Julkaistu: 26.2.2014

Maahanmuutto moninaistaa lasten perheitä

  1. Neljä viidestä lapsesta asuu kahden vanhemman perheessä
  2. Uusperheiden lapset pääosin perheen äidin lapsia
  3. Neljäsosa ulkomaalaistaustaisista lapsista asuu yhden vanhemman perheessä
  4. Ulkomaalaistaustaisten lasten määrittely haastavaa
  5. Aiemmin adoptoitiin kiinalaistyttöjä, nyt kiinalaispoikia
  6. Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla useampia sisaruksia kuin suomalaistaustaisilla lapsilla
  7. Lasten perhetyypit muuttuvat hitaasti
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla useampia sisaruksia kuin suomalaistaustaisilla lapsilla

Vuoden 2012 perhetilaston mukaan 24 prosenttia lapsista on perheidensä ainokaisia. Toisaalta osa näistä lapsista on ainokaisia vain tilapäisesti, sillä he ovat joko perheensä esikoisia ja saavat sisaruksen todennäköisesti myöhemmin, tai perheensä kuopuksia eli heidän sisaruksensa ovat ehkä jo saavuttaneet täysi-ikäisyyden ja kenties muuttaneet pois kotoakin. On siis syytä muistaa, että tilasto kuvaa yhden hetken poikkileikkaustilannetta tietyn ajankohdan perheistä. Usein myös erehdytään tulkitsemaan virheellisesti yksilapsisten perheiden osuus perheistä ainoiden lasten osuudeksi lapsista.

Vuoden 1950 väestölaskentatietojen mukaan kolmasosa lapsista eli vähintään nelilapsisissa perheissä ja harvempi kuin joka viides lapsi oli perheensä ainokainen. Suurimmillaan lasten määrä oli 1960-luvulla, jolloin myös ainoiden lasten osuus oli pienimmillään, 16 prosenttia. Ainoiden lasten osuus oli suurimmillaan 1980-luvulla, jonka alussa peräti 29 prosenttia lapsista oli perheidensä ainokaisia. (Tilastokeskus & Stakes 2007.) Sittemmin ainoiden lasten osuus pienentyi ja tasaantui vuosituhannen vaihteeseen tultaessa 24 prosenttiin, millä tasolla se on edelleen. Nykyisin 42 prosentilla lapsista on kotona yksi sisarus ja hieman yli kolmanneksella oli vähintään kaksi kotona asuvaa sisarusta. Vähintään kolmilapsisissa perheissä asuvien lasten osuus kasvoi 1980-luvulta vuosituhannen vaihteeseen saakka, minkä jälkeen se tasaantui reiluun kolmannekseen. (Kuvio 9.)

Kuvio 9. Lapset perheen alle 18-vuotiaiden lasten määrän mukaan vuosina 1950−2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Alle yksivuotiaista 41 prosenttia on perheidensä ainokaisia. Vuonna 2005 vastaava osuus oli 42 prosenttia, eli suurta muutosta ei ole havaittavissa. Lasten ikäluokkia ja sisarusten määrää tarkastelemalla voidaan todeta, että ainoiden lasten osuus on alhaisimmillaan 7−8-vuotiailla, joista enää 13 prosenttia on perheensä ainoita lapsia eli perheeseen on jo tuohon mennessä syntynyt toinenkin lapsi. Pienillä koululaisilla on toisaalta sisarusten määrä myös suurimmillaan, kun vanhimmat sisarukset eivät ole vielä muuttaneet kotoa ja pikkusisaruksia on todennäköisesti jo syntynyt. On toki muistettava, että osa näistäkin alakouluikäisistä ainokaisista tulee vielä myöhemmin saamaan sisaruksia, joten lopullisesti perheensä ainokaiseksi jäänee noin joka kymmenes lapsi. (Kuvio 10.)

Kuvio 10. Lapset iän ja alaikäisten sisarusten lukumäärän mukaan vuonna 2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Sisarusten määrää voidaan tarkastella myös syntyperän mukaan. Ulkomaalaistaustaiset lapset ovat hieman useammin perheensä ainoita lapsia kuin suomalaistaustaiset. Suomalaistaustaisilla lapsilla on taas useammin yksi tai kaksi sisarusta kuin ulkomaalaistaustaisilla. Kun sisaruksia on kolme tai enemmän, osat vaihtuvat – ulkomaalaistaustaisten lasten joukossa on suhteellisesti enemmän niitä lapsia, joilla on monta sisarusta. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. Lapset syntyperän ja alaikäisten sisarusten lukumäärän mukaan vuonna 2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.2.2014