Uutisia 17.12.2015

Pitkään Suomessa asuneet ulkomaalaistaustaiset työllistyvät hyvin

Ulkomaalaistaustaiset työllistyvät suomalaistaustaisia heikommin. Yli kymmenen vuotta maassa asuneiden ulkomaalaistaustaisten työllisyys on kuitenkin jo lähellä suomalaistaustaisten työllisyysastetta.

Ulkomaalaistaustaisten 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 10 prosenttiyksikköä alhaisempi (64 %) kuin suomalaistaustaisten (74 %) vuonna 2014. Yli kymmenen vuotta maassa asuneiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste erosi kuitenkin enää viisi prosenttiyksikköä suomalaistaustaisten työllisyysasteesta.

Parhaiten ovat työllistyneet korkeakoulutetut sekä Virosta, EU- ja Efta-maista tai Pohjois-Amerikasta kotoisin olevat. Myös työn tai opiskelun takia muuttaneet ovat työllistyneet hyvin, samoin kuin suomea vähintään edistyneellä tasolla puhuvat.

Vaikka työllisyystilanne on vaikein pakolaistaustaisilla, yli kymmenen vuotta Suomessa asuneista pakolaistaustaisista joka toinen oli työssä vuonna 2014.

Työllistyminen oli hitainta ulkomaalaistaustaisilla naisilla, joista monet olivat perheellistyneet suomalaistaustaisia nuorempina. Vuonna 2014 ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste oli vain muutaman prosenttiyksikön matalampi kuin suomalaistaustaisten miesten.

Työllisyysaste (%) sukupuolen ja syntyperän mukaan, 20–64‑vuotias väestö Suomessa vuonna 2014

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Ulkomaalaistaustaiset työllistyvät palveluammatteihin

Ulkomaalaistaustaiset työllistyivät palvelu- ja myyntityöhön ja muiksi työntekijöiksi useammin kuin suomalaistaustaiset vuonna 2014. Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien työsuhde oli useammin määrä- tai osa-aikainen tai vuokratyösuhde kuin suomalaistaustaisten palkansaajien.  Myös ulkomaalaistaustaisten työajat olivat epätyypillisiä useammin kuin suomalaistaustaisten. Työelämässä toimivat ulkomaalaistaustaiset kokivat työpaikan sosiaaliset suhteet ja kohtelun pääsääntöisesti myönteisesti.

Ulkomaalaistaustaisen 20–64‑vuotiaan väestön työttömyysaste oli korkeampi (16 %) kuin suomalaistaustaisten (8 %) vuonna 2014. Työhalukkuutta ulkomaalaistaustaisilla oli kuitenkin paljon ja he myös etsivät töitä aktiivisemmin kuin suomalaistaustaiset työttömät. Ulkomaalaistaustaiset itse kokivat kielitaidon puutteen tärkeimmäksi työllistymisen esteeksi.

Ulkomaalaistaustaiset kokevat terveytensä ja elämänlaatunsa hyväksi, mutta terveysongelmat kasautuvat tiettyihin ryhmiin

Ulkomaalaistaustaiset kokivat terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi (20 %) harvemmin kuin Suomen koko väestö (31 %). Miesten ja naisten väliset terveyserot olivat ulkomaalaistaustaisessa väestössä pääosin suurempia kuin koko väestössä: monet terveysongelmat olivat yleisimpiä ulkomaalaistaustaisten naisten keskuudessa.

Mielenterveyden ja koetun elämänlaadun ongelmat olivat yleisiä Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisilla. Näissä ryhmissä sekä miehillä että naisilla oli enemmän mielenterveysongelmia, esimerkiksi masennusta, ja suuri osuus on entisessä kotimaassaan vakavia traumaattisia tapahtumia kokeneita ja pakolaisina Suomeen tulleita.  Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisista myös elämänlaatunsa hyväksi kokevien osuus oli pienempi kuin koko Suomen väestössä tai muissa ulkomaalaistaustaisissa ryhmissä.

Monet elintavat olivat ulkomaalaistaustaisilla useammin terveyttä edistäviä kuin Suomen koko väestöllä.  Esimerkiksi alkoholia käyttämättömiä oli ulkomaalaistaustaisissa enemmän (31 %) kuin koko väestössä (12 %). Myös alkoholia runsaasti käyttäviä oli ulkomaalaistaustaisissa (10 %) vähemmän kuin Suomen koko väestössä (31 %). Tupakointi oli kuitenkin merkitsevästi yleisempää venäläis-, virolais- ja aasialaistaustaisilla sekä Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-ryhmään kuuluvilla miehillä (30–42 %) kuin Suomen koko miesväestöllä (19 %).

Terveyden kannalta huolestuttavaa oli myös Lähi-itä- ja Afrikka-taustaisten naisten vähäinen kuntoliikunta ja lihavuuden yleisyys. Myös liikkumisen vaikeudet ja työkyvyn arvioiminen heikentyneeksi olivat yleisimpiä Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisilla. Näihin ryhmiin kuuluvista joka neljäs koki jonkin terveysongelman rajoittavan tavanomaista toimintaansa ja lähes yhtä moni arvioi olevansa osittain tai kokonaan työkyvytön.

Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että ulkomaalaistaustaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ei täysin vastaa heidän palvelutarpeitaan, etenkään mielenterveyspalvelujen osalta.

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen tulokset nyt julkaisuna

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen toteuttamaan Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimukseen. Tulokset kuvaavat vuonna 2014 Suomessa vakinaisesti asunutta 15–64‑vuotiasta ulkomaalaistaustaista väestöä eli henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tutkimusta rahoittivat myös EU:n kotouttamisrahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Maahanmuuton syihin, koulutukseen, kielitaitoon ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä tutkimustuloksia on julkaistu syksyn 2015 kuluessa Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla. Torstaina 17.12.2015 julkaistu Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi 2014 -tutkimusraportti sisältää näiden aiemmin julkaistujen tulosten lisäksi tietoa muun muassa ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-asemasta, elinoloista ja koetusta terveydestä.

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi 2014 -tutkimusraportti  

Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivusto (Tilastokeskus)

Terveytemme-verkkopalvelu (THL)

Lähde: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Tilastokeskus. Hinta 59 euroa (ml. alv.).
Julkaisu on tilattavissa Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai
Editan verkkokirjakaupasta.

Lisätietoja, Tilastokeskus:
Erikoistutkija Hanna Sutela 029 551 2907
Yliaktuaari Tarja Nieminen 029 551 3561

Lisätietoja, THL:
Tutkimuspäällikkö Anu Castaneda 029 524 7848
Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen 029 524 8868
Tutkija Satu Jokela 029 524 7510

Lisätietoja, TTL:
Tutkija Minna Toivanen 043 824 4506
Vanhempi tutkija Ari Väänänen 040 582 4540

Jaa