Tasa-arvoinen suomineito, osa 1

  1. Suomalaisnaiset korkeasti koulutettuja

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Marjut Pietiläinen, artikkeli julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6-7/2006

Vuosisata sitten suomalaiset naiset saivat äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa ensimmäisinä Euroopassa ja vaalikelpoisuuden ensimmäisenä maailmassa. Mikä on tilanne sukupuolten tasa-arvon kannalta tänä päivänä ja mikä on suomalaisnaisten asema verrattuna muihin eurooppalaisiin naisiin?

Suomalaiset naiset elävät verraten pitkään. Vuoden 2005 tietojen mukaan tyttövauvan odotettu elinikä on Suomessa 82,2 vuotta, poikavauvan vain 75,3 vuotta. Ruotsin luvut ovat aika lähellä Suomea mitä tyttövauvoihin tulee, mutta Ruotsissa poikavauvan odotetaan elävän kolme vuotta pidempään kuin suomalaispoikien. Tanskassa poikavauvojen odotettu elinikä on lähes sama kuin Suomessa, mutta tyttövauvat jäävät suomalaisia sisariaan pari vuotta jälkeen.

Hedelmällisyydessä suomalaisnaiset ovat Euroopan kärkipäässä (kokonaishedelmällisyysluku - naisille syntyneiden lasten keskimäärä. 1,80). Ruotsi jää meistä jälkeen (1,75) ja Tanskakin hieman (1,78). Edellemme kipuaa Irlanti, missä hedelmällisyys hipoo kahta (1,99) ja Ranskassakin (1,90) ollaan Suomea edellä. Sen sijaan Baltian maat jäävät paljon Suomen jälkeen, ja alhaisin hedelmällisyys on Itä- ja Etelä-Euroopan maissa.

Vaikka hedelmällisyys onkin eurooppalaisittain hyvää tasoa, huolta voi kuitenkin kantaa kokonaan lapsettomiksi jäävien naisten määrän kasvusta. Naisten korkealla koulutustasolla on myös kääntöpuolensa, sillä erityisesti korkeasti koulutettuja naisia näyttää kohtaavaan lapsettomaksi jääminen joko tarkoituksella tai tahattomasti. Vaikka toisaalta lapsettomuus on yleistynyt, hankkivat toiset vastaavasti useita lapsia.

Jos tarkastellaan korkeakoulututkinnon suorittaneita naisia ikäryhmittäin, voidaan huomata, että 45-49-vuotiaiden tutkijakoulutuksen suorittaneiden lapsettomien naisten osuus ikäluokasta oli vuonna 2004 noin 27 prosenttia. Ylemmän korkeakouluasteen vastaavanikäisistä naisista lapsettomia oli reilu viidennes. Alemmilla koulutusasteilla lapsettomien osuus on kyseisessä ikäluokassa pienempi. Mielenkiintoista on, että miehillä lapsettomuus näyttää olevan suurinta silloin, kun perusasteen jälkeistä koulutusta ei ole tai koulutusaste on tuntematon (n. 31%). Tutkija-asteella lapsettomia on 45-49-vuotiaista miehistä vain noin 16 prosenttia.

Koulutustaso ei kuitenkaan riitä yksinään selittämään korkeasti koulutettujen naisten lapsettomuutta. Huomioon tulisi ottaa myös koulutusala ja tiedot puolisosta. Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan vuosina 1955-59 syntyneiden ruotsalaisnaisten lapsettomuus oli yhteydessä myös koulutusalaan: opetus- ja terveydenhuoltoalan naisilla pysyvä lapsettomuus oli paljon alhaisempi kaikilla koulutusasteilla kuin esimerkiksi naisilla, jotka olivat kouluttautuneet taidealoille, humanistisille aloille tai uskonnollisiin tehtäviin.

Verrattuna muihin eurooppalaisnaisiin suomalaisnaiset sijoittuvat keskivaiheille ensimmäisen lapsen synnyttämisiän suhteen. Synnyttäjien keski-ikä Suomessa oli 27,9 vuotta vuonna 2005. Eurooppalainen synnytysikä oli vastaavasti 28,2 vuotta vuonna 2004. On kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi Iso-Britanniassa, Belgiassa, Saksassa ja Luxemburgissa tässä yhteydessä tilastoitiin ainoastaan avioliitossa tapahtuneet ensimmäisen lapsen synnyttämiset, mikä nosti eurooppalaista ensimmäisen lapsen synnytysikää. Mikäli näitä maita ei oteta huomioon, ensimmäisen lapsen synnytysikä oli Suomea korkeampi muun muassa Espanjassa (29,2), Alankomaissa (28,9), Ruotsissa (28,6) ja Ranskassa (28,4). Alhaisimmat synnytysiät olivat puolestaan Baltian maissa.

Naimisiin suomalaisnaiset menivät ensimmäisen kerran keskimäärin 29,7-vuotiaina ja miehet 32,1-vuotiaina. Kaikkien avioliiton solmineiden naisten keski-ikä oli 33,0 vuotta ja miesten 35,6 vuotta.

