Käsitteet ja määritelmät
- Asumiskulutus
Asumiskulutus lasketaan kulutustutkimuksessa ns. bruttovuokraperiaatteella. Omassa asunnossaan tai luontoisetuasunnossa asuville talouksille määritetään laskennallinen vuokra vastaavanlaisen vuokra-asunnon markkinavuokran perusteella, vuokra-asunnossa asuville todella maksettu vuokra. Oman asunnon bruttovuokran määrittelyssä on käytetty apuna Tilastokeskuksen vuokratiedustelun tietoja sekä talouden haastattelutiedoista asunnon huoneiden lukumäärää, rakennusvuotta, lämmitystapaa ja sijaintia.
Bruttovuokran lisäksi asumismenoihin sisältyvät vesimaksut ja eräät muut maksut kuten nuohous ja jätteiden nouto, vuokralaisen suorittamat ylläpitokorjaukset sekä vuokraan sisältymättömät lämmitysmenot. Myös vapaa-ajan asunnon menot sisältyvät asumismenoihin.
- Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra
Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra kuvaa kotitalouden saamaa etua asumastaan omistusasunnosta verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen. Asuntotulo omistusasunnossa asumisesta on erotus, joka saadaan kun ns. laskennallisesta bruttovuokrasta vähennetään kotitalouden asunnostaan maksamat asumiskustannukset (mm. hoitovastikkeet, vakuutukset, ylläpitokorjauskustannukset ja asuntolainan korot). Asuntotulo saattaa muodostua negatiiviseksi, jos vähennyserät ylittävät bruttovuokran.
Omistusasunnosta saatava asuntotulo luetaan tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa kotitalouden omaisuustuloihin, jotka yhdessä palkka- ja yrittäjätulojen ohella muodostavat tuotannontekijätulot. Oman asunnon asuntotulo sisältyy myös käytettävissä oleviin tuloihin.
- Kestävyysluokitus
Varsinaisen yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaisen COICOP-luokituksen (Classification of Individual Consumption According to Purpose) kulutusmenoryhmät on jaettu kansantalouden tilinpidon periaatteiden mukaisesti palveluihin (P), kertakulutushyödykkeisiin (KR), kestokulutushyödykkeisiin (KS) ja puolittaisiin kestokulutushyödykkeisiin (PKS).
Ero kertakulutushyödykkeiden ja kestokulutushyödykkeiden välillä perustuu sille, voidaanko tavaroita käyttää ainoastaan kerran tai voidaanko niitä käyttää toistuvasti tai jatkuvasti huomattavasti yli vuoden kestävän ajanjakson aikana. Kestokulutushyödykkeillä, kuten autot, jääkaapit, pesukoneet ja televisiot, on usein myös suhteellisen korkea ostohinta. Puolikestohyödykkeet eroavat kestokulutushyödykkeistä siten, että niiden odotettu käyttöaika, vaikkakin yli yhden vuoden, on usein huomattavasti lyhyempi ja niiden ostohinta on vähäisempi.
COICOP-käsikirja on selattavissa Internetissä osoitteessa www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/popup/coicop.pdf (Käsikirjoja / Tilastokeskus, 44).
- Kotitalouden viitehenkilö
Kotitalouden viitehenkilöksi valitaan kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat. Viitehenkilö on määritetty haastattelutietojen avulla. Tulot ovat pääsääntöisesti viitehenkilön määräävä kriteeri, mutta joissain tapauksissa (mm. yrittäjätaloudet) koko kotitalouden toiminta otetaan huomioon.
Huomattava osa kotitalouskohtaisista luokittelutiedoista on muodostettu viitehenkilön tietojen perusteella.
- Kotitalous
Kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalouden käsitettä käytetään ainoastaan haastattelututkimuksissa.
Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat).
Vastaava rekisteripohjainen tieto on asuntokunta. Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia. Asuntokunta käsitettä käytetään rekisteripohjaisissa tilastoissa kotitalouden käsitteen sijasta.
- Kulutusmenot
Kotitalouden kulutusmenoihin lasketaan kaikki talouden tutkimusajankohtana yksityiseen kulutukseensa Suomesta ja ulkomailta hankkimat tavarat ja palvelut, omat ja saadut puutarha- ja keräilytuotteet sekä laskennalliset asumismenot. Lisäksi mukaan lasketaan muilta kotitalouksilta saadut tavarat ja palvelut sekä kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot. Asunto- ja kulutuslainojen lyhennykset eivät sisälly kulutusmenoihin. Kulutusmenoihin ei myöskään lueta välittömiä veroja, investointeja (esim. asunnon osto), yritystoiminnan menoja eikä muille kotitalouksille ostettuja tuotteita. Kulutuskäsite ei sisällä kotitalouksien julkisten hyvinvointipalveluiden käytöstä saamia etuuksia (esim. terveydenhoidosta ja koulutuksesta).
Kotitalouden kulutusmenot muodostuvat seuraavasti:
+ kulutustavaroiden ja palveluiden ostot
+ omat tuotteet (maatalous-, puutarha- ja keräilytuotteet)
+ laskennallinen asuntotulo omistus- ja luontoisetuasunnosta
+ saadut tavarat ja palvelut
+ kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot (mm. kirkollisvero, ammattiyhdistysten jäsenmaksut ja kulutuslainojen korot)
= kulutusmenot yhteensäKulutustutkimuksessa käytetty kulutusluokitus perustuu Eurostatin COICOP-HSB-kulutusluokitukseen (Classification of Individual Consumption by Purpose).
COICOP-käsikirja on selattavissa Internetissä osoitteessa www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/popup/coicop.pdf (Käsikirjoja / Tilastokeskus, 44).
