Käsitteet ja määritelmät

Alueella asuva työllinen työvoima

Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella asuva työllinen työvoima muodostaa ns. työllisen yöväestön.

Alueella työssäkäyvät

Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle.

Ammatissa toimivuus

Tieto ammatissa toimivuudesta kertoo, onko henkilö kuluneen vuoden aikana pääasiassa kuulunut taloudellisesti aktiiviin väestöön. Tällöin on ammatissa toimivaan väestöön luettu kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden aikana olivat yhteensä vähintään kuusi kuukautta työssä ja/tai työttömänä.

Määritettäessä henkilön pääasiallista toimintaa on vuoden 1985 väestölaskennasta lähtien käytetty työvoimakäsitettä, jossa viiteajanjaksona on vuoden sijaan sen viimeinen viikko. Ammatissa toimivuus -käsitteellä voidaan kuitenkin tuottaa rinnakkaisia tietoja henkilön työssäkäynnistä.

Ammatissa toimivuus -käsitteen avulla väestö jaetaan seuraaviin ryhmiin:

Ammatissa toimivat

  • työlliset
  • työttömät

Ammatissa toimimattomat

  • 0-14 -vuotiaat
  • opiskelijat
  • eläkeläiset
  • varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
  • muut ammatissa toimimattomat

Ammatissa toimivuus rekisteripohjaisissa tilastoissa on ratkaistu eri rekistereistä saatujen työssäolo- ja työttömyyskuukausitietojen perusteella. Osan väestöstä on katsottu kuuluvan ammatissa toimivaan väestöön pelkästään ansiotulojen perusteella.

Ammatti

Ammatilla tarkoitetaan sitä työtä, jota henkilö tekee riippumatta hänen ammattiasemastaan (palkansaaja-yrittäjä), koulutuksestaan tai työpaikan toimialasta. Niinpä tehtaassa työskentelevän sihteerin ammatti on sama kuin toimistossa työskentelevän sihteerin, jos heidän työtehtävänsä vaativat samaa ammattitaitoa. Ammattien luokituksessa on pyritty ottamaan huomioon tietyn työn (ammatin) vaatima ammattitaito ja erikoistuminen.

Työssäkäyntitilastossa ammatti on vuodesta 2004 lähtien määritelty vuosittain kaikille työlliseen työvoimaan kuuluville ja se kuvaa vuoden viimeisen viikon toimintaa. Työllisen ammatti määritellään päätyön ammatin mukaan. Ammattitietoja kerätään useista eri lähteistä: mm. työnantajajärjestöjen sekä valtion ja kuntien työsuhderekistereistä, palkkatilastosta sekä yritystiedonkeruulla. Ammatti luokitellaan Tilastokeskuksessa käytössä olevien ammattiluokitusten mukaan.

Ammattiasema

Ammattiasema kuvaa työllisten asemaa työelämässä. Käytetty luokitus on seuraava:

  • palkansaajat
  • yrittäjät.

Yrittäjät-luokka sisältää myös ne perheenjäsenet, jotka muina kuin palkansaajina työskentelevät yrityksessä.

Tieto ammattiasemasta perustuu henkilön eläkevakuutustietoihin sekä palkka- ja yrittäjätulon määrään.

Eläkeläinen

Eläkeläisiksi katsotaan kaikki ne, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella.

Koulutus

Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.

Oikeudellinen muoto

Oikeudellisella muodolla yksilöidään juridisen henkilön oikeudellinen asema. Oikeudellisen muodon luokitus perustuu kaupparekisterin yhtiömuotoihin ja verolainsäädännön vaatimuksiin. Yritysten ja yhteisöjen oikeudellinen muoto on tallennettu Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Tilastokeskuksen oikeudellisen muodon luokituksen perustana on YTJ ja verohallinnon käyttämä oikeudellisen muodon koodisto. Tilastokeskuksen luokituksessa osa verohallinnon luokista on yhdistetty.

Omistajatyyppi

Yritys- ja toimipaikkarekisterin yritykset ja yhteisöt jaetaan omistajuuden perusteella seuraaviin luokkiin:

Yksityinen kotimainen

Valtio

Kunta

Ahvenanmaan maakunta

Ulkomaalaisomisteinen

Muu omistajatyyppi

Opiskelija

Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön.

Kun väestö luokitellaan sosioekonomisen aseman mukaan, opiskelijoiden alaikäraja on 16 vuotta.

Tieto opiskelusta on saatu mm. Tilastokeskuksen opiskelijarekisteristä ja Valtion opintotukikeskuksen opintotukirekisteristä. Vuoden viimeisellä viikolla työvoimakoulutuksessa olevat lasketaan myös opiskelijoiksi. 15-vuotiaat on päätelty koululaisiksi, mikäli he eivät ole ansiotyössä tai työttömänä vuoden viimeisellä viikolla. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat pääasiallisen toiminnan luokkaan "0-14 -vuotiaat".

Opiskelijana voidaan tietyissä tarkasteluissa pitää kaikkia perusasteen jälkeisissä oppilaitoksissa opiskelevia. Tieto opiskelusta on kerätty syyskuun tilanteen mukaisena. Vuoden viimeisellä viikolla he voivat pääasialliselta toiminnaltaan kuitenkin olla myös työllisiä, työttömiä tai varusmiehiä.

Osa-alue (kunnan)

Kunnan osa-alueet muodostuvat kunnan itsensä määrittelemistä toiminnallisista aluekokonaisuuksista, jotka ovat kunnan oman aluesuunnittelun ja -seurannan pohjana. Tilastokeskus hoitaa uusien osa-aluerajojen digitoinnin sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidon. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa.

Osa-aluejako on hierarkkinen kolmitasoinen luokitus, jossa on 1-numeroinen suuraluetaso, 2-numeroinen tilastoaluetaso ja 3-numeroinen pienaluetaso. Osa-alueet numeroidaan juoksevasti käyttäen näitä kolmea hierarkkista tasoa. Kuusinumeroinen osa-alukoodi on sidottu kolminumeroiseen kuntakoodiin, joten kokonaisuudessaan osa-aluekoodi on yhdeksän merkin mittainen.

Palkansaaja

Palkansaajiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on jonkin eläkevakuutusjärjestelmän työsuhderekisterin mukaan vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva työsuhde ja jotka eivät työministeriön työnhakijarekisterin mukaan ole työttömiä työnhakijoita vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Edellytyksenä on lisäksi, että jos henkilöllä on työsuhteen kanssa samanaikaisesti voimassa yrittäjäeläkevakuutus, palkkatulot verotuksessa ovat suuremmat kuin yrittäjätulot. Mikäli 15-74 -vuotias henkilö ei ole yrittäjä, työtön, opiskelija, eläkeläinen, siviilipalvelusmies tai varusmies ja hänen palkkatulonsa ylittävät määritellyn tulorajan (tuloraja määritellään päättelyn yhteydessä käyttäen hyväksi työvoimatutkimuksen palkansaajia koskevia tietoja), määritellään hänet palkansaajaksi, vaikka hänellä ei työsuhdeaineistojen mukaan olisikaan voimassa olevaa työsuhdetta.

Pendelöinti

Pendelöinnillä (sukkuloinnilla) tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. Nettopendelöinnillä tarkoitetaan alueen ulkopuolella työssäkäyvien ja alueelle muualta töihin tulevien henkilöiden välistä erotusta. Positiivinen nettopendelöintiluku tarkoittaa, että alueelle tulevien työllisten määrä on suurempi kuin alueelta sen ulkopuolella työssäkäyvien määrä. Nettopendelöinti voidaan myös ilmoittaa esim. kahden yksittäisen alueen välisenä lukuna.

Pääasiallinen toiminta

Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla.

Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava:

Työvoima

  • työlliset
  • työttömät

Työvoiman ulkopuolella olevat

  • 0-14-vuotiaat
  • opiskelijat, koululaiset
  • eläkeläiset
  • varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
  • muut työvoiman ulkopuolella olevat

Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä.

Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.

Siviilipalvelusmies

Siviilipalvelusmiehiksi määritellään henkilöt, jotka ovat olleet työ- ja elinkeinoministeriön mukaan siviilipalveluksessa tutkimusviikolla.

Siviilipalvelus perustuu perustuslaissa säädettyyn maanpuolustusvelvollisuuteen ja toisaalta uskonnon- ja omantunnonvapauteen. Asevelvollinen voi uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvista vakavista omantunnonsyistä hakeutua siviilipalvelukseen, jonka suorittaminen korvaa asevelvollisuuslain (1950/452) mukaisen palveluksen rauhan aikana.

Siviilipalveluksesta säädetään siviilipalveluslaissa (1991/1723) ja -asetuksessa (1991/1725).

Sosioekonominen asema

Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan henkilön asemaa yhteiskunnan rakenteellis-toiminnallisissa järjestelmissä. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. Luokittelussa käytetään Tilastokeskuksen sosioekonomisen aseman luokitusta.

Työssäkäyntitilastossa henkilöt luokitellaan oman toimintansa perusteella lukuun ottamatta 0-15 -vuotiaita ja ryhmää "muut työvoimaan kuulumattomat" (lähinnä omaa kotitaloutta hoitavat), jotka saavat asuntokunnan viitehenkilön sosioekonomisen aseman. Opiskelijoiden sosioekonominen asema määräytyy vuoden lopun toiminnan perusteella. Yli 18-vuotiaat opiskelijat, joilla on vuoden lopussa voimassa oleva työsuhde, katsotaan kuuluvan työlliseen työvoimaan ja sitä kautta heidät määritellään ammattinsa perusteella sosioekonomiseen aseman eri luokkiin. Alle 18-vuotiaat työssä käyvät opiskelijat luokitellaan sitä vastoin opiskelijoiksi (lukuun ottamatta alle 16-vuotiaita, jotka luokitellaan aina asuntokunnan viitehenkilön mukaan).

Suomalaista syntyperää oleva

Ks. suomalaistaustainen.

Suomalaistaustainen

Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Ks. syntyperä-muuttujan määrittelystä tarkemmin: syntyperä ja taustamaa.

Syntyperä ja taustamaa

Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt.

Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa.

Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon.

Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Taajama

Taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Rajauksen perustana on edellisen vuoden väestötieto. Taajamat määritellään ja rajataan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa paikkatietomenetelmin, joissa käytetään Tilastokeskuksen 250m x 250m - ruutuaineiston rakennus- ja väestötietoja. Määrittelyssä tarkastellaan rakennuksia sisältävien ruutujen ja niiden naapuriruutujen väestömäärää sekä rakennusten määrää ja niiden kerrosalaa. Määrittelyssä syntyneistä yhtenäisistä rakennustihentymistä valitaan ne, joissa on vähinään 200 asukasta.

Taloudellinen huoltosuhde

Väestörakennetta mitataan ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti.

Taustamaa

Ks. syntyperä ja taustamaa.

Työikäinen väestö

Työikäiseen väestöön kuuluvat kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt.

Työllinen

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.

Työllinen työvoima

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot on kokonaistilasto, jossa työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaistietoihin. Kulttuurialan työlliseen työvoimaan on kulttuuritilastoissa sisällytetty seuraavilla Tilastokeskuksen toimialaluokitus 2002:n (TOL2002) toimialoilla työskentelevät:

  • taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta,
  • kirjastot, arkistot ja museot yms.,
  • taide- ja antiikkiliikkeet,
  • kirjojen kustantaminen ja kauppa,
  • sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu,
  • muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta,
  • radio- ja televisiotoiminta,
  • elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu,
  • äänitteet,
  • soitinten ja musiikkitarvikkeiden valmistus ja kauppa,
  • mainonta,
  • arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu,
  • valokuvaus,
  • viihde-elektroniikan valmistus ja kauppa (lukuun ottamatta kodinkoneiden ns. "valkoista linjaa" (jääkaapit, pesukoneet yms.),
  • huvipuistot ja pelit sekä muu viihde ja virkistys.

Työllisyysaste

Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työnantajasektori

Työnantajasektoriluokitus (juridinen muoto) kuvaa työpaikan omistajuutta ja yritysmuotoa. Sen avulla voidaan tehdä jako mm. julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Käytetty luokitus on seuraava:

  • Julkinen sektori (valtio, kunta)
  • Valtioenemmistöiset oy:t
  • Yksityinen sektori
  • Muu tai tuntematon

Tieto työnantajasektorista perustuu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin yritysten omistajatyypistä ja oikeudellisesta muodosta. Näihin liittyvät luokitukset on esitetty julkaisussa "Sektoriluokitus".

Työpaikka

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Jos työtä esimerkiksi äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa vastaavasti muodostua kaksi työpaikkaa. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia.

Rekisteripohjaisissa väestölaskennoissa ja työssäkäyntitilastossa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Tarkemman työpaikan sijaintitiedon puuttuessa on henkilöt kiinnitetty asuinkuntaansa. Valtaosalla yrittäjistä työpaikan sijaintikunta on henkilön asuinkunta.

Lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää työpaikkamääriä. Esimerkiksi monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan tai henkilöt ovat voineet kasaantua yrityksen päätoimipaikkoihin.

Työpaikkaomavaraisuus

Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen.

Työssäkäyntialue

Työssäkäyntialue muodostuu keskuskunnasta ja siihen vähintään 10 %:n osuudella pendelöivistä kunnista. Keskuskunta muodostuu, jos siihen pendelöi vähintään yksi kunta, eikä keskuskunnasta pendelöi yli 25 prosenttia sen koko työllisestä työvoimasta mihinkään muuhun kuntaan. Kunta kuuluu keskuskunnan työssäkäyntialueeseen jos sen työllisestä työvoimasta vähintään 10 prosenttia työllisestä työvoimasta pendelöi keskuskuntaan. Kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen työssäkäyntialueeseen. Jos siitä pendelöi kahteen kuntaan vähintään 10 prosenttia, se kuuluu silloin siihen työssäkäyntialueeseen, johon siitä pendelöidään enemmän. Kunta voi myös kuulua työssäkäyntialueeseen jonkin toisen kunnan kautta, jos siitä pendelöidään tuohon kuntaan vähintään 10 prosenttia, mutta tuo kunta ei muodosta omaa työssäkäyntialuettaan vaan kuuluu jonkin toisen kunnan työssäkäyntialueeseen. Työssäkäyntialue nimetään keskuskunnan mukaan ja sille annetaan kaksinumeroinen koodi. Työssäkäyntialueeseen kuulumaton kunta merkitään koodilla 00.

