Julkaistu: 19.12.2007

Yrittäjäkotitalouksien kulutus kasvanut eniten 2001-2006

Sekä maatalousyrittäjien että muiden yrittäjien kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat eniten aikavälillä 2001-2006, yli viidenneksellä (22 %), kun keskimäärin kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 14 prosenttia. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen vuotta 2006 koskevasta kulutustutkimuksesta, jonka tiedot kerättiin kotitalouksilta tammi-joulukuussa 2006. Tutkimukseen osallistui noin 4 000 kotitaloutta.

Useat viimeaikaiset tutkimukset ja tilastot ovat osoittaneet eriarvoistumisen lisääntyneen Suomessa. Kotitalouksien kulutusmenojen vertailu vuosien 2001 ja 2006 välillä tuo lisänäkökulman tähän keskusteluun, sillä kulutustutkimuksen tulokset viittaavat kulutusmenojen kasvaneen epätasaisesti eri väestöryhmien välillä.

Kotitaloudet voidaan ryhmitellä vuosina 2001-2006 tapahtuneiden muutosten perusteella kolmeen eri kulutustasolla olevaan ryhmään. Vuonna 2006 korkean kulutustason ryhmään kuuluivat ylemmät toimihenkilötaloudet sekä muiden yrittäjien kuin maatalousyrittäjien kotitaloudet. Vuonna 2001 ylempien toimihenkilöiden kotitalouksien kulutusmenot olivat selvästi suuremmat kuin muiden, mutta vuoden 2006 tulosten mukaan yrittäjätaloudet olivat lähes saavuttaneet ylempien toimihenkilötalouksien kulutustason (Kuvio 1). Yrittäjätalouksien kulutus kasvoi kaikissa kulutuksen pääryhmissä keskimääräistä enemmän lukuun ottamatta liikennettä ja tietoliikennettä, joihin nämä taloudet käyttivät jo aiemmin merkittävästi rahaa (Taulukko 1). Erityisesti kulttuuri- ja vapaa-ajanmenot kasvoivat yrittäjätalouksilla selvästi, noin 56 prosenttia, ja näiden menojen osuus kaikista kulutusmenoista nousi yhdeksästä prosentista 12 prosenttiin.

Kuvio 1. Kulutusmenot kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan 2001 ja 2006 (vuoden 2006 hinnoin, EUR/kulutusyksikkö)

Kulutuksen keskikasti muodostui aiempaa selvemmin alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden kotitalouksista. Työntekijätalouksien kulutusmenot kasvoivat saman verran kuin kulutusmenot keskimäärin (14 %), kun alemmilla toimihenkilötalouksilla kulutusmenojen kasvu jäi yhdeksään prosenttiin. Vuonna 2006 alempien toimihenkilötalouksien kulutusmenot olivat siten lähempänä työntekijätalouksien kulutusmenoja kuin vuonna 2001. Työntekijätaloudet käyttivät aiempaa enemmän rahaa liikenteeseen (30 %), kun keskimäärin kotitalouksien liikennemenot kasvoivat noin 18 prosenttia. Kulutuksen keskitasolle nousivat myös maatalousyrittäjien kotitaloudet, jotka käyttivät vuonna 2006 enemmän rahaa erityisesti kodin laitteisiin ja sisustamiseen, liikenteeseen sekä kulttuuriin ja vapaa-aikaan kuin vuonna 2001.

Työttömien sekä opiskelijoiden kotitaloudet kuluttivat muita vähemmän. Työttömien kotitalouksien suhteellinen kulutusasema heikkeni selvästi aiemmasta, sillä näiden talouksien kulutusmenot kasvoivat vertailuajanjaksolla vain noin neljä prosenttia. Näin ollen erot vähiten kuluttavien työttömien ja eniten kuluttavien ylempien toimihenkilöiden kotitalouksien välillä myös kasvoivat. Merkille pantavaa on myös se, että työttömien kotitaloudet ovat tinkineet monesta muusta asiasta, mutta eivät viestinnästä. Tietoliikennemenot kasvoivat vertailuajanjaksona työttömien kotitalouksissa 53 prosenttia, kun keskimäärin tietoliikennemenot kasvoivat noin 23 prosenttia. Opiskelijatalouksien suhteellinen kulutusasema parani hieman vertailuajanjaksolla. Näiden talouksien kulutus-menot kasvoivat noin 15 prosenttia tarkasteluvälillä, ja rahaa käytettiin aiempaa enemmän kodin laitteisiin ja sisustamiseen, vaatteisiin ja jalkineisiin sekä liikenteeseen.

Eläkeläisten kotitalouksien suhteellinen kulutusasema parani aikavälillä 2001-2006, sillä näiden talouksien kulutusmenot kasvoivat viidenneksellä (20 %). Eläkeläistaloudet lisäsivät rahankäyttöään merkittävästi liikenteeseen ja tietoliikenteeseen. Liikennemenojen kasvu johtunee osin siitä, että vertailuajankohtana eläkkeelle on siirtynyt paljon työikäisinä omalla autolla liikkumaan tottuneita. Aiempaa useammassa eläkeläistaloudessa on nykyisin verkkoyhteydet, joka selittää tietoliikennemenojen kasvua.