- Kulutusmenot kotitaloutta kohti
Eri väestöryhmien kotitalouskohtaisiin kulutuskeskiarvoihin vaikuttaa oleellisesti kotitalouden keskimääräinen henkilöluku. Lapsiperheiden menot kotitaloutta kohti ovat suuremmat kuin pientalouksissa (esim. yhden hengen taloudet ja vanhustaloudet).
- Kulutusyksikkö
Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kulutusyksiköiden laskutapoja on useita erilaisia. Tulonjakotilastossa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa
- kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
- muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5
- lapset saavat painon 0,3 (0-13-vuotiaat).
Kulutustutkimuksessa on käytetty vuoteen 2004 asti aiemmin myös tulonjakotilastossa käytössä ollutta ns. alkuperäistä OECD-asteikkoa, joka muodostetaan seuraavasti:
- kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
- muut aikuiset saavat painon 0,7
- lapset saavat painon 0,5.
Lapsiksi määriteltiin 0-17-vuotiaat.
Valitulla kulutusyksikköasteikolla on merkittävä vaikutus tulotasoihin ja eri väestöryhmien sijoittumiseen tulojakaumassa.
- Käytettävissä oleva tulo
Tulonjakotilaston keskeisin tulokäsite on käytettävissä olevat tulot, jota käytetään myös kulutustutkimuksessa. Käytettävissä olevien tulojen muodostumista voidaan kuvata seuraavasti:
+ palkkatulot
+ yrittäjätulot
+ omaisuustulot
-----------------------------------------------
= tuotannontekijätulot
+ saadut tulonsiirrot
---------------------------------------------
= bruttotulot
- maksetut tulonsiirrot
--------------------------------------------
= käytettävissä olevat tulotPalkkoihin luetaan kotitalouksille palkkana -joko rahana tai luontoisetuna -maksetut tulot. Tulot työsuhdeoptioista sisältyvät tulokäsitteessä luontoisetuihin ja siten palkkoihin.
Yrittäjätuloihin luetaan tulot maa- ja metsätaloudesta, elinkeinon harjoittamisesta ja yhtymästä sekä tekijänoikeuspalkkiot. Maatalouden yrittäjätuloihin lasketaan myös erilaiset tuet ja korvaukset kuten tuotantopalkkiot, Euroopan unionin maataloustuet ja satovahinkokorvaukset.
Omaisuustuloja ovat kotitalouksien saamat vuokra-, korko- ja osinkotulot, laskennallinen nettovuokra omistusasunnosta, omaisuuden veronalainen luovutusvoitto ja yksityiseen vakuutukseen perustuvat eläkkeet ja muut tulot.
Saadut tulonsiirrot koostuvat ansio- ja kansaneläkkeistä ja muista sosiaaliturvaetuuksista, sosiaaliavustuksista sekä muista saaduista tulonsiirroista.
Maksetut tulonsiirrot koostuvat välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksusta. Lisäksi maksettuihin tulonsiirtoihin luetaan pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ja tulonjakotilastossa myös maksettu elatusapu.
Tulonjakotilaston keskeisimpään käsitteeseen käytettävissä oleviin tuloihin päästään, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot. Kulutustutkimuksen käytettävissä olevien tulojen käsite perustuu rekisteritietoihin, eivätkä tulonjakotilastosta poiketen sisällä mm. lähdeveron alaisia palkkoja ja verovapaita korkotuloja eivätkä useimpia kotitalouksien välisiä tulonsiirtoja (mm. elatusmaksuja).
- Omat tuotteet
Kulutustutkimuksessa kotitalouden kulutukseen lasketaan mukaan kotitalouden käyttämät itse tuotetut ja saadut luonnontuotteet, kuten maatalous-, puutarha- ja keräilytuotteet (marjat, sienet, kalat ym.). Kotitaloudelta kysytään lomakkeella omien tuotteiden käyttömäärät, jonka jälkeen ne hinnoitellaan tuottajahinnoin.
- Sosioekonominen asema
Kulutustutkimuksessa ja tulonjakotilastossa kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema henkilön 12 viimeisen kuukauden toiminnan perusteella. Sosioekonomisen aseman määrittämiseksi henkilöt on ensin jaettu ammatissa toimiviin ja ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimiviksi on pääsääntöisesti luokiteltu kaikki tutkimusvuonna vähintään kuutena kuukautena tuotantotoimintaan osallistuneet. Ammatissa toimivat on edelleen jaettu yrittäjiin ja palkansaajiin haastattelussa ilmoitettujen tietojen perusteella. Yrittäjiksi on luokiteltu myös sellaisia henkilöitä, joita verotuksessa on verotettu palkansaajina (tyypillisesti yrittäjä, joka työskentelee palkansaajana omassa yrityksessään). Ammatissa toimimattomat on ryhmitelty opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja muihin. Työttömiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat olleet vuoden aikana vähintään 6 kk työttöminä.
Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan.
Luokitus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1989 sosioekonomisen aseman luokitusstandardiin. Siinä otetaan huomioon henkilön ammatti, ammattiasema, työn luonne ja elämänvaihe (Sosioekonomisen aseman luokitus 1989. Helsinki. Tilastokeskus, Käsikirjoja, 17).
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3533. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2012].
Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/ktutk/kas.html.
Linkkipolku
Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Tulot ja kulutus > Kotitalouksien kulutus > Käsitteet ja määritelmätNavigointi
- Julkistukset
- Katsaukset
- Taulukot
- Kuviot
- Kuvaus
- Laatuselosteet
- Menetelmäselosteet
- Käsitteet ja määritelmät
- Luokitukset
Vaihde (09) 17 341