011-12-13_laa_001_fi.html