Julkaistu: 5.5.2021

Naiset ovat miehiä useammin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä lähes kaikissa Euroopan maissa

Korjattu 31.5.2021. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Naisten köyhyys- tai syrjäytymisriski oli valtaosassa Euroopan maita miesten kokemaa riskiä suurempi vuonna 2018. 28 EU-maassa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista henkilöistä oli miehiä noin 50 miljoonaa ja naisia 57 miljoonaa vuonna 2018. Miehistä 20,4 prosenttia ja naisista 22,3 prosenttia oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Vain Tanskassa miesten kokema riski oli hieman naisten riskiä suurempi, mutta ero on vain 0,5 prosenttiyksikköä. Suurimmat erot naisten ja miesten kokemassa riskissä ovat Baltian maissa. Suomessa ero naisten ja miesten kokemassa riskissä on Tanskan ohella EU:n pienin. Tiedot ilmenevät EU:n tulo- ja elinolotilastosta, jossa Suomen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen elinolotilaston aineistoon.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevat henkilöt maan ja sukupuolen mukaan vuonna 2018, %

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevat henkilöt maan ja sukupuolen mukaan vuonna 2018, %
Lähde: EU-SILC, Eurostat. Suomen tiedot perustuvat elinolotilaston tietoihin. Islannin ja Yhdistyneiden kuningaskuntien (UK) tiedot viittaavat vuoteen 2017.

Köyhyys- tai syrjäytymisriski tarkoittaa, että henkilö on suhteellisesti pienituloisen, vajaatyöllisen tai vakavaa aineellista puutetta kokevan kotitalouden jäsen (ks. käsitteet ). Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksi näistä ehdoista toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia.

Valtaosin naisten suurempi köyhyys- tai syrjäytymisriski selittyy pienituloisuudella, joka on riskin osatekijöistä merkittävin lähes kaikissa maissa ja yleisempi naisten kuin miesten keskuudessa. Hieman useammissa maissa miehet kokevat naisia enemmän vajaatyöllisyyttä, joka on pienituloisuuden jälkeen yleisintä. Esimerkiksi Baltian maissa ja Suomessa vajaatyöllisten miesten osuus on suurempi kuin vajaatyöllisten naisten osuus.

Suuressa osassa maita, joissa tietoja köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olemisesta on kerätty vuodesta 2007 asti, sekä riskissä olevien naisten että miesten osuudet ovat pienentyneet vuoteen 2018 mennessä. Siellä missä muutokset osuuksissa ovat olleet suuria – erityisesti Itä-Euroopan maissa Romaniassa, Puolassa, Bulgariassa ja Unkarissa – on riskissä olevien osuus pienentynyt sekä naisilla että miehillä. Riskissä olevien osuus on kasvanut sekä naisilla että miehillä Luxemburgissa, Virossa, Ruotsissa ja Alankomaissa. Pääsääntöisesti kuitenkin maissa, joissa riskin muutokset ovat olleet pienempiä, muutokset ovat kohdentuneet epätasaisemmin naisten ja miesten kesken. Esimerkiksi Suomessa naisten köyhyys- tai syrjäytymisriski on vähentynyt enemmän kuin miesten. Koska Suomessa riskissä olevien naisten osuus on ollut alun perin korkeampi, vähenemä on pienentänyt sukupuolten välisiä eroja.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuuden muutos maan ja sukupuolen mukaan vuodesta 2007 vuoteen 2018, %-yksikköä. Maat on järjestetty miesten osuuden muutoksen mukaiseen järjestykseen.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuuden muutos maan ja sukupuolen mukaan vuodesta 2007 vuoteen 2018, %-yksikköä. Maat on järjestetty miesten osuuden muutoksen mukaiseen järjestykseen.
Lähde: EU-SILC, Eurostat. Suomen tiedot perustuvat elinolotilaston tietoihin. Islannin ja Yhdistyneiden kuningaskuntien (UK) tiedot viittaavat vuoteen 2017.

Elämään tyytyväisyys pysyi vakaana vuonna 2020

Suomalaisten tyytyväisyys elämään pysytteli keskimäärin hyvin vakaana vuonna 2020. Elämään tyytyväisyyttä tiedustellaan vuosittain kysymällä, miten tyytyväisiä ihmiset ovat elämäänsä yleisesti ottaen asteikolla 0–10, missä 0 tarkoittaa, ettei ole lainkaan tyytyväinen, ja 10, että on täysin tyytyväinen. Aikuisväestön keskiarvo oli 8,1 vuonna 2020, ja taso on pysynyt pienistä vuosivaihteluista huolimatta samanlaisena koko mittausjakson eli vuodesta 2013 alkaen.

Tyytyväisyys elämään vaihtelee sekä tulojen, terveyden että iän mukaan. Terveytensä erittäin hyväksi tuntevien aikuisten tyytyväisyys elämään sai keskimäärin arvon 8,8, kun taas terveytensä huonoksi tai erittäin huonoksi tuntevien tyytyväisyys sai keskimäärin arvon 6,3 (taulukko). Suurituloisimpaan viidesosaan kuuluvien aikuisten elämään tyytyväisyyden keskiarvo oli 8,5, kun taas pienituloisimmassa viidenneksessä keskiarvo oli 7,7. – Tarkempia tietoja elämään tyytyväisyydestä on elinolotilaston tietokantataulukoissa .

16 vuotta täyttäneen kotitalousväestön elämään tyytyväisyyden keskiarvot iän ja koetun terveydentilan mukaan vuonna 2020 1)

  Kaikki ikäryhmät 16–24 25–34 35–49 50–64 65–74 75–
Kaikki yhteensä 8,1 8,2 8,0 8,2 8,1 8,2 8,1
Erittäin hyvä terveys 8,8 8,7 8,6 8,7 9,0 8,9 9,1
Hyvä terveys 8,3 8,3 8,1 8,3 8,4 8,6 8,7
Keskinkertainen terveys 7,6 6,9 6,9 7,4 7,5 7,8 7,9
Huono tai erittäin huono terveys 6,3 . . 6,3 6,3 6,7 6,5
1) Korjattu 31.5.2021. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Vuoden 2020 tiedonkeruu ajoittui koronapandemian keskelle niin, että tutkimuksen tiedonkeruujakso oli puolivälissä koronarajoitusten tullessa voimaan. Pandemian mahdollinen vaikutus yleiseen elämään tyytyväisyyteen voi heijastua vuoden 2020 tiedoissa siis vain osittain. Vuoden 2021 tiedonkeruun ollessa käynnissä pandemia on jatkunut jo vuoden, joten pidemmän aikavälin vaikutukset koettuun hyvinvointiin voivat tulla esiin seuraavan tutkimusvuoden tietoja julkaistaessa.


Lähde: Elinolotilasto 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (318,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 05.05.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Elinolotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8854. 02 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.8.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/eot/2020/02/eot_2020_02_2021-05-05_tie_001_fi.html