tk-icons
Sivuston näkymät

Talouskasvu tarkentuu – kasvu onkin odotetun mukaista

12.7.2018
Tuomas Rothovius

Kansantalouden tilin­pidon uusin tieto vuoden 2017 brutto­kansantuotteen kasvusta, hintojen nousun vaikutus poistettuna, on 2,8 prosenttia. Maalis­kuun puoli­välissä sen kerrottiin olleen 2,6 prosenttia, joten tarkentuminen on hyvin pieni.

Tuo pieni ero tarkoittaa rahassa 321 miljoonaa euroa. Yksittäiselle isollekin yritykselle se on merkittävä summa jalostus­arvoon, mutta koko talouden 216 000 miljoonassa eurossa se ei muuta kuvaa kehityksestä.

Ja tuon laskentaan on käytetty parin kuukauden aikana kymmenien ihmisten työ­panos; tehtiinköhän koko homma aivan turhaan…

No, tiedot toki yksityis­kohtaistuivat huomattavasti. Nyt tiedetään esimerkiksi toimi­alojen tuotannon ja investointien kehityksestä alku­vuotta tarkemmin ja yksityis­kohtaisemmalla tasolla. Kansan­talouden tilin­pidon sisältöä onkin joskus verrattu sipuliin: aina löytyy uusi kerros tutkittavaksi.

Noita kerroksia voisi kuoria esiin esi­merkiksi teollisuudesta. Paperi­teollisuudessa arvon­lisäys oli seitsemän prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Toimi­alan tuotteiden hinnat pysyivät lähes ennallaan, mutta tuotannossa käytettävien panosten hinnat nousivat kolme prosenttia.  

Paperiteollisuudessa välituote­käytön panokset ovat kolme neljännestä suhteessa liike­vaihtoon, eli niillä on merkittävä vaikutus arvon­lisäyksen kehitykseen. Ja liike­vaihdon ja panosten erotuksena laskettava arvon­lisäyksen volyymi (hintojen muutos poistettuna) kasvaa neljä­toista prosenttia. Tämä kaikki saatiin aikaan suunnilleen entisellä työntekijä­määrällä ja palkoilla.

Investoinneista löytyy myös paljon mielen­kiintoisia yksityis­kohtia. Tutkimus- ja kehittämis­toimintaan käytetyt eurot ovat vähentyneet joka vuosi vuoden 2008 jälkeen.

Yritykset käyttivät rahaa t&k-toimintaan viime vuonna 3,4 miljardia euroa. Se on kaksi miljardia vähemmän kuin vuonna 2008. Koneisiin, laitteisiin ja kuljetus­välineisiin yritykset investoivat viime vuonna vajaat kymmenen miljardia ja saman määrän yritykset käyttivät rakennus­investointeihin. Toivottavasti noita laitteita osataan myös tulevaisuudessa käyttää fiksusti.

Vaikka koko talouden tasolla tarkentuminen jäi kolmeen­sataan miljoonaan euroon, niin yksityis­kohtaisemmilla tasoilla tapahtui paljon muutoksia.

Talousoppien mukaan tarjonnan ja kysynnän tulisi olla yhtä suuria taloudessa. Näin ei kuitenkaan ennakko­tiedoissa ole erilaisten tilastoissa olevien puutteiden takia. Tuo tarjonnan ja kysynnän ero, tilastollinen ero, oli maalis­kuussa noin kaksi miljardia euroa (kysyntää oli liikaa). Nyt se on saatu puristettua seitsemään sataan miljoonaan. Eipä tuo laskenta ole sittenkään mennyt hukkaan, tietojen laatu on noussut yksityis­kohtaisuuden lisäksi!

Ai niin – tiedot eivät ole vielä lopullisia. Tilastollisen eron perusteella brutto­kansantuote saattaa nousta vielä 0,3 prosentti­yksikköä, tai sitten vienti, investoinnit tai kulutus ovat vieläkin liian suuria. Tuon kun tietäisi.

 

Kirjoittaja työskentelee tilin­pidon yhteen­vetäjänä Tilasto­keskuksen kansan­talouden tilin­pitoa laativassa yksikössä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
15.6.2018
Juha Martikainen

Aineettomiin varallisuus­eriin perustuva tehtaaton tuotanto on sisältänyt tulkintaa palvelu­kaupan ja tavara­kaupan välillä. Viimeisin tilinpidon laskenta­järjestelmän uudistus pyrkii huomioimaan paremmin yritysten globaalien toimintojen vaikutuksia.

Blogi
23.3.2018
Olli Savela

Varhaisin tilastomuistoni on 1960-luvun alusta, kun olin kansakoulu­ikäinen. Seisoin serkku­poikani kanssa vasta­valmistuneen kolmos­tien ylittävällä sillalla Hyvinkäällä. Seurasimme ohi­kulkevia autoja, jotka olivat matkalla Helsinkiin, oli Eläin­tarhan ajot.

Blogi
14.11.2017
Ida Peltonen

Kirjoitin elokuussa 2016 blogikirjoituksen tuotannon suhdannekuvaajan ylöspäin suuntautuvista revisioista. Nämä liittyivät erityisesti talouden suunnan käännökseen ja siihen, että pienet yritykset selvisivät taantumasta paremmin kuin suuret vienti­yritykset.