Suomalaisnaiset korkeasti koulutettuja

Suomalaisnaisten koulutustaso on korkea. Vähintään keskiasteen koulutuksen oli suorittanut 78 prosenttia 25-64-vuotiaista naisista. Nuoret naiset ovat vanhempia naisia koulutetumpia: 25-34-vuotiaista naisista yli 90 prosenttia oli suorittanut vähintään keskiasteen koulutuksen, kun 55-64-vuotiaista naisista vain vähän yli puolet. Nuorimmissa ikäluokissa osuudet ovat suuremmat naisilla kuin miehillä, mutta 55-64-vuotiaiden ikäluokassa ei eroa sukupuolten välillä ole.

Vähintään keskiasteen koulutuksen suorittaneiden naisten osuus on Suomessa pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Nuorten, 25-34-vuotiaiden keskiasteen suorittaneiden naisten osuus on Suomessa suurempi. Jopa 71 prosenttia 55-64-vuotiaista ruotsalaisnaisista oli suorittanut vähintään keskiasteen koulutuksen ja samanikäisistä norjalaisnaisista peräti 75 prosenttia. Jos keskiasteella jäädäänkin naapurimaita jälkeen, ollaan korkea-asteella naapurimaita edellä.

Vähintään keskiasteen koulutuksen suorittaneet suomalaiset ikäryhmän mukaan 2003, %

Osuus ikäryhmästä, % Naiset Miehet
25-64 78 74
25-34 92 87
35-44 88 82
45-54 75 71
55-64 55 55
Lähde: OECD

Vähintään keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneet naiset 2003, %

Vähintään keskiasteen suorittaneet naiset
Osuus ikäryhmästä, %
Maa 25-64 25-34 35-44 45-55 55-64
Suomi 78 92 88 75 55
Ruotsi 84 91 90 83 71
Norja 87 95 92 84 75
Korkea-asteen suorittaneet naiset
Osuus ikäryhmästä, %
Maa 25-64 25-34 35-44 45-55 55-64
Suomi 37 48 44 33 22
Ruotsi 36 44 37 35 27
Norja 33 45 35 29 19
Lähde: OECD

OECD:n tekemän vertailun mukaan suomalaisista 25-64-vuotiaista naisista 37 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. OECD-maista edellemme nousevat ainoastaan Kanada (47%) ja Yhdysvallat (39%).

Korkean asteen suorittanut 25-64 -vuotias väestö OECD-maissa, %

Maa Yhteensä Naiset Miehet
Alankomaat 24 22 27
Australia 31 33 30
Belgia 29 30 28
Espanja 25 25 25
Irlanti 26 27 26
Islanti 26 27 25
Iso-Britannia 28 27 29
Italia 10 10 10
Itävalta 15 12 17
Japani 37 35 39
Kanada 44 47 41
Korea 29 24 35
Kreikka 18 17 20
Luxemburg 15 13 17
Meksiko 15 13 18
Norja 31 33 29
Portugali 11 13 9
Puola 14 16 13
Ranska 23 24 22
Ruotsi 33 36 31
Saksa 24 19 28
Slovakia 12 12 12
Suomi 33 37 30
Sveitsi 27 18 36
Tanska 32 33 30
Tšekki 12 10 14
Turkki 10 8 11
Unkari 15 16 15
Uusi Seelanti 31 34 28
Yhdysvallat 38 39 38
Lähde: OECD

Vuonna 2003 naisia oli korkea-asteen opiskelijoista reilu puolet (53,5 %), mutta tutkinnon suorittaneista peräti 62 prosenttia (v. 2003). Näyttääkin siis siltä, että miehet jättävät opintonsa kesken tai eivät ainakaan saa tutkintoa suoritettua.

Nuoret opiskelijamiehet eivät työn syrjään kiinni päästyään enää aina palaakaan suorittamaan opintojaan loppuun. Liekö sitten taustalla taloudelliset seikat, työttömyyden pelko, perheellistyminen vaiko houkuttelevat työtarjoukset ja työpanoksen suuri kysyntä? Syitä on varmasti monia ja niitä voi vain arvailla.

Miehet keskeyttävät sekä ammattikorkeakoulutuksensa että yliopistokoulutuksensa useammin kuin naiset. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttämisessä ei sen sijaan ole eroa naisten ja miesten välillä.

Tutkinnon suorittaneita ikäryhmittäin tarkasteltuna havaitaan yli 40-vuotiaiden miesten osuuden korkeakoulututkinnon suorittaneista olevan naisten osuutta suurempi. Esimerkiksi 60-64-vuotiaiden ikäluokasta korkeakoulututkinnon suorittaneita miehiä oli 14 prosenttia vuonna 2003, mutta naisia vain 9 prosenttia. Nuorempien ikäryhmien kohdalla tilanne oli aivan toinen: 25-29-vuotiaista naisista 30 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon ja 19 prosenttia tämän ikäisistä miehistä.

Lisensiaatin/tohtorin tutkinnon Suomessa vuonna 2003 suorittaneista noin puolet (49,2 %) oli naisia. Kaikista yliopistotutkinnon suorittaneista puolestaan peräti 62 prosenttia oli naisia.

Sekä naisilla että miehillä kouluttamattomien osuus on pienentynyt. Sitä vastoin korkeakoulutettujen osuus on kasvanut. Naiset osallistuvat myös työhön liittyvään koulutukseen miehiä useammin.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 13.12.2006

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Tasa-arvoinen suomineito, osa 1

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute