Teollisuuden toimialakatsaus IV/2005

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Kari Rautio (09) 1734 2479
Fokuksen kirjoittajat: Tarja Hatakka (09) 1734 3553 ja Aki Savolainen (09) 1734 2703

Sähköposti: palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuuden suhdannetilanne oli vuoden 2005 neljännellä vuosineljänneksellä jonkin verran heikompi kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä teollisuustuotanto laski edelleen. Myös liikevaihdon pitkään jatkunut kasvu hidastui. Kasvun hidastuminen johtui pääasiassa suurista yrityksistä. Kotimaan liikevaihto jatkoi kasvuaan, mutta vientiliikevaihdon kasvu pysähtyi. Myös palkkasumman kasvu jäi vuoden lopulla vaatimattomaksi.

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto pieneni viime vuoden viimeisellä neljänneksellä pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Samanlainen kehitys näkyy myös sähköteknisten tuotteiden tuotannossa. Kemianteollisuuden liikevaihto jatkoi vahvaa kasvua, sen sijaan kemianteollisuuden tuotanto ei kasvanut. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto ja liikevaihto sitä vastoin lähtivät hienoiseen kasvuun.

Vuonna 2005 teollisuustuotannon määrä laski ensimmäisen kerran sitten lamavuoden 1991. Tuotannon laskua selittivät osin paperiteollisuuden seisokki ja voimakkaasti kasvanut energian tuonti. Suomen teollisuustuotanto laski viime vuonna enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, vaikka laskusta poistetaan tilapäiset tekijät. Tämän vuoden alussa teollisuustuotannon määrän kehitys näyttää viime vuotta valoisammalta.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Kansainvälinen teollisuuden noususuhdanne näkyy myös Suomessa

Suomen teollisuustuotannon kehitys on 2000-luvun alkuvuosina, lukuun ottamatta viime vuotta, ollut nopeampaa kuin keskimäärin muissa EU-maissa. Etlan suhdannekatsauksen mukaan Suomen talouden kasvuvauhdin odotetaan tänä vuonna nopeutuvan ja palaavan ainakin EU-maiden keskitasolle.

Vaikka Suomen teollisuustuotanto laski edelleen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, tuotanto alkoi palata kasvu-uralle. Viimeisellä neljänneksellä tehdasteollisuuden (toimiala D) tuotanto laski vain vajaat puoliprosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tehdasteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli viime vuoden viimeisellä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Metalliteollisuuden, puu- ja paperiteollisuuden ja kemianteollisuuden kausitasoitetut tuotantomäärät kasvoivat hieman viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vuoden takaisesta.

EU:n luottamusindikaattorin perusteella teollisuuden luottamus talouden kehitykseen on vahva. Saksassa teollisuustuotannon odotetaan kehittyvän varsin myönteisesti. Kasvun odotetaan ylittävän jopa vuoden 2000 huipun. Saksan talouden myönteisen kehityksen voi odottaa heijastuvan myös Suomen talouteen. USA:n taloudenkin odotetaan kehittyvän myönteisesti. Kiinan, Intian ja Venäjän taloudet kasvavat edelleen EU-maiden talouksia nopeammin.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut sarjat)

Sivun alkuun

Paperiteollisuus palasi hienoiselle kasvu-uralle

Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto ja liikevaihto kasvoivat neljännellä vuosineljänneksellä pari prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kasvuvauhti palasi työtaistelua edeltävälle tasolle. Myös puu- ja paperiteollisuuden vienti lähti nousuun työtaistelun aiheuttaman notkahduksen jälkeen.

Öljynjalostuksen edelliselle neljännekselle osunut huoltoseisokki ei enää vaikuttanut kemianteollisuudessa ja sen tuotanto pysyi ennallaan vuoden takaiseen verrattuna. Öljynjalostus on lähtenyt hienoiseen kasvuun. Muualla kemianteollisuudessa tuotanto laski edelleen viimeisellä vuosineljänneksellä. Kemianteollisuuden vienti kasvoi Tullihallituksen tietojen mukaan noin 9 prosenttia. Kemianteollisuuden tuottajahinnat kohosivat edelleen reippaasti. Tuottajahintojen nousun taustalla on öljyn korkea hinta.

Metalliteollisuuden (toimialat 27-35) tuotanto laski viime vuoden neljännellä neljänneksellä lähes 2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Metalliteollisuuden sisällä kehitys oli kaksijakoista. Tuotanto laski metallien jalostuksen ja tietoliikennevälineiden (matkapuhelimien) valmistuksessa. Muut metallin alatoimialat sen sijaan kasvoivat. Voimakkaimmin kasvoi laivojen valmistus runsaat 15 prosenttia. Tullihallituksen tilastojen mukaan metalliteollisuuden vienti kasvoi edelleen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Viimeaikoina paljon puhuttu elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus väheni 6 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Asiaa käsitellään tarkemmin fokuksessa. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus kasvoi tammikuussa runsaat 7 prosenttia lähes vuoden jatkuneen laskukauden jälkeen.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Teollisuusyritysten liikevaihdon kasvu hidastui loppuvuonna. Liikevaihto kasvoi prosentin pari vuotta jatkuneen voimakkaan kasvun jälkeen. Liikevaihdon kasvun hidastumisen taustalla on metalliteollisuus, jonka liikevaihto kasvoi vain prosentin. Viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä metalliteollisuuden liikevaihdon kasvuvauhti oli keskimäärin lähes 14 prosenttia.

Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä tuotanto laski 2 prosenttia vuotta aiemmasta. Teollisuustuotannon laskua selittää paljolti metalliteollisuuden tuotannon lähes 2 prosentin väheneminen. Vuonna 2005 teollisuustuotannon määrä laski ensimmäisen kerran sitten lamavuoden 1991. Tuotannon laskua selitti osin paperiteollisuuden seisokki ja voimakkaasti kasvanut energian tuonti. Suomen teollisuustuotanto laski viime vuonna enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, vaikka laskusta poistetaan tilapäiset tekijät. Tämän vuoden alussa teollisuustuotannon määrän kehitys näyttää viime vuotta valoisammalta.

Tuottajahinnat nousivat loka-joulukuussa 3 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden lopulla tuottajahintojen kasvua ylläpiti osaltaan puu- ja paperiteollisuuden tuottajahintojen lähes 3 prosentin nousu. Edellisen kerran puu- ja paperiteollisuuden tuottajahinnat ovat nousseet yhtä paljon vuoden 2001 alussa.

Sivun alkuun

Vientiliikevaihdon pari vuotta jatkunut kasvu pysähtyi loppuvuonna

Koko teollisuuden liikevaihto kasvoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä prosentin. Kasvu oli selvästi hitaampaa kuin parina edellisenä vuonna. Kasvun hidastuminen johtuu paljolti suurten yritysten liikevaihdon laskusta. Puu- ja paperiteollisuudessa suurin kasvuvaikutus oli keskisuurissa yrityksissä (50-249 henkeä työllistävät). Kemianteollisuudessa sitä vastoin valtaosa kasvusta tuli suurista (yli 250 henkeä työllistävistä) yrityksistä.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Yli puolet yrityksistä lisäsivät liikevaihtoaan viime vuoden neljännellä neljänneksellä. Yli 15 prosenttia kasvaneita yrityksiä oli lähes 40 prosenttia. Kasvavien ja voimakkaasti kasvavien yritysten määrä kuitenkin laski kolmanteen neljännekseen verrattuna. Kasvua toivat pienet ja keskisuuret yritykset, sen sijaan suurten (yli 250 henkeä työllistäneiden) yritysten liikevaihto laski. Suuria yrityksiä teollisuudessa on noin 250 kappaletta eli niiden osuus koko teollisuuden yritysten lukumäärästä on vain vajaa prosentti.

Vientiliikevaihdon kaksi vuotta jatkunut kasvu pysähtyi vuoden lopussa. Vientiliikevaihto oli loka-joulukuussa samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin pitkään jatkuneen kasvun pysähtyminen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä selittää osin koko vientiliikevaihdon kasvun pysähtymistä. Kemianteollisuuden vientiliikevaihto sitä vastoin kasvoi runsaat 10 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden vientikin lähti hienoiseen kasvuun. Kokonaisuudessa teollisuusyritysten liikevaihdosta koostuu noin puolet viennistä ja puolet kotimaan myynnistä (vuoden 2004 tilanne).

Kotimaan myynti kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä 2 prosenttia vuotta aikaisemmasta. Kotimaan myyntiä lisäsi eniten kemianteollisuus, runsaat 9 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden ja metalliteollisuuden kotimaan myynnit kasvoivat runsaat 2 prosenttia.

Sivun alkuun

Palkkasumman kasvuvauhti hidastui viime vuoden lopussa

Teollisuuden palkkasumma kasvoi myös viime vuoden viimeisellä neljänneksellä joskin kasvuvauhti hidastui edellisestä neljänneksestä. Palkkasumma kasvoi eniten metalliteollisuuden alatoimialoilla. Sen sijaan puu- ja paperiteollisuuden palkkasumma laski viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vuoden takaisesta. Elinkeinoelämän suhdannebarometrin mukaan henkilöstön määrän odotetaan teollisuudessa pysyvän ennallaan. Samoin puute ammattitaitoisesta työvoimasta on vähentynyt lokakuun kyselyyn verrattuna.

Teollisuuden työllisyys parani selvästi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Edellisen kerran vuosineljänneksen työllisyys parani yhtä paljon 10 vuotta sitten. Työllisyyden kaksijakoinen kehitys on jatkunut. Teollisuudessa käydään edelleen neuvotteluja henkilöstön vähentämisestä. Toisaalta työllisyyskehitys on metalliteollisuudessa selvästi parantunut viime aikoina.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Tehdasteollisuuden suhdannenäkymät normaalia paremmat

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrin mukaan teollisuuden suhdannetilannetta kuvataan tammikuun kyselyssä normaalia paremmaksi. Hyvän suhdannetilanteen ennakoidaan jatkuvan alkuvuonna.

Myönteisiä suhdanneodotuksia tukee myös tammikuun teollisuustuotannon kehitys. Teollisuustuotanto kasvoi tammikuussa runsaat 3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lähes koko viime vuoden jatkunut teollisuustuotannon alamäki näyttää päättyneen. Teollisuudessa työllisten määrä kasvoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä runsaat 4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Metsäteollisuus odottaa henkilöstömäärän edelleen laskevan. Kaiken kaikkiaan paperiteollisuuden suhdannenäkymät ovat myönteiset. Paperiteollisuuden tuotanto kasvoi viime vuoden neljännellä neljänneksellä runsaat 3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Sen sijaan puuteollisuuden tuotanto laski edelleen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Myönteisimmät näkymät olivat metalliteollisuudessa. Myönteinen kehitys näkyy myös tuotannossa. Tammikuussa metalliteollisuuden tuotanto kasvoi runsaat 6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Tilastoharhaa vai globaalia yritystoimintaa?

Viime aikoina ekonomistipiireissä on pohdittu elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialan (DL) suhdannetilastojen eroavaisuuksia Tilastokeskuksen ja Tullihallituksen tietojen välillä. Tilastokeskuksen mukaan toimialan tuotanto ei kasvanut viime vuonna. Sen sijaan tullin mukaan viennin arvo kasvoi viidenneksen vuotta aiemmasta. Yleisesti viennin kasvua on selitetty läpiviennillä, mutta tilastojen eroavaisuuksiin vaikuttaa myös muita tekijöitä.

Tilastokeskuksen teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen tuotannon määrä laski viime vuonna kaksi prosenttia. Lisäksi tuottaja- ja vientihinnat olivat joulukuussa 2005 noin kolme prosenttia vuoden takaista alempana. Tavaraviennin arvon olettaisi siis pienenevän, mutta sen sijaan viennin arvo kasvoi viime vuonna peräti 20 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Myös toimialan liikevaihto suureni lähes 10 prosenttia vuotta aiemmasta.

Eri tilastot kuvaavat eri asiaa

Periaatteessa teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa kiinteähintaisen jalostusarvon muutosta. Käytännössä tätä joudutaan mittaamaan pääasiassa kotimaan tuotantomäärillä. Tullin ulkomaankauppatilastoissa Suomen tavaravienti ja -tuonti sen sijaan huomioidaan sekä määrä- että arvotietoina. Tilastokeskuksen teollisuuden liikevaihtokuvaaja puolestaan sisältää sekä tavaroista että palvelutoiminnasta tulevan kotimaan ja viennin liikevaihdon.

Kuviossa 7 on verrattu toimialan DL viennin arvon, liikevaihdon ja teollisuustuotannon volyymi-indeksin kehitystä. Kuviosta havaitaan, että merkittäviä eroja sarjojen välillä on syksyllä 2001, keväällä 2002 sekä vuonna 2004 siten, että tuotannon määrä kasvaa viennin arvotietoja nopeammin. Sen sijaan vuonna 2005 asetelma kääntyy päinvastaiseksi.

Kuvio 7. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen tuotannon määrän, viennin arvon ja liikevaihdon kehitys

Vuoden 2005 kehitykselle voidaan ajatella olevan periaatteessa viisi selitystä. Ensinnäkin, myynti kotimaan markkinoille pienenee merkittävästi. Toiseksi, läpivienti aiheuttaa viennin kasvun. Kolmanneksi, kotimaassa tuotetut tuotteet ovat vuonna 2005 laadultaan huomattavasti parempia kuin vuonna 2004. Neljänneksi, tuotteita on tehty varastoon vuonna 2004, mutta myynti ajoittuu vuodelle 2005. Viidenneksi, komponenttien tuotanto on siirtynyt yhä enemmän ulkomaisille alihankkijoille, mutta kokoonpano tapahtuu yhä Suomessa.

Ensimmäinen selitys ei liene todennäköinen, sillä kotimaan myynnin osuus toimialan DL koko liikevaihdosta on vain noin 15 prosenttia eikä osuus ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2004 vuoteen 2005. Varastotilastoissa ei näy merkittävää tason nousua, joten neljäs vaihtoehtokaan ei liene mahdollinen. On kuitenkin totta, että tuotannon määrä kasvoi vuonna 2004 vientiä ja liikevaihtoa nopeammin, joten tuotannon kasvulukuja vuodentakaisesta painaa alaspäin myös korkea lähtötaso. Tämä on hyvä ottaa huomioon tilastoja tulkittaessa. Jäljelle jää kolme mahdollista selittävää tekijää.

Läpivientiäkö...

Yleisesti viennin kasvua on selitetty läpiviennillä. Ajatuksena on ollut, että toimialalle DL kuuluvat yritykset tuovat Suomeen tuotteita edelleen vietäväksi. Toimialan tuonti onkin kasvanut vuosina 2003 ja 2004 nopeammin kuin vienti. Vuoden 2005 aikana tuonti ja vienti ovat kasvaneet liki samaa tahtia. Toimialalla ja erityisesti matkapuhelimissa tuonnin suhde vientiin on noussut vuonna 2004 ja 2005 korkeimmalle tasolle 2000-luvulla (ks. kuvio 8).

Kuvio 8. Tuonnin osuus viennistä toimialalla DL ja matkapuhelimissa

Matkapuhelinten osuus toimialan DL viennistä oli viime vuonna keskimäärin 40 prosenttia ja osuus tuonnista keskimäärin 12 prosenttia. Osuudet suurenivat vuoteen 2004 verrattuna. Läpiviennin puolesta puhuu matkapuhelimien osalta se, että tuonnin kappalemäärät alkoivat kasvaa selvästi aiempaa nopeammin vuoden 2004 loppupuolella ja kasvu kiihtyi yhä viime vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla (ks. kuvio 9). Suomeen tuotiin vuonna 2005 reilut 19 miljoonaa matkapuhelinta ja Suomesta vietiin lähes 35 miljoonaa matkapuhelinta. Vuonna 2003 tuonti oli "vain" vajaat 9 ja vienti vajaat 29 miljoonaa kappaletta.

Kuvio 9. Matkapuhelimien tuonnin ja viennin kappalemäärät

Mikäli selitys läpiviennistä pitäisi paikkansa, pitäisi tuotannon ja viennin erojen poistua, kun viennin arvosta poistetaan tuonnin arvo. Kuviossa 10 on toimialan DL ja erikseen matkapuhelinten viennistä poistettu toimialan tuonti. Kuten kuviosta näkyy, nettoviennin arvo kasvoi vuonna 2005 vahvasti, kun samanaikaisesti toimialan tuotannon määrä pysyi lähes ennallaan.

Jos katsotaan pelkästään matkapuhelinten vientiä, niiden kappalemääräinen vienti lisääntyi Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan viime vuonna noