Työvoimatutkimuksen ad hoc -lisätutkimukset
Työvoimatutkimuksen yhteydessä on tehty Euroopan komission asetuksiin perustuvia ns. ad hoc -moduleita eli lisätutkimuksia vuodesta 1999 alkaen. Aiheet ovat vuosittain vaihtuvia, kuitenkin niin, että tutkimuksia toistetaan tarpeen mukaan muutaman vuoden välein. Lisätutkimusten tarkoituksena on kerätä tietoa erilaisista työvoimapolitiikan kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista, ja tuloksia käytetään EU:n työvoimapoliittiseen päätöksentekoon ja seurantaan.
Ad hoc -moduleiden aiheet määrätään Euroopan Komission asetuksilla, ja tutkimusten tietosisältö on kaikissa jäsenmaissa sama. Lisäkysymykset kysytään osaotokselta; vuoteen 2004 saakka toisella vuosineljänneksellä, vuodesta 2005 lähtien 5. haastattelukerralla ympäri vuoden. Ad hoc -moduleiden tuloksia on julkaistu sekä Tilastokeskuksen että yhteistyökumppanien toimesta, tarkemmat tiedot julkaisuista löytyvät kunkin tutkimusaiheen kohdalta. Eurostat julkaisee moduleista kansainväliset yhteenvetoraportit. Ad hoc -moduleiden aineistoja voidaan luovuttaa tutkimuskäyttöön käyttölupahakemuksen perusteella.
Ad hoc -moduleiden aiheet vuosina 1999–2015
1999 Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet
2000 Siirtyminen koulutuksesta työelämään
2001 Työajan pituus ja työaikamuodot
2002 Vajaakuntoiset työelämässä
2004 Työjärjestelyt ja työaikamuodot
2005 Työn ja perheen yhteensovittaminen
2006 Työelämästä eläkkeelle siirtyminen
2007 Työpaikkatapaturmat ja työperäiset sairaudet
2008 Maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkinatilanne
2009 Nuorten siirtyminen työmarkkinoille
2010 Työn ja perheen yhteensovittaminen
2012 Työstä eläkkeelle siirtyminen
2013 Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet
2014 Maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkinatilanne
2015 Työn organisointi ja työaikajärjestelyt
1999: Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet
Tutkimuksessa selvitettiin työtapaturmien ja työperäisten sairauksien yleisyyttä. Lisäksi kysyttiin työpaikalla kohdatusta väkivallasta. Kohderyhmänä olivat kaikki työlliset sekä aiemmin työssä olleet.
Julkaistuja tuloksia
Paananen S. (toim.) 2000. Työn vaarat. Koetut työperäiset sairaudet, työtapaturmat ja työväkivaltatapaukset 1999. Työmarkkinat 2000:15. Tilastokeskus 2000.
Paananen S. 2000. Tutkimus työn vaaroista: Väkivalta lähes yhtä yleistä kuin tapaturmat. Tietoaika 11/2000, s. 12–14.
2000: Siirtyminen koulutuksesta työelämään
Aineisto kerättiin vuoden 2000 toisella neljänneksellä, ja tutkimuksen kohderyhmänä olivat ne 15–34-vuotiaat, jotka olivat edellisten viiden vuoden aikana joko päättäneet opiskelunsa tai heillä oli ollut vähintään vuoden kestänyt tauko opiskeluissa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään opiskelun päättämis- tai keskeyttämisajankohta, ensimmäisen opiskelujen päättämisen tai keskeyttämisen jälkeisen vähintään kuusi kuukautta kestäneen työn aloittamisaika ja päättymisaika ja ammatti tuossa työssä, työnhaku opintojen päättämisen tai keskeyttämisen jälkeen ja vanhempien koulutustaso.
Julkaistuja tuloksia
General indicators on transition from school to work. Youth transitions from education to working life in Europe, Part I. Statistics in Focus, Population and Social Conditions, theme 3–4/2003, Eurostat.
School leavers in Europe and the labour market effects of job mismatches. Youth transitions from education to working life in Europe, Part II. Statistics in Focus, Population and Social Conditions, theme 3–5/2003, Eurostat.
2001: Työajan pituus ja työaikamuodot
Tällä lisätutkimuksella haluttiin saada tietoa uudentyyppisistä, ns. normaalista kokopäivätyöstä poikkeavista työsuhteista ja työaikajärjestelyistä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli perhetilanteen yhteys työaikoihin. Aineisto kerättiin vuoden 2001 toisella neljänneksellä, ja tutkimuksen kohderyhmänä olivat työlliset palkansaajat ja yrittäjät.
Tietosisältö
Yrittäjien kysymykset
- toimeksiantajien määrä
- työjärjestelyjen ja työaikojen itsenäisyys
- onko työn kesto riippuvainen jonkin tuotteen tai palvelun valmistumisesta
Palkansaajien kysymykset
- työaikamuoto
- vuorotyön tyyppi
- syy vuorotyöhön hakeutumiseen
- ilta-, yö- tai viikonlopputyön sopivuus nykyiseen elämäntilanteeseen
- mahdollisuus vaikuttaa työhöntulo- ja lähtöaikoihin
- liukuva työaika, työajan tasoitus ja liukumien käyttö
- viikoittainen työaika työsopimuksen mukaan
- normaalista työajasta poikkeavat työaikajärjestelyt: jaksotyö, tiivistetty työviikko, minimituntisopimus, työskentely vain työhön kutsuttaessa, yksilöllisesti sovitut työajat
- syy epätyypilliseen työaikajärjestelyyn
- palkalliset ja palkattomat ylityöt
Julkaistuja tuloksia
Hulkko L. 2003. Työajat eri elämänvaiheissa. Teoksessa L. Hulkko (toim.) Työajan muutokset. Työmarkkinat 2003:8. Helsinki: Tilastokeskus, s. 27–51.
Laukkanen E. 2003. Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus. Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimus. Helsinki: SAK, AKAVA ja STTK.
2002: Vajaakuntoiset työelämässä
Tässä lisätutkimuksessa kohteena olivat vajaakuntoisuuden vaikutukset työllisyyteen ja työkykyyn. Tiedot kerättiin vuoden 2002 toisella neljänneksellä, ja tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki 16–64-vuotiaat. Yhteistyökumppaneina olivat Kuntoutussäätiö ja LEL Työeläkekassa (nyk. Etera).
Tietosisältö
- yleinen terveydentila: oma arvio terveydentilasta, työkyvyn pisteytys, poissaolopäivät työstä
- onko pitkäaikaista sairautta tai vammaa, sairauden tyyppi
- säännöllinen lääkitys
- sairauden alkuperä ja kesto
- millä tavoin sairaus rajoittaa työntekoa
- tuen tai erityisjärjestelyjen saatavuus ja tarve
- osallistuminen kuntoutukseen viimeisen 12 kuukauden aikana
- tyytyväisyys kuntoutukseen, johon on osallistunut
- kuntoutuksen tarve
Julkaistuja tuloksia
Mannila S., Notkola V., Kaipainen H., Juntunen J. & Rytkönen H. 2003. Vajaakuntoisuus, työhön osallistuminen ja kuntoutuksen tarve Suomessa vuonna 2002. Kuntoutus 1/2003, s. 3–23.
Hulkko L. 2003. Tukitoimet auttavat vajaakuntoista työllistymään. Hyvinvointikatsaus 2/2003, s. 24–27.
Dupré D. & Karjalainen A. 2003. Employment of disabled people in Europe in 2002. Statistics in Focus, Population and Social Conditions theme 3–26/2003, Eurostat.
2003: Elinikäinen oppiminen
Tutkimuksessa selvitettiin väestön osallistumista eri tavoilla järjestettyyn koulutukseen viimeisten 12 kuukauden aikana. Kiinnostuksen kohteena olivat tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi myös lyhyempikestoiset kurssit sekä itseopiskelu. Kohdejoukkona olivat kaikki 15–74-vuotiaat, ja aineisto kerättiin vuoden 2003 toisella neljänneksellä.
Tietosisältö
- Tutkintokoulutus 12 kuukauden aikana: koulutusaste ja koulutusala
- Muut kurssit: koulutusala, liittyikö työhön, opetustuntien määrä
- Itseopiskelu 12 kuukauden aikana: mitä välineitä käyttänyt
Julkaistuja tuloksia
Tuloksia esitellään Henkilöstökoulutuksen sivuilla. Pdf-muodossa toimitettava raportti on tilattavissa maksutta osoitteesta aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi.
Saarenpää H-L. 2004. Kursseille osallistuminen suomalaisessa työelämässä. Hyvinvointikatsaus 4/2004.
Kailis E. & Pilos S. 2005. Lifelong learning in Europe. Statistics in Focus, Population and Social Conditions 8/2005, Eurostat.
2004: Työjärjestelyt ja työaikamuodot
Tutkimus toisti osittain samoja aiheita kuin vuoden 2001 ad hoc -tutkimus. Kiinnostuksen kohteena olivat uudenlaiset työsuhteet ja työaikajärjestelyt sekä epätyypillisten työaikojen sopivuus elämäntilanteeseen. Tiedot kerättiin vuoden 2004 toisella neljänneksellä.
Tietosisältö
Yrittäjien työn itsenäisyys:
- työskenteleekö yhdelle vai useammalle toimeksiantajalle
- itsenäisyys työaikojen ja työtapojen suhteen
- onko kyse ns. muodollisesta yrittäjyydestä (esim. työskennellyt aiemmin palkansaajana ko. työssä, mutta joutunut perustamaan toiminimen, kun toiminta on ulkoistettu)
Palkansaajien työaikajärjestelyt:
- ylityötunnit ja palkallinen ylityö tutkimusviikolla
- vuorotyömuodot
- päivittäiset työajan joustot
- jaksotyö, tiivistetty työviikko
- työskentely vain kutsuttaessa
- sopimuksen mukainen työaika
- osa-aikatyön muodot (myös yrittäjät)
- epätyypillisten työaikajärjestelyjen sopivuus elämäntilanteeseen (myös yrittäjät)
- kuinka usein tekee palkallista tai palkatonta ylityötä
Lisäksi kysyttiin joitakin tietoja perhetilanteesta.
Julkaistuja tuloksia
Hulkko L. 2005. Epätyypilliset työajat sopivat monen elämäntilanteeseen. Hyvinvointikatsaus 3/2005, s. 9–16.
Hardarson O. 2007. The flexibility of working time arrangements for women and men. Statistics in Focus, Population and Social Conditions 96/2007, Eurostat.
2005: Työn ja perheen yhteensovittaminen
Tutkimuksessa selvitettiin perhevapaiden käyttöä ja lastenhoitojärjestelyjä sekä muihin kuin omiin lapsiin (esim. vanhukset, sairaat) liittyviä huolenpitovastuita, kartoitettiin puutteita lasten tai muiden hoitoa tarvitsevien läheisten hoitopalveluissa ja arvioitiin, missä määrin nämä puutteet vaikuttavat henkilön mahdollisuuksiin tehdä kokopäivätyötä. Lisäksi kysyttiin työajan joustoista perhesyiden takia.
Tietosisältö
- perhevapaiden pitäminen viimeisten 12 kuukauden aikana tai pääasiallinen syy siihen, ettei ole pitänyt perhevapaita vaikka olisi ollut oikeutettu
- omien alle 15-vuotiaiden lasten hoitojärjestelyt
- ongelmalliset lastenhoitojärjestelyt koulun tai päivähoitopaikan loma-aikoina
- huolenpitovastuut muista läheisistä (muut kuin omat lapset, vanhukset, vammaiset jne.)
- tyytyväisyys nykyiseen ajankäyttöön työn ja perheen yhteensovittamisen suhteen
- lastenhoito- ja muiden hoitopalveluiden puutteellisuuden yhteys vajaatyöllistymiseen
- mahdollisuus työaikajoustoihin tai tilapäisiin poissaoloihin perhesyiden takia
- tilapäisen hoitovapaan käyttäminen 12 kuukauden aikana
Julkaistuja tuloksia
Hulkko L. 2007. Lasten vanhemmat ja työ. Teoksessa Kartovaara L. (toim.) Suomalainen lapsi 2007. Väestö 2007. Helsinki: Tilastokeskus, s. 245–267.
Vaaka vaaterissa? Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2006. Sukupuolten tasa-arvo 2007. Helsinki: Tilastokeskus, s. 43–52.
Reconciliation between work and family life. Final report to the 2005 LFS ad hoc module. 2007 edition. Methodologies & Working papers, Eurostat.
Reconciliation between work, private and family life in the European Union. 2009 edition. Statistical books, Eurostat.
2006: Työelämästä eläkkeelle siirtyminen
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 50–69-vuotiaat työlliset sekä ne ei-työlliset, jotka olivat viimeisimmän työsuhteen päättyessä olleet vähintään 50-vuotiaita. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten kolme työhön liittyvää tekijää – työaikajärjestelyjen joustavuus, työturvallisuus ja koulutusmahdollisuudet – vaikuttavat eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan. Lisäksi kysyttiin taustatietoja henkilön terveydentilasta ja työkyvystä.
Tietosisältö
- kuinka pitkään ollut ansiotyössä elämänsä aikana
- henkilölle nykyisin maksettavat eläkkeet ja kuntoutustuet
- arvio nykyisestä terveydentilasta ja työkyvystä
- onko pitkäaikaista sairautta tai vammaa, rajoittaako se toimintakykyä
Työllisten kysymykset
- ikä, jolloin alkoi saada eläkettä tai osa-aikaeläkettä (jos saa jo jotain eläkettä)
- syyt siihen, miksi jatkaa vielä työntekoa jos olisi oikeutettu eläkkeeseen tai saa jo vanhuuseläkettä
- onko lyhentänyt tai aikooko lyhentää työaikaa ennen eläkkeelle siirtymistä esim. osa-aikaeläkkeen avulla
- ikä, jolloin aikoo lopettaa kokonaan ansiotyön tekemisen
- millä tekijöillä olisi vaikutusta siihen, että henkilö pysyisi työssä kauemmin kuin on suunnitellut (esim. joustavammat työaikajärjestelyt, kouluttautumis- tai kuntoutusmahdollisuudet, vähemmän kuormittava työ)
- voisiko harkita ansiotyössä käymistä eläkkeellä ollessaan
- sairauspoissaolojen määrä ja kesto viimeisen 12 kk aikana
- uskooko voivansa työskennellä nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua
Ei-työllisten kysymykset
- toiminta heti ansiotyön päättymisen jälkeen
- ikä jolloin alkoi saada vanhuuseläkettä
- syy siihen, miksi jäi eläkkeelle juuri tietyssä iässä
- lyhensikö työaikaa ennen eläkkeelle siirtymistä esim. osa-aikaeläkkeen avulla
- haluaako vielä palata työelämään
- ikä, jolloin aikoo lopettaa kokonaan ansiotyön tekemisen (työttömät sekä ne eläkeläiset, jotka vielä haluavat palata työelämään)
- millä tekijöillä olisi ollut vaikutusta siihen, että henkilö olisi pysynyt työssä kauemmin (esim. joustavammat työaikajärjestelyt, kouluttautumis- tai kuntoutusmahdollisuudet, vähemmän kuormittava työ)
Julkaistuja tuloksia
Tiisanoja M. 2007. Työelämän joustot voivat siirtää eläkeaikeita. Hyvinvointikatsaus 3/2007, s. 44–46.
Romans F. 2007. The transition of women and men from work to retirement. Statistics in Focus, Population and Social Conditions 97/2007, Eurostat.
2007: Työpaikkatapaturmat ja työperäiset sairaudet
Tutkimuksessa selvitettiin työtapaturmien ja työperäisten sairauksien yleisyyttä, niiden aiheuttamia poissaoloja sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia uhkaavia tekijöitä työpaikalla. Lisäksi kysyttiin työpaikalla kohdatusta väkivallasta. Kohderyhmänä olivat kaikki työlliset sekä aiemmin työssä olleet. Tutkimus toistettiin osin samansisältöisenä kuin vuoden 1999 samaa aihetta käsitellyt lisätutkimus.
Tietosisältö
- Onko sattunut työpaikkatapaturmia 12 kuukauden aikana
- Työtapaturmasta johtuvat poissaolot
- Onko työperäisiä sairauksia
- Työperäisen sairauden tyyppi ja rajoittaako toimintaa
- Työperäisestä sairaudesta johtuvat poissaolot
- Henkistä hyvinvointia uhkaavat tekijät työpaikalla
- Fyysistä hyvinvointia uhkaavat tekijät työpaikalla
- Työpaikkaväkivalta 12 kuukauden aikana
Julkaistuja tuloksia
Piispa M. & Hulkko L. 2009. Työväkivalta on yleistä terveys- ja sosiaalialojen ammateissa. Hyvinvointikatsaus 3/2009, s. 25–28.
8.6% of workers in the EU experienced work-related health problems. Statistics in Focus, Population and Social Conditions 63/2009, Eurostat.
2008: Maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkinatilanne
Lisätutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajien työllistymistä verrattuna syntyperäisiin kansalaisiin. Työvoimatutkimuksen otokseen osuvien maahanmuuttajien pienen määrän vuoksi Suomessa toteutettiin kuitenkin tutkimuksesta vain suppea versio, jossa tarvittavat tiedot tuotiin väestörekisteristä. Ylimääräisiä haastattelukysymyksiä ei ollut.
Tutkimuksen tiedot on toimitettu Eurostatille, mutta ne eivät ole käytettävissä kansallisena aineistona.
2009: Nuorten siirtyminen työmarkkinoille
Tutkimuksessa selvitettiin 15–34-vuotiaiden siirtymistä opiskelusta työmarkkinoille ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Tietosisältö
- Onko ollut ansiotyössä oppilaitosten loma-aikoina, lukukausien aikana, ollut työharjoittelussa tai oppisopimuskoulutuksessa, osallistunut opintoihin tai työvoima- tai työelämävalmennukseen liittyvään työharjoitteluun.
- Onko opiskellut yhtäjaksoisesti vai onko opinnoissa ollut vähintään vuoden kestänyt tauko
- Tekikö tauon aikana ansiotyötä
- Tietoja ensimmäisestä opintojen jälkeisestä yli kolme kuukautta kestäneestä työstä ja tapa, jolla sai tiedon tuosta työstä. Oliko työ pysyvä vai määräaikainen, tekikö kokoaikatyötä vai osa-aikatyötä, toimiala, ammatti ja ammattiasema.
2010: Työn ja perheen yhteensovittaminen
Tutkimuksessa selvitetään 15–64-vuotiaiden huolenpitovastuita ja niiden yhteyttä työllistymiseen, nuorimman lapsen hoitojärjestelyjä, perhevapaiden käyttöä sekä työajan joustoja perhesyiden takia. Aihepiiri on sama kuin vuoden 2005 lisätutkimuksessa.
Tietosisältö
- nuorimman kotitaloudessa asuvan lapsen hoitojärjestelyt
- perhevapaiden käyttö nuorimman lapsen kohdalla
- oman kotitalouden ulkopuolella asuviin lapsiin liittyvät huolenpitovastuut
- muihin omaisiin liittyvät huolenpitovastuut
- onko hoitopalveluiden puutteellisuudella yhteyttä työllistymiseen tai osa-aikatyön tekemiseen
- työajan joustaminen perhesyiden takia
2011: Työkyky ja työllisyys
Työkykyä ja työllisyyttä koskevalla tutkimuksella halutaan tuottaa tietoa vastaajan omasta arviosta, millainen hänen terveydentilansa ja työkykynsä on. Samaa aihepiiriä koskeva lisätutkimus tehtiin vuonna 2002, mutta sekä sisältöä että lomaketta muutettu merkittävästi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Tutkimuksella halutaan selvittää
- vastaajien pitkäaikaisia sairauksia ja pitkäaikaisia toimintaongelmia
- rajoittavatko pitkäaikaiset sairaudet ja toimintaongelmat ansiotyön tekemistä,
- tarvitsevatko terveysongelmista kärsivät henkilöt erilaisia tukitoimenpiteitä ansiotyön tekemiseksi
- rajoittavatko jotkin muut kuin terveydelliset tekijät ansiotyön tekemistä.
2012: Työstä eläkkeelle siirtyminen
Lisätutkimus keskittyy eläkettä saavaan tai eläkeikää lähestyvään väestöön. Kysymyksiä on muutettu vuoden 2006 kyselystä jonkin verran. Erityisesti ollaan kiinnostuneita, vähentävätkö ihmiset työmääräänsä ennen eläkkeelle siirtymistään, ja aikovatko vielä työssä olevat jatkaa työskentelyä myös eläkkeellä ollessaan. Vuoden 2012 tutkimuksella pyritään löytämään vastaus muutamaan pääkysymykseen:
- miten ja miksi ihmiset jättävät työmarkkinat
- miksi työssä ei pysytä pidempään
- kuinka kauan 50–69-vuotiaat odottavat olevansa työmarkkinoilla.
Päivitetty 28.11.2011
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.5.2012].
Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2011-11-28_men_001.html.
Linkkipolku
Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Työmarkkinat > Työvoimatutkimus > Työvoimatutkimuksen ad hoc -lisätutkimuksetNavigointi
- Kuvaus
- Laatuselosteet
- Menetelmäselosteet
- Käsitteet ja määritelmät
- Luokitukset
- TOL 2008
- Tietoluettelot
Vaihde (09) 17 341