Laatuseloste: Asumisen energiankulutus

1. Tilastotietojen relevanssi

Asumisen energiankulutus -tilasto kuvaa Suomen vuosittaista asumiseen liittyvän energian kulutuksen määrää ja rakennetta. Tilasto kattaa asuinrakennusten tilojen, käyttöveden ja saunojen lämmitysenergian kulutuksen ja kotitalouslaitteiden energiakulutuksen asuinrakennustyypeittäin ja energialähteittäin. Tilojen lämmitysenergian kulutukseen on tässä sisällytetty päälämmitysjärjestelmän ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus, mukaan lukien ilmanvaihtoon ja lämmön jakoon liittyvät laitteet. Kotitalouslaitteiden energiankulutus sisältää valaistuksen, ruoan valmistuksen ja muiden sähkölaitteiden energiankulutuksen.

Asumisen energiankulutuksen tilasto vastaa EU:n energiatilastoasetuksen (2014/431) mukaisesti EU:n tilastotiedon tarpeisiin ja kansainväliseen energiajärjestön IEA:n tilastovelvoitteisiin. Tietoja käytetään kansallisesti julkisessa hallinnossa ja päätöksenteossa mm. energia- ja ilmastopolitiikan valmistelussa ja seurannassa. Tilaston käyttäjiä ovat myös tutkimuslaitokset ja elinkeinoelämä.

Asumisen energiankulutuksen kuvaamisessa käytetään pääosin samoja käsitteitä kuin muissakin energiatilastoissa. EU:n käsitteistössä asumisen energiankulutus vastaa kotitalouksien energiankulutusta. Asuinrakennusten luokitus perustuu Tilastokeskuksen rakennusluokitukseen. Asuinrakennuksia ovat tässä tilastossa erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalot ja vapaa-ajan asuinrakennukset. Asumisen energialähteet eritellään puolestaan polttopuuhun, turpeeseen, hiileen, kevyeen polttoöljyyn, raskaaseen polttoöljyyn, maakaasuun (sisältää nestekaasun), lämpöpumpuilla talteen otettuun energiaan, sähköön ja kaukolämpöön.

Asumisen energiankulutusta koskevat tiedot on tuotettu laskentamallien avulla. Lämmitysenergian osalta mallin keskeinen tietolähde on Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään perustuva asunto- ja rakennuskanta. Muita tietolähteitä ovat mm. säännöllisesti tuotettavat Tilastokeskuksen tulonjakotilasto, kotitalouksien kulutus -tutkimus ja rakennukset ja korjaukset -tilasto, Luonnonvarakeskuksen pientalojen polttopuun käyttö -tilasto sekä energia-alan järjestöjen tuottamat tiedot kuten Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilasto, Suomen lämpöpumppuyhdistys ry:n lämpöpumpputilasto ja Suomen Kaasuyhdistyksen maakaasutilasto. Kotitalouslaitteiden laskentamalli on rakennettu hyödyntäen Adato Energia Oy:ssä aiemmin määräajoin toteutettua kotitalouksien sähkönkäyttö –tutkimusta. Laskenta siirtyi Tilastokeskukseen vuonna 2017.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1. Asuinrakennusten lämmitysenergian laskenta

Asuinrakennusten lämmitysenergian laskennassa keskeinen tietolähde on Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään perustuva asunto- ja rakennuskanta, josta saadaan erityyppisten asuinrakennusten perustiedot pääasiallisen energialähteen mukaisesti luokiteltuina. Perustietoja ovat tilavuus, pinta-ala, rakennusten lukumäärä, asuntojen lukumäärä ja asukkaiden lukumäärä. Lisäksi tyhjistä asuinrakennuksista saadaan tiedot tyhjillään olevien kuutioiden, neliöiden, rakennusten ja asuntojen lukumääristä. Lämmitysenergian laskentaa varten rakennuskannan perustietoja korjataan kahdella tavalla. Laskennasta poistetaan ne tyhjillään olevat rakennukset, joita ei oleteta lämmitetyiksi. Toiseksi korjataan energialähdejakaumaa, koska tiedetään, että perusrekisterissä on tältä osin päivittämätöntä tietoa. Energialähdejakaumaa korjataan muista lähteistä saatavien määrä- ja jakaumatietojen avulla.

Laskentamallissa lasketaan erikseen päälämmitysjärjestelmän energiankulutus ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus. Täydentäviä lämmitysmuotoja kutsutaan tässä lisälämmitykseksi. Lämmitysenergiaan on laskettu kuuluvaksi päälämmityksen ja lisälämmityksen ohella käyttöveden lämmitys (mukaan lukien erilliset lämminvesivaraajat), sähkötoimiset lattialämmitykset, asunto- ja talokohtaiset saunat, lämpöpumppuenergia ja lämpöpumppujen käyttämä sähkö, koneelliset ilmanvaihtolaitteet sekä kiertovesipumput ja muut lämmönjakoon liittyvät laitteet. Myös kerros- ja rivitaloyhtiöiden erikseen mitatusta kiinteistösähköstä osa on laskennallisesti kohdennettu lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmille. Muut kuin edellä mainitut sähkölaitteet on laskettu kuuluviksi kotitalouslaitteisiin.

Päälämmityksen energiankulutusta laskettaessa on lähtökohtana rakennuskannan energialähteiden korjattu jakauma. Laskennassa otetaan huomioon asuinrakennusten tilavuus, ominaiskulutus ja lämmitystarveluku. Mallissa käytetyt ominaiskulutuskertoimet ovat koko kantaa kuvaavia suhdelukuja, jotka on määritelty jokaiselle asuinrakennustyypille ja energialähteelle erikseen. Kertoimet on arvioitu perustuen pääosin kerrostalojen kaukolämmön kulutustietoihin ja asuntoyhteisöjen tilinpäätöstilaston, pientalojen polttopuun käyttö -tutkimuksen ja kulutustutkimuksen tietoihin. Kertoimet vaihtelevat vuosittain. Lämmitystarveluvut tuottaa Ilmatieteen laitos. Laskentamallissa on käytetty Jyväskylän lämmitystarvelukua kuvaamaan koko Suomen keskimääräistä lämmitystarvetta.

Päälämmitystä korvaava tai täydentävä lisälämmitys on otettu huomioon erilaisten lisälämmityslaitteiden yleisyyden ja käytön kautta. Laitteiden lukumäärätietoja on saatu mm. kotitalouksien kulutus -tilastosta, kotitalouksien sähkönkäyttö -tutkimuksesta ja lämpöpumpputilastosta. Laitteiden jakautuminen eri päälämmityslähteille perustuu osittain asiantuntija-arvioihin. Käyttöveden lämmityksen energiankulutus lasketaan lämmitysenergian laskentamallin yhteydessä perustuen asukasmääriin. Laskennassa on otettu huomioon saatavissa oleva tieto käyttöveden kulutuksen vaihtelusta eri rakennustyyppien ja eri lämmitysjärjestelmien välillä.

2.2 Kotitalouslaitteiden energiankulutuksen laskenta

Kotitalouslaitteiden energiankulutuksen laskentamallissa tarkasteltava kokonaisuus käsittää ruoan valmistuksen, valaistuksen ja sähkölaitteiden energiankulutuksen. Laskennan keskeisin lähde on Adato Energia Oy:n kotitalouksien sähkönkäyttö -tutkimus, jonka yksikköaineiston käyttötiedot perustuvat sähköyhtiöiden laskutusmittauksiin. Näitä on täydennetty laitekohtaisilla mittauksilla. Kyseisessä tutkimuksessa asuntojen sähköenergian käyttö on jaettu laiteryhmille laskennallisesti hyödyntäen laitekohtaisia mittauksia ja muuta laitekohtaista kulutustietoa. Laskennallisen mallinnuksen toimivuus on testattu tilastollisesti. Tutkimus sisältää tietoa myös sähköenergian käytöstä lämmitykseen.

Osa laitesähköstä käytetään asuinkiinteistöissä ja loma-asunnoissa. Asuinkiinteistöjen sähkönkäytöstä laitesähköön kuuluu mm. pesutupalaitteiden ja hissien kulutus sekä autojen lämmitys. Piha- ja käytävävalaistus ovat osa valaistusta. Kiinteistökulutuksen jakautumisesta eri laitteille on vähän tuoretta tietoa, sen sijaan kokonaismäärästä on arvio. Kiinteistökulutus on jaettu lämmitykseen, laitekulutukseen ja valaistukseen hyödyntäen mm. kiinteistöjen iän, varustetason ja sähkönkäytön välistä riippuvuutta. Loma-asuntojen laitesähkön kulutus on muodostettu yhdistämällä mökkibarometrin loma-asuntojen käyttö ja laitteiden yleisyystiedot kotitalouksien sähkönkäyttötutkimuksen laitekohtaisiin ominaiskulutuksiin.

Valaistus muodostuu asuinrakennusten valaistuksesta ja kiinteistöjen pihapiirien valaistuksesta. Valaistuksen energialähteistä on tässä tarkastelussa otettu huomioon sähkö; muiden energialähteiden osuus oletetaan marginaaliseksi. Valaistuksen sähkönkulutuksen tiedot perustuvat kotitalouksien sähkönkäyttö -tutkimukseen.

Ruoan valmistuksen pääasiallinen energialähde on Suomessa sähkö, mutta jonkin verran käytetään myös kaupunki- ja nestekaasua sekä puuta ja puuhiiltä. Puun ja puuhiilen käyttö on arvioitu marginaaliseksi, eikä niitä oteta huomioon tässä tilastossa. Sähkön osalta tietolähteenä on käytetty kotitalouksien sähkönkäyttö -tutkimusta. Kaupunkikaasun osalta on hyödynnetty kulutustutkimuksen tietoja kotitalouden kaasumenoista ja Suomen Kaasuyhdistyksen tietoja maakaasun liesikäytöstä. Nestekaasun kulutus perustuu Öljy- ja biopolttoaineala ry:n kotimaan öljytuotteiden myyntitietoihin.

2.3 Tietojen täsmäytys

Laskentamallien tulokset sovitetaan lopuksi energialähteittäin yhteen loppukulutuksen ja energiataseen tietojen kanssa. Täsmäytyksessä hyödynnetään energia-alan järjestöjen keräämiä loppukulutusta koskevia tietoja.

Asumisen energiankulutus lasketaan asuinrakennusten tilojen, käyttöveden ja saunojen lämmitysenergian kulutuksen ja kotitalouslaitteiden energiankulutuksen summana.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Asuinrakennusten lämmitysenergian laskentamallissa kulutuksia on arvioitu yhdistämällä eri tietolähteistä saatuja tietoja ja asiantuntija-arvioita. Tästä johtuen tietojen luotettavuus vaihtelee.

Lämmitysenergian laskentamalli perustuu kattaviin koko maan asuinrakennuksia koskeviin rekisteritietoihin ja kotitalouslaitteiden osalta aiemmin säännöllisesti toteutettuihin kotitalouksien sähkönkäyttö -tutkimuksiin. Rekisteritiedot ovat osin epävarmoja energialähdettä koskevien tietojen osalta. Erityisesti seurantaa vaatii sellaisten rakennusten lukumäärän kehitys, joissa lämmönlähteeksi on merkitty ”tuntematon” tai ”muu”. Toinen rakennuskantaan liittyvä kysymys on poistuma. Malli saattaa luokitella osan vapaa-ajan asunnoista tyhjillään oleviksi ja lämmittämättömiksi asunnoiksi.