Työssäolokuukaudet

Työssäolokuukausilla tarkoitetaan henkilön yhteenlaskettua työkuukausien määrää vuoden aikana. Tiedot työssäolokuukausista perustuvat eri rekistereihin.

Työttömyysaste

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

Työttömyyskuukaudet

Työttömyyskuukausilla tarkoitetaan henkilön työttömyyskuukausien yhteismäärää vuoden aikana. Tiedot työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä.

Työtön

Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä.

Työvoima

Työvoimaan luetaan kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuuluvuus on ratkaistu eri rekistereistä saatujen tietojen perusteella.

Ulkomaalaistaustainen

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole väestötietojärjestelmässä tietoa. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Ks. syntyperä-muuttujan määrittelystä tarkemmin: syntyperä ja taustamaa.

Ulkomaista syntyperää oleva

Ks. ulkomaalaistaustainen.

Valtionveronalaiset tulot

Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Valtionveronalaisiksi tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa.

Keskituloilla tarkoitetaan tuloja laskettuna tulonsaajaa kohti. Mediaanitulot antavat yleensä paremman kuvan tietyn ryhmän tulotasosta. Mediaanitulot ilmoittavat sen tulomäärän, joka jakaa tulonsaajat kahteen yhtä suureen joukkoon. Puolella tulonsaajista on mediaanituloja pienemmät ja puolella vastaavasti suuremmat tulot.

Nettotuloilla tarkoitetaan tuloja, jotka saadaan vähentämällä valtionveronalaisista tuloista verot (tulovero, varallisuusvero, veronkorotus, kunnallisvero, kirkollisvero, kansaneläkevakuutusmaksu, sairausvakuutusmaksu ja metsänhoitomaksut).

Valtionveronalaiset tulot jaetaan tulolähteen mukaan seuraaviin ryhmiin:

1) palkkatulot:

ennakonkannonalaiset palkkatulot, merityötulo, työnantajan maksamat kustannusten korvaukset, rakennusalan lomapalkka, reserviläispalkka, Suomessa verotettu ulkomaan tulo, hankintatyön arvo metsätaloudessa, hankintatyön arvo yhtymästä sekä lunastukset, palvelurahat yms. ennakonkannon alaiset tulot

2) yrittäjätulot:

maatilatalouden ansio- ja pääomatulot, elinkeinotoiminnan ansio- ja pääomatulot sekä tulot yhtymästä

3) muut valtionveronalaiset tulot:

muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet.

Henkilön ansiotulot muodostuvat yrittäjä- ja palkkatuloista. Valtionveronalaisia tuloja eivät ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat, ulkomailta saadut palkkatulot, jos työskentely ulkomailla on kestänyt vähintään puoli vuotta, osa julkiselta sektorilta saaduista sosiaaliturvaetuuksista sekä verovapaat korkotulot.

Selvitys eri tulotyypeistä sisältyy Tilastokeskuksen vuosittain ilmestyvään julkaisuun Tulo- ja varallisuustilasto.

Varusmies

Varusmiehiksi määritellään henkilöt, jotka ovat pääesikunnan mukaan olleet varusmiespalveluksessa vuoden viimeisellä viikolla. Varusmiehiksi ei katsota laskentaviikolla kertausharjoituksissa olleita henkilöitä.

Viitehenkilö

Asuntokunnille ja perheille on määritelty viitehenkilö. Viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta henkilöä. Tulotietoina on käytetty tilastointivuoden valtionveronalaisia tuloja. Mikäli suurituloisin on alle 25-vuotias lapsen asemassa oleva, häntä ei määritellä asuntokunnan viitehenkilöksi. Tällöin viitehenkilön määrittelyssä käytetään tulotietojen lisäksi ikätietoja. Mikäli asuntokunnassa ei kenelläkään ole valtionveronalaisia tuloja, viitehenkilö määritellään ikätietojen perusteella.

Viitehenkilön tietoja käytetään esim. silloin, kun halutaan määritellä koko väestölle sosioekonominen asema tai toimiala.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/kas.html

Jaa