tk-icons
Sivuston näkymät

Opiskelu vapaa-ajalla on yhtä suosittua kuin ennen – eläkeikäiset entistä aktiivisempia

28.8.2019
Kuva: Shutterstock

Joka toinen vapaa-aikatutkimukseen vastannut ilmoitti opiskelleensa vapaa-ajallaan vuonna 2017. Kaikkein nuorimpien opiskeluun osallistuminen on lisääntynyt, samoin kuin 65 vuotta täyttäneiden, joilla osallistuminen on lähes kaksinkertaistunut vuosiin 2002 ja 1991 verrattuna.  

 

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan reilu puolet suomalaisista – 15 vuotta täyttäneet ja vanhemmat – opiskeli vapaa-ajallaan vuonna 2017. Miehet ja naiset osallistuivat opiskeluun yhtä paljon. Vapaa-ajallaan koulutukseen osallistuneiden osuus ei juurikaan ole muuttunut, vaan on pysytellyt 50 prosentin tasolla tutkimusvuodet 1991, 2002 ja 2017.

Eniten osallistuttiin ammattiin liittyvään opiskeluun, näin teki lähes kolme kymmenestä vapaa-aikatutkimukseen vastanneista vuonna 2017. Esitelmiä ja luentoja oli käynyt kuuntelemassa vajaa neljännes. Kielten opiskelua oli harrastanut 17 prosenttia vastaajista ja jotain muuta kuin edellä mainittua vapaa-ajan opiskelua 16 prosenttia vastaajista.

Taulukko 1. Eri tyyppistä opiskelua vapaa-ajalla harrastaneiden osuus, 1991, 2002 ja 2017, %
  1991 2002 2017
Ammattiin liittyvää opiskelu 32 31 29
Esitelmien ja luentojen kuuntelu 28 26 23
Kielten opiskelu 22 17 17
Jokin muu vapaa-ajan opiskelu 9 8 16

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Myös Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston mukaan valtaosa aikuiskoulutuksesta oli työhön tai ammattiin liittyvää. Vuonna 2017 työhön tai ammattiin liittyvien syiden vuoksi aikuiskoulutukseen osallistui noin 1,2 miljoonaa henkeä, mikä on vajaa puolet 18–64-vuotiaasta työvoimasta. Kaikkiaan aikuiskoulutukseen osallistui 1,6 miljoonaa 18–64-vuotiasta suomalaista.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan ammattiin liittyvän vapaa-ajan opiskelun osuus on vähentynyt: kun vuonna 1991 näin opiskeli 32 prosenttia, niin vuonna 2017 vastaava osuus oli 29 prosenttia. Sama koskee myös kielten opiskelua ja esitelmien ja luentojen kuuntelua. Jonkin muun kuin edellä mainitun vapaa-ajan opiskelun osuus on puolestaan lähes kaksinkertaistunut tänä aikana. Jonkin muun vapaa-ajan opiskelun osuuden kasvua selittää todennäköisesti tutkimuksessa käytetyn tiedonkeruumenetelmän muutos vuonna 2017.

Kielten opiskelun vähenemiseen voi vaikuttaa mm. se, että jo olemassa oleva kielitaito on niin hyvällä tasolla, ettei koulutukseen enää ole niin suurta tarvetta. Tämä näkyy mm. Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston tuloksissa, jossa vieraan kielen opiskelu oli vähentynyt. Kun vuonna 2015 vieraan kielen osuus koulutustunneista oli 2,7 prosenttia, niin viisi vuotta aiemmin se oli prosenttiyksikön verran suurempi.

Vapaa-aikatutkimus on Tilastokeskuksessa tehtävä kansallinen kysely­tutkimus, jossa selvitetään väestön vapaa-ajan harrastuksia ja yhteiskunnallista osallistumista, niiden kehitystä ja eri väestöryhmien osallistumista.

Tutkimuksella saadaan lisäksi tietoa työn ja vapaa-ajan suhteesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä. Vapaa-aikatutkimus on tehty vuosina 1977, 1981, 1991, 2002 ja 2017.