Useiden eri lämmitystapojen ja lämmönlähteiden käyttö samassa asunnossa tuo haasteita tarkasteluun. Rekisteritietoja on täydennetty mm. tulonjakotilaston ja kulutustutkimuksen aineistoista saaduilla lisälämmitysten yleisyyksiä koskevilla tiedoilla. Ominaiskulutuksen vaihtelua tarkastellaan päälämmönlähteen ja rakennustyypin mukaan jaoteltuna. Eri energialähteiden ominaiskulutusarvioiden pohjalla on eri tietolähteitä ja asiantuntija-arvioita. Tietolähteinä käytettyjen kyselytutkimusten tutkimusväli vaihtelee ja välivuodet joudutaan arvioimaan. Esimerkiksi puun pienkäyttöä koskeva LUKEn (aikaisemmin Metla) kysely on toteutettu noin 10 vuoden välein.

Myös eri energialähteistä saatavissa olevissa käyttötiedoissa on eroa. Sähkön ja kaukolämmön käyttöä seurataan mittauksin. Sen sijaan puun pienkäytöstä saadaan tietoa vain kyselyin. Lämmityskautta 2016-2017 koskien on käynnissä Tilastokeskuksen ja LUKEn yhteistyönä toteuttama pientalojen lämmitysenergian käyttö –kysely, jossa selvitetään laajasti pientalojen lämmitysenergian käyttöä.

Lämmitysenergian käytössä on selviä alueellisia eroja. Mallinnuksessa on jatkossa tarkoitus hyödyntää alueellista vaihtelua. Tarkoitus on myös siirtyä alueelliseen lämpötilakorjaukseen.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Asumisen energiankulutus -tilaston tiedot julkaistaan kerran vuodessa ja ne kuvaavat tilastovuoden aikana asumiseen käytetyn energian määrää. Tilaston aikasarja saattaa päivittyä vuosittain. Muutokset johtuvat laskentamallin kehittämisestä sekä tietolähteiden päivittymisestä ja niiden perusteella tehdyistä korjauksista aiempien vuosien tietoihin. Julkistamiskalenterin verkko-osoite: http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Asumisen energiankulutus -tilaston kokoamisesta vastaa Tilastokeskuksen Ympäristö ja energia -vastuualue. Asumisen energiankulutustietoja julkaistaan Tilastokeskuksen Internet-sivuilla ja vuosittain Energia -taulukkopalvelussa.

Tietoja käytetään hyväksi kansainvälisissä energiakyselyissä, joita Tilastokeskus raportoi EU:n tilastovirastolle Eurostatille ja kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle (International Energy Agency).

Tilaston Internet-sivuilla http://tilastokeskus.fi/til/asen/index.html on tarkempi tilaston kuvaus ja lista tilastossa käytetyistä käsitteistä ja määritelmistä.

Tilastosta on mahdollista tilata erillisselvityksiä.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Asuminen eroaa kansantalouden tilinpidon kotitalous-käsitteestä. Tilaston ulkopuolelle on rajattu kotitalouksissa käytettyjen liikennevälineiden (mm. yksityisautot) ja työkoneiden energian käyttö.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Asumisen energiankulutuksen laskentamalleilla arvioidaan, kuinka paljon ja mistä lähteistä energiaa asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin hankitaan. Nämä tiedot sovitetaan energialähteittäin yhteen loppukulutuksen ja energiataseen tietojen kanssa. Yhteensovituksella varmistetaan, että mallien tulokset ovat linjassa energian kokonaiskulutuksen kanssa.


Lähde: Asumisen energiankulutus 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Virve Rouhiainen 029 551 3527, energia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 22.11.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-3273. 2017, Laatuseloste: Asumisen energiankulutus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asen/2017/asen_2017_2018-11-22_laa_001_fi.html