Taulukko 1. Kulutusmenot viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan pääryhmittäin 2001 ja 2006 (vuoden 2006 hinnoin, EUR/kulutusyksikkö)

Kulutusmenot Kaikki 
kotitaloudet
Maatalous-
yrittäjät
Yrittäjät Ylemmät 
toimihenkilöt
Alemmat 
toimihenkilöt
2001 2006 2001 2006 2001 2006 2001 2006 2001 2006
Kulutusmenot yhteensä 17 525 19 975 16 112 19 645 21 899 26 672 24 948 27 456 19 220 20 935
Elintarvikkeet ja 
alkoholittomat juomat
2 253 2 485 2 707 2 667 2 611 2 936 2 539 2 799 2 264 2 513
Alkoholijuomat ja tupakka  447 495 261 226 488 614 558 579 451 551
Vaatteet ja jalkineet 525 716 385 569 718 977 966 1 412 679 856
Asuminen 5 298 5 654 5 087 6 282 6 311 6 990 6 094 6 231 5 391 5 331
Kodin kalusteet, koneet
 ja tarvikkeet
842 980 796 1 141 1 196 1 466 1 331 1 520 911 1 043
Terveys 696 734 494 447 727 872 693 695 596 624
Liikenne 2 541 3 006 2 489 3 202 3 743 4 355 4 774 4 760 3 037 3 366
Tietoliikenne 459 564 516 612 589 657 551 650 539 617
Kulttuuri ja vapaa-aika 1 699 2 188 1 526 2 112 2 070 3 234 2 774 3 489 1 901 2 239
Hotellit, kahvilat ja 
ravintolat
871 846 394 430 1 004 1 237 1 504 1 722 1 153 1 035
Muut tavarat, palvelut 
ja koulutus
1 895 2 306 1 456 1 955 2 444 3 335 3 163 3 599 2 299 2 759
Kotitalouksia perusjoukossa 2 381 500 2 455 000 51 032 44 060 138 336 144 379 381 417 409 653 385 549 394 313
Kotitalouden kulutusyksiköt 1,5 1,5 2,1 2,1 1,8 1,8 1,7 1,7 1,5 1,6
 
Kulutusmenot Työntekijät Opiskelijat Eläkeläiset Työttömät Muut
2001 2006 2001 2006 2001 2006 2001 2006 2001 2006
Kulutusmenot yhteensä 16 989 19 415 12 151 14 004 13 796 16 519 12 526 13 044 12 934 14 309
Elintarvikkeet ja 
alkoholittomat juomat
2 265 2 456 1 449 1 493 2 128 2 402 1 955 2 113 2 058 2 243
Alkoholijuomat ja tupakka  538 582 325 415 293 336 706 747 422 375
Vaatteet ja jalkineet 502 645 399 548 253 369 248 182 356 603
Asuminen 4 664 4 917 3 915 4 049 5 467 6 070 4 356 4 626 4 023 4 759
Kodin kalusteet, koneet 
ja tarvikkeet
756 904 449 595 646 732 533 510 439 643
Terveys 470 516 324 358 1 032 1 072 367 320 605 332
Liikenne 2 707 3 507 1 443 1 814 1 073 1 766 1 174 1 294 1 718 1 292
Tietoliikenne 508 606 473 494 303 437 403 618 496 641
Kulttuuri ja vapaa-aika 1 621 2 144 1 348 1 673 1 160 1 553 1 094 1 142 1 073 1 268
Hotellit, kahvilat 
ja ravintolat
999 861 931 1 022 311 264 728 311 514 864
Muut tavarat, palvelut 
ja koulutus
1 958 2 277 1 095 1 544 1 131 1 518 962 1 181 1 231 1 290
Kotitalouksia perusjoukossa 503 155 471 370 82 264 83 610 689 472 747 769 119 913 112 975 30 362 46 873
Kotitalouden kulutusyksiköt 1,6 1,6 1,2 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 1,5 1,4

Kulutuksenrakenteessa muutosta vapaa-ajan ja kulttuurin kulutuksen suuntaan

Viiden vuoden aikana kulutuksen 12 pääryhmän osuuksien muutokset kokonaiskulutuksesta ovat vähäisiä. Asumisen osuus, joka sisältää myös laskennallisen omassa asunnossa asumisesta saadun hyödyn verrattuna vastaavan tasoiseen vuokra-asuntoon, on alentunut kaksi prosenttiyksikköä, vaikka rahaa asumiseen on käytetty aiempaa enemmän. Myös elintarvikkeisiin sekä hotelli ja ravintolapalveluihin käytetyn rahan osuus aleni vuonna 2006. Kulttuuri ja vapaa-aikamenojen osuus on kasvanut eniten ja kasvua on myös liikenteen, vaatteiden ja muiden tavaroiden ja palveluiden ryhmässä.

Kuvio 2. Kotitalouksien kulutusmenot pääryhmittäin 2001 ja 2006 (vuoden 2006 hinnoin, EUR/kulutusyksikkö)

Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus

Lisätietoja: Juha Nurmela (09) 1734 2548 ja Marko Ylitalo (09) 1734 3560, kulutus.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 18.12.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3533. 2006. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.9.2016].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2007-12-19_tie_001.html

Jaa