Vapaa-aikatutkimuksen perusjoukon muodostaa Suomessa asuva kymmenen vuotta täyttänyt kotitalous­väestö. Vapaa-aikatutkimus on osa Suomen virallisen tilaston tuotantoa (SVT) ja se täyttää viralliselle tilastolle asetetut laatukriteerit.

Vapaa-aikana koulutukseen osallistumista tiedusteltiin seuraavalla kysymyksillä:

  • osallistuminen ammattiin liittyvään opiskeluun

  • osallistuminen kielten opiskeluun

  • luentojen tai esitelmien kuunteleminen

  • jonkin muun vapaa-ajan opiskelun harrastaminen kuin edellä mainitut tai

  • ei mitään edellä mainituista

Ammattiin liittyvää opiskelua eniten miehillä

Miehet osallistuivat hieman naisia enemmän ammattiin liittyvään opiskeluun (miehet 31 % ja naiset 27 %) vuonna 2017. Naisista puolestaan neljäsosa oli käynyt kuuntelemassa esitelmiä ja luentoja ja miehistä vastaavasti viidesosa. Kieliä opiskeli naisista 18 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia.

Taulukko 2. Eri tyyppistä opiskelua harrastaneiden osuus sukupuolen mukaan vuonna 2017, %
  Miehet Naiset
Ammattiin liittyvää opiskelu 31 27
Esitelmien ja luentojen kuuntelu 21 25
Kielten opiskelu 16 18
Jokin muu vapaa-ajan opiskelu 18 14

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017

Nuorten osuus vapaa-ajan opiskelijoista kasvanut

Eniten vapaa-ajan koulutukseen osallistuivat nuoret, 15–24-vuotiaat, joista osallistui seitsemän kymmenestä. Heitä iäkkäämmillä koulutukseen osallistuminen vähenee tasaisesti iän myötä.

Sekä 15–24-vuotiaat naiset että 45–64-vuotiaat naiset osallistuivat koulutukseen vapaa-aikana miehiä enemmän.

Kuvio 1. Vapaa-ajalla koulutukseen osallistuneiden osuus sukupuolen ja iän mukaan 2017, %
Kuvio 1. Vapaa-ajalla koulutukseen osallistuneiden osuus sukupuolen ja iän mukaan 2017, %. Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017

Vapaa-ajan opiskeluun osallistuminen on lisääntynyt erityisesti kaikkein nuorimmilla, 15–24-vuotiailla, sekä 65 vuotta täyttäneillä ja vanhemmilla verrattuna aiempiin tutkimuskertoihin 2002 ja 1991. 65 vuotta täyttäneillä ja vanhemmilla osallistuminen on lähes kaksinkertaistunut vuosiin 2002 ja 1991 verrattuna. 

Kuvio 2. Vapaa-ajalla koulutukseen osallistuneiden osuus iän mukaan 1991, 2002 ja 2017, %
Kuvio 2. Vapaa-ajalla koulutukseen osallistuneiden osuus iän mukaan 2017, %. Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Kielten opiskelu on yleisintä nuorilla

Opiskelun painopistealueet vaihtelivat eri ikäisillä. Aktiivisinta ammattiin liittyvä opiskelu on 25–44-vuotiailla, joista vapaa-ajallaan opiskeli 45 prosenttia. 15–24-vuotiaista opiskeli lähes yhtä suuri osuus, 42 prosenttia.

Ammattiin ja työhön liittyvien opintojen harrastaminen luonnollisesti vähenee iän myötä: kun 45–64-vuotiaista tätä harrasti 29 prosenttia, niin yli 65-vuotiailla osuus oli enää 3 prosenttia.

Nuoret opiskelevat kieliä aktiivisimmin, 15–24-vuotiaista 34 prosenttia. Myös kielten opiskelu vähenee iän myötä. Esitelmien ja luentojen kuuntelu on yhtä suosittua kaikissa ikäluokissa.

Kuvio 3. Eri tyyppistä opiskelua harrastaneiden osuus iän mukaan vuonna 2017, %
Kuvio 3. Eri tyyppistä opiskelua harrastaneiden osuus iän mukaan vuonna 2017, %. Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017

Ammattiin liittyvää opiskelua harrastivat eniten kaikkein nuorimmat naiset, 15–24-vuotiaat, kun 25–44-vuotiailla tilanne oli päinvastainen: miehet harrastivat hieman naisia enemmän.

Kielten opiskelu oli erityisesti nuorten, alle 25-vuotiaiden naisten suosiossa. 25 ikävuodesta ylöspäin miehet ja naiset harrastivat kielten opiskelua liki yhtä paljon. Esitelmien ja luentojen kuunteleminen oli kaikenikäisillä naisilla yleisempää kuin vastaavanikäisillä miehillä.

Toimihenkilöt osallistuvat aiempaa vähemmän, opiskelijat huomattavasti enemmän

Eniten koulutukseen osallistuivat vapaa-ajallaan ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat tai koululaiset, joista noin kolme neljäsosaa osallistui koulutukseen omalla vapaa-ajallaan vuonna 2017. Yrittäjistä noin seitsemän kymmenestä kouluttautui vapaa-ajalla.

Kaikkiaan toimihenkilöiden koulutukseen osallistuminen on vähentynyt aiempiin tutkimusajankohtiin verrattuna: osuus oli vuonna 2017 lähes 15 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 1991.

Yrittäjät kouluttautuivat aiempaa enemmän, samoin kuin eläkkeellä olevat tai pitkäaikaissairaat, joilla tosin osallistumisaste on kaikkein pienin. Opiskelijoiden ja koululaisten vapaa-ajan koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt huimasti, kun vuonna 2002 osuus oli 50 prosenttia, niin vuonna 2017 se oli jo 74 prosenttia.

 

Taulukko 3. Vapaa-aikana koulutukseen osallistuneiden osuus sosioekonomisen aseman mukaan 1991, 2002 ja 2017, %
  1991 2002 2017
Yrittäjä (0-1) 59 67 71
Ylempi toimihenkilö (2) 88 80 75
Alempi toimihenkilö (3) 72 66 58
Työntekijä (4-5) 41 45 44
Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas (6) 19 20 30
Työtön (7) 49 41 47
Opiskelija tai koululainen (8) 58 50 74
Omaa kotitaloutta hoitava tai muu (9) 45 44 47
Sosioekonominen asema tuntematon .1) ..2) 51
Yhteensä 50 48 51

1) . tieto on epälooginen esitettäväksi
2).. tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma esitettäväksi tai se on salassapitosäännön alainen

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Koulutukseen osallistuminen on tasa-arvoistunut etenkin ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä sekä työntekijöillä. Tilastokeskuksen Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilastossa on nähtävillä sama kehitys, jossa toimihenkilöiden aikuiskoulutukseen osallistuminen on vähentynyt ja työntekijöiden lisääntynyt.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilastossa ylempien toimihenkilöiden osallistuminen on vähentynyt 83 prosentista kymmenellä prosenttiyksiköllä ja alempien toimihenkilöiden 68 prosentista kuudella prosenttiyksiköllä vuodesta 1990 vuoteen 2017. Työntekijöistä vuonna 2017 koulutukseen osallistui 40 prosenttia, mikä on 6 prosenttiyksikköä enemmän vuoteen 1990 verrattuna.

Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston ja Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston tiedot eivät ole suoraan verrattavissa, koska tilastoissa perusjoukko on eri ja tiedot on kysytty eri tavalla (Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilastossa on mukana kaikki aikuiskoulutus, ei pelkästään vapaa-ajalla tapahtunut), mutta tulokset antavat samansuuntaisen kuvan toimihenkilöiden ja työntekijöiden koulutukseen osallistumisessa tapahtuneista muutoksista.

Opiskelijoista ja koululaisista neljä kymmenestä harrasti kielten opiskelua

Ammattiin liittyvää opiskelua harrastivat eniten ylemmät toimihenkilöt (58%), seuraavaksi yrittäjät (53%), opiskelijat ja koululaiset (48%) ja alemmat toimihenkilöt (41%).

Kielten opiskelua vapaa-aikanaan harrastivat selvästi eniten opiskelijat ja koululaiset, neljä kymmenestä, ja seuraavaksi eniten työttömät ja yrittäjät, noin kaksi kymmenestä. Esitelmien ja luentojen kuunteleminen oli yleisintä ylemmillä toimihenkilöillä, joista tätä harrasti kaksi viidestä, yrittäjillä sekä opiskelijoilla ja koululaisilla vastaava osuus oli kolme kymmenestä.

 

Taulukko 4. Eri tyyppistä opiskelua harrastaneiden osuus viimeisen 12 kuukauden aikana sosioekonomisen aseman mukaan 2017, %
  Ammattiin liittyvä
opiskelu
Kielten
opiskelu
Esitelmien
ja luentojen
kuuntelu
Jokin muu
vapaa-ajan
opiskelu
Yrittäjä 53 18 31 20
Ylempi toimihenkilö 58 17 39 22
Alempi toimihenkilö 41 15 22 13
Työntekijä 24 14 9 12
Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas 3 9 20 7
Työtön 22 20 16 22
Opiskelija tai koululainen 48 39 30 32
Omaa kotitaloutta hoitava tai muu 25 14 24 19
Sosioekonominen asema tuntematon 36 17 21 16
Yhteensä 29 17 23 16

 

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017

Ammattiin liittyvä vapaa-ajan opiskelu on vähentynyt erityisesti toimihenkilöillä: ylemmillä toimihenkilöillä 18 prosenttiyksikköä ja alemmilla toimihenkilöillä 12 prosenttiyksikköä vuodesta 1991.

Myös kielten opiskelu on vähentynyt toimihenkilöillä lähes 30 prosenttiyksikköä vuoteen 1991 verrattuna. Luentojen ja esitelmien kuunteleminen on ylemmillä toimihenkilöillä vähentynyt lähes 30 prosenttiyksiköllä ja alemmilla toimihenkilöillä reilulla 15 prosenttiyksiköllä vuoteen 1991 verrattuna.

Ammattiin liittyvän opiskelun osuus vapaa-aikana on lisääntynyt yrittäjillä (+11%) ja opiskelijoilla ja koululaisilla (+18%) vuodesta 1991.

Kaupunkimaisissa kunnissa eniten ammattiin liittyvää vapaa-ajan opiskelua

Ammattiin liittyvää opiskelua harrasti eniten kaupunkimaisissa kunnissa asuva väestö, joista opiskeli kolme kymmenestä. Lähes yhtä suuri osuus opiskeli ammattiin liittyen taajaan asutuissa kunnissa. Maaseutumaisissa kunnissa opiskelleiden osuus oli selvästi pienempi, kaksi kymmenestä.

Myös kieliä opiskeltiin eniten kaupunkimaisissa kunnissa, noin kaksi kymmenestä. Taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa opiskelleiden osuus oli lähes puolet pienempi.

Luentoja ja esitelmiä kuuntelivat eniten kaupunkimaisissa kunnissa asuvat, joka neljäs vähintään 15 vuotta täyttäneistä. Taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa asuvilla osuus oli pienempi, vajaa kaksi kymmenestä.

Kaupunkimaisissa kunnissa asuvien suureen koulutukseen osallistumis­osuuteen vaikuttaa mm. väestörakenne ja koulutuksen tarjonta. Kaupungeissa koulutuksen tarjonta on suurempaa verrattuna taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Vuonna 2017 väestöstä seitsemän kymmenestä asui kaupunki­maisissa kunnissa, vajaa kaksi kymmenestä taajaan asutuissa kunnissa ja runsas joka kymmenes maaseutu­maisissa kunnissa.

Kuvio 4. Eri tyyppistä opiskelua harrastaneiden osuus kuntaryhmittelyn mukaan vuonna 2017, %
Kuvio 4. Eri tyyppistä opiskelua harrastaneiden osuus kuntaryhmittelyn mukaan vuonna 2017, %. Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017

 

-----------------------------------------------------------------------------------------------

Vähintään yhtä vierasta kieltä osaa 93 prosenttia väestöstä

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston (2017) mukaan miehistä 90 prosenttia ja naisista 95 prosenttia osaavat vähintään yhtä vierasta kieltä. Mitä pidempi pohjakoulutus henkilöllä oli, sitä useampia kieliä hän ilmoitti osaavansa. Eniten osattiin englantia, ruotsia ja saksaa.

Väestön kielten osaaminen on lisääntynyt selvästi: kun vuonna 1995 väestöstä 72 prosenttia ilmoitti osaavansa vähintään yhtä vierasta kieltä, niin vuonna 2017 vastaava osuus oli 21 prosenttiyksikköä suurempi.

Naiset arvioivat oman kielitaitonsa paremmaksi kuin miehet. Englantia ilmoitti osaavansa 92 prosenttia naisista ja 88 prosenttia miehistä vuonna 2017. Ruotsin taitajia oli 74 prosenttia naisista ja 61 prosenttia miehistä. Saksaa osasi 36 prosenttia naisista ja 26 prosenttia miehistä.

Yli 15-vuotiaan väestön englannin kielen taitotaso on selvästi korkeampi kuin muiden kielten. Englantia osaavista reilu kuusi kymmenestä koki olevansa itsenäisen tai taitavan kielenkäyttäjän tasolla.

Perustason kielenkäyttäjäksi itsensä mielsi lähes kaksi kymmenestä. Kielitaidon taso on heikompi ikääntyneillä: kun 18–24-vuotiaista 85 prosenttia osasi englantia itsenäisen/taitavan kielenkäyttäjän tasolla niin 45–64-vuotiailla vastaava osuus oli 52 prosenttia.

 

Taulukko 5. Englannin, ruotsin ja saksan kieliä osanneiden osuus taitotasoluokituksen mukaan 2017, %
  Ei osaa
lainkaan/
ei vieras kieli/
eos
Osaa
vain vähän
Perustason
kielen-
käyttäjä
Itsenäinen
kielen-
käyttäjä
Taitava
kielen-
käyttäjä
Englanti 13 6 18 35 28
Ruotsi 35 15 29 17 3
Saksa 69 13 12 4 1

Lähde: Tilastokeskus, aikuiskoulutukseen osallistuminen 2017

Ruotsia osasi itsenäisen tai taitavan kielenkäyttäjän tasolla kaksi kymmenestä ja perustason kielenkäyttäjän tasolla kolme kymmenestä. Vain vähän ruotsia koki osaavansa 15 prosenttia vastaajista ja ei lainkaan ruotsia osannut 35 prosenttia. Saksan kielen osaaminen oli selkeästi vähäisempää.

Vieraiden kielten osaamisen tasoa kysyttiin neliluokkaisella taitotasoluokituksella:

  • ymmärtää vain muutamia sanoja ja fraaseja (osaa vain vähän kieltä)
  • ymmärtää ja osaa käyttää tavallisimpia arkipäivän ilmaisuja. Käyttää kieltä tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa (perustason kielenkäyttäjä)
  • ymmärtää oleellisen selkeästä kielestä ja pystyy tuottamaan yksinkertaista tekstiä. Pystyy kuvailemaan kokemuksiaan ja tapahtumia (itsenäinen kielenkäyttäjä)
  • ymmärtää vaativaa tekstiä ja käyttää kieltä sujuvasti. Hallitsee kielen melkein täydellisesti (taitava kielenkäyttäjä)

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Lähteet:

Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

Tilastokeskus, Aikuiskoulutukseen osallistuminen

Tilastokeskus, CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
28.11.2019
Riitta Hanifi

Sukulaisia, ystäviä ja naapureita tavataan nyt harvemmin kuin 2000-luvun alussa. Tilastokeskuksen vapaa-aika­tutkimuksen mukaan myös niiden sukulaisten ja ystävien määrä, joihin pidetään säännöllisesti yhteyttä, on pienentynyt. Päivittäinen yhteyden­pito ystäviin puhelimitse tai internetin kautta on lisääntynyt, toden­näköisesti sosiaalisen median vaikutuksesta.  

Artikkeli
28.10.2019
Hannu Pääkkönen

Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat yli puolelle väestöstä myös huvia ja harrastusta. Useimmille miehistä myös kodin korjaustyöt ovat ainakin joskus huvia ja harrastusta. Toisaalta pyykinpesua ja vaatehuoltoa sekä siivousta valtaosa pitää aina rutiinina ja velvollisuutena. Kotityöt estävät edelleen enemmän naisten kuin miesten harrastuksia, vaikka sukupuolittaiset erot ovat kaventuneet.