Uutisia 25.4.2024

Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna

Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.

Vuonna 2023 maahanmuuttojen määrä ja myös nettomaahanmuutto oli tilastointihistorian korkein. Osan kasvusta selitti se, että tilapäisen suojelun nojalla Suomesta oleskeluluvan edellisenä vuonna saaneilla ukrainalaisilla oli mahdollisuus hakea kotikuntaa maaliskuusta alkaen. Nyt tammi- ja helmikuussa lukemat olivat jopa ennätysvuotta korkeampia. Maaliskuussa luvut kuitenkin laskivat viimevuotiseen verrattuna.

”Ukrainan kansalaiset olivat myös tämän vuoden tammi-maaliskuussa selvästi suurin maahan muuttaneiden ryhmä. Heitä oli maahanmuuttajista noin 4 700 eli melkein kolmannes”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola.

Syntyneiden ja kuolleiden määrissä ei nähty juurikaan muutosta viime vuodesta. Tammi-maaliskuussa syntyi 10 739 lasta, mikä on 283 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2023. Kuolleiden määrä oli 15 052, eli 118 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ilman maahanmuuton vaikutusta väkiluku olisi laskenut 4 313:lla.

"Syntyvyys on alkuvuonna pysynyt viime vuoden tasolla, eli se ei ole enää laskenut. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26 viimeisen 12 kuukauden aikana, siis viime huhtikuusta maaliskuuhun 2024. Se on täsmälleen sama kuin vuoden 2023 ennakollinen luku", sanoo Toivola.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.


Lisätietoa: 
Tiedote: Väestön ennakkotilasto 2024, maaliskuu
Väestön ennakkotilaston sivu
Yliaktuaari Joonas Toivola, p. 0295 513 355