Joulupukki valjastaa jo punakuonoaan, on korkea aika päivittää joulukerroin. Se kuvaa väestön muutosta joulupäivänä suhteessa tavallisena päivänä kussakin kunnassa olevaan väestöön. Laskenta perustuu mobiilipaikannusdataan.
Tavanomaista tilannetta edustava väestö määritetään samalla tavalla kuin aiemmissa joulu- ja juhannuskertoimissa: vertailun perustana on koronan sydänajan 1.4.2020 päiväväestö, jota on korjattu huomioimalla kunnittaisen asukasluvun muutos vuosina 2020–2022. Verrokkipäivä sopii Lapinkin matkailun tarkasteluun, sillä Lapissa pandemia katkaisi alkukevään matkailusesongin vuonna 2020.
Joulukerroin-kartalla verrataan siis viime vuoden joulupäivän väestöä kunkin Manner-Suomen kunnan tavanomaista väestötilannetta kuvaavaan verrokkilukuun.
Lähde: Tilastokeskus
Kaupungeista eniten väkeä jouluksi houkuttelee Jämsä. Sen joulukerroin on 1,54 eli joulupäivänä Jämsässä on 54 prosenttia enemmän väkeä kuin tavallisesti. Jämsässä kerroin on myös noussut viime kerrasta selvästi, 12 prosenttia. Kunnassa sijaitsee Himoksen aktiviteettikeskus laskettelurinteineen.
Helsingin joulukerroin on 0,86 eli Helsinki menettää väestöstään 14 prosenttia.
Muita alhaisen joulukertoimen kaupunkeja ovat Tampere (0,77) Kajaani (0,80), Jyväskylä (0,84), Kuopio (0,84), Vaasa (0,85) ja Helsingin kanssa saman kertoimen saava Pirkkala (0,86). Kaikissa kertoimet ovat laskeneet aiemmasta.
Toisaalta maan neljänneksi suurin kaupunki, Vantaa, erottuu 1,02:n joulukertoimella eli Vantaa vetää väkeä joulupäiväksi hieman tavallista väestömäärää enemmän.
Maan korkeimmat joulukertoimet löytyvät jälleen Lapista, mutta useissa kunnissa kertoimet ovat pudonneet vuoden takaisesta. Korkein joulukerroin on Kolarilla (2,20) – siellä väestö siis yli tuplaantuu. Seuraavina ovat Pelkosenniemi (2,01), Kittilä (1,86), Salla (1,72) ja edellä mainittu Keski-Suomen Jämsä.
Pohjoisimman kunnan, Utsjoen, joulukerroin on 1,29. Se on noussut jopa 20 prosenttia aiemmasta. Kolarin ja sen naapurin Muonion viime vuonna julkaistut luvut eivät ole vertailukelpoisia uusimpien kanssa.
Lapin kasvavan jouluhulinan takaa kuitenkin kansainvälinen matkailu – nyt on kirjoitettu jopa supertalvesta. Tämä pitää hinnat korkeampina, mikä voi ainakin osittain karkottaa kotimaista matkailua. Yöpymiset ovat vähentyneet, mutta vähemmän kuin ulkomaiset yöpymiset ovat kasvaneet. Joulukerroin ei huomioi ulkomaisia liittymiä.
Tilanne tulee hyvin esille kuviossa 1. Siihen on laskettu kolmen viime vuoden ja kuluvan vuoden kotimaisen päiväväestön indeksoidut aikasarjat hiihtokeskuskunnille Inari, Kittilä, Kolari, Kuusamo ja Muonio. Tammikuun 1. päivä 2020 saa indeksiarvon 100 ja joulupäivä 2022 arvon 107 – eli väestö on joulupäivänä ollut seitsemän prosenttia korkeampi kuin ensin mainittuna päivänä.
Vuoden 2020 koronarajoitusten jälkeen Lapin matkailu on kokonaisuutenakin virkistynyt ja nämä aikasarjat seurailevat aika lailla toisiaan. Vuoden lopun kotimaiset ryntäykset Lappiin ovat silti pienentyneet.
Keski-Suomi on maan jouluuntunein maakunta. Suurimmalla osalla sen kunnista joulukerroin on noussut vuodessa, ja kaikkien muiden paitsi Jyväskylän väestö kasvaa jouluksi.
Kunnittaisten joulukerrointen mediaaniin osuu nyt Kalajoki kertoimellaan 1,15. Joulu saa siis väen liikkeelle.
Hyvää joulua kaikkialle Suomeen!
Pasi Piela työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa. Hän viettää joulun mökkeillen Pirkanmaalla.
Ossi Nurmi työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Liikenne ja matkailu -ryhmässä ja viettää joulunsa pääkaupunkiseudulla.
Juhannuskerroin estimoi juhannuspäivän väestönlisäystä verrattuna normaaliin päiväsajan väestöön. Kerroin ei ole viime vuosista juuri muuttunut, mutta mökkikuntiin matkustaminen on koronavuodesta vähentynyt. Tarkista kartalta oman kohteesi juhannuskerroin!
Koronan myötä ulkomaan matkailu väheni minimiin. Ihmiset suuntasivat mökeille, ja kotimaanmatkailu saavutti suuren suosion. Pandemiavuosina suomalaisten matkailun aiheuttamat hiilidioksidipäästöt laskivat, mutta mitä päästöille käy tulevaisuudessa?
Joulukerroin-kartta punertuu kohti pohjoista ja itää, johon sinivärisistä etelän kaupungeista edelleen lähdetään joulun viettoon. Helsinkiäkin enemmän väki vähenee Tampereella.
Onko matkailu Suomessa ollut vain korvike ulkomaanmatkoille, vai onko suhteemme kotimaanmatkailuun syventynyt pysyvästi?
Joulunpyhinä mummolat ja matkailukohteet vetävät väkeä. Esimerkiksi tamperelaisista viidennes lähti viime vuonna joulunviettoon muualle, kertoo mobiilidata.
Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.
Kansainvälisten alustojen kautta majoitusvarauksia tekevät enimmäkseen ulkomaiset matkailijat. Suurin ulkomaisten osuus oli Helsingissä, 83 prosenttia yöpymisistä. Lähes joka neljäs alustojen kautta varatuista ulkomaisista yöpymisistä kirjattiin venäläisille, kertovat Eurostatin ensimmäistä kertaa julkaisemat tiedot alustojen kautta tehdyistä varauksista.
Talous supistui pahimpia pelkoja maltillisemmin viime vuonna, mutta Suomen harmaantuminen jatkuu. Koronakriisin seurauksena talouden uudistumistakin tapahtuu.
