Lapsiperheiden osuus perheistä on vähentynyt merkittävästi kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Alaikäisten lasten määrä perheissä on pysynyt silti vakaana. Isovanhemmat asuvat aiempaa useammin alle kolmen kilometrin etäisyydellä lapsenlapsistaan, kertovat vuoden 2022 väestötilastot.
Isälle koti ja perhe tärkeintä – lasten kanssa etenkin liikutaan
Yli 40 prosenttia isistä oli harrastanut lastensa kanssa liikuntaa tai urheilua vuoden aikana, kertoo vuoden 2017 vapaa-aikatutkimus. Suosittua on myös erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, museoissa ja näyttelyissä käyminen ja urheilukilpailujen katsominen.
Yhdeksän kymmenestä miehestä, joiden perheeseen kuuluu kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia, pitää kotia ja perhettä hyvin tärkeänä elämänalueena. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuonna 2017 toteuttamaan vapaa-aikatutkimukseen.
Lähes joka kymmenes isä kokee kodin ja perheen melko tärkeäksi (kuvio 1). Täysin yhdentekevä koti ja perhe ei ole kenellekään vapaa-aikatutkimukseen osallistuneelle isälle.
Vaikka työ ja ystävät ovat isälle myös tärkeitä elämänalueita, niiden merkitys on kuitenkin selvästi vähäisempi: 37 prosenttia isistä piti työtä erittäin tärkeänä elämänalueena. Ystäviä piti erittäin tärkeänä 43 prosenttia.
Isät harrastavat yhdessä lastensa kanssa – liikunta suosituinta
Mitä isät ja lapset harrastavat yhdessä? Vapaa-aikatutkimuksessa on kysytty, kenen kanssa on harrastanut liikuntaa, käynyt katsomassa urheilukilpailuja, käynyt elokuvissa, konserteissa tai muissa esittävän taiteen kulttuuritilaisuuksissa, tai näyttelyssä tai museossa. Tarkastelemme, ovatko isät harrastaneet kyseisiä asioita yhdessä lastensa kanssa.
Liikunta on kysytyistä harrastuksista suosituin: yli 40 prosenttia isistä oli harrastanut lastensa kanssa liikuntaa tai urheilua vuoden aikana (kuvio 2).
Suosittua on myös erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, museoissa ja näyttelyissä käyminen ja urheilukilpailujen katsominen.
Lapset vastaavat: Isät liikkuvat luonnossa
Miltä isän harrastukset näyttävät lapsen silmin? Hyödynnämme 10–17-vuotiaiden lasten antamia vastauksia vanhempiensa harrastuksista.
Isät ovat hyvin luonto- ja liikuntakeskeisiä: reilusti yli puolella lapsista isät harrastavat luonnossa liikkumista, maalla tai mökillä olemista sekä liikuntaa tai urheilemista (kuvio 3).
Melko harvalla lapsella on jotain luovaa kulttuuritoimintaa harrastava isä. Soittamista harrastava isä on joka kahdeksannella lapsella. Hyvin harvan lapsen isä harrastaa laulamista tai kuvataiteita.
Isä esimerkkinä lapsen harrastuksille
Isän harrastuksella on merkitystä lapsen harrastuneisuudelle: jotain soitinta soittavista lapsista yli neljänneksellä on myös soittava isä. Silloin kun lapsi ei harrasta soittamista, vähemmän kuin joka kymmenes isistä soittaa.
Yli 40 prosenttia lapsista ilmoittaa, että isä harrastaa kirjojen lukemista. Isän esimerkki näkyy soittamisen ohella myös lasten lukemisharrastuksessa.
Kuudesosa lapsista on himolukijoita, jotka olivat lukeneet vähintään 10 kirjaa puolen vuoden aikana. Heidän isistään yli puolet harrastaa myös kirjojen lukemista. Alle 10 kirjaa lukeneiden lasten isistä pienempi joukko, 40 prosenttia, lukee kirjoja.
Kirjoittajat työskentelevät erikoistutkijoina Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä.
Tutustu myös Tilastokeskuksen tietopalvelun kokoaman Isät tilastoissa 2019 -sivun tietoihin
Lue samasta aiheesta:
Pojat ja nuoret miehet viettävät digitaalisten pelien parissa reilusti yli tunnin päivässä, kun koko väestön tasolla pelaamiseen käytetty aika on alle 20 minuuttia. Pelaamista syytetään usein lisääntyvästä pahoinvoinnista, rapistuvasta kunnosta ja huononevista PISA-tuloksista, mutta miten sille omistettu aika vertautuu sosiaaliseen kanssakäymiseen, liikuntaan ja opiskeluun käytettyihin minuutteihin?
Suomen väestöstä joka kolmas oli 1950-luvulla alle 18-vuotias, nyt enää harvempi kuin joka viides. Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on noussut yli sadantuhannen, valtaosa on syntynyt Suomessa.
Suurin osa lapsista kasvaa edelleen aviopariperheissä, mutta osuus on viime vuosikymmeninä pienentynyt. Nykyään lapset kasvavat aiempaa monimuotoisemmissa perheissä.
Syntyvyyden lasku on vähentänyt lasten määrää pitkällä aikavälillä merkittävästi. Toisaalta maahanmuutto on jossain määrin paikannut kehitystä – ja samalla moninaistanut Suomen lasten joukkoa. Enemmistö ulkomaalaistaustaisista lapsista on nykyisin Suomessa syntyneitä.
Lapsia koskevien indikaattorien kartoitus paljasti, että tietoa on valtavasti, mutta se on hajallaan ja siinä on puutteita. Lapsitiedon tuottamiseen ja käytettävyyteen tulee jatkossa panostaa ja kehittää kokonaisuutta laajassa yhteistyössä tiedon tuottajien kanssa.
Lasten hyvinvointia koskevaa tietoa tuotetaan Suomessa paljon, mutta kehitettävää on. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä vähemmän subjektiivista tietoa on saatavissa. Myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnista on vain vähän tietoa. Lapsilähtöisyys on keskeisessä osassa hyvinvoinnin indikaattoreiden kehittämisessä.
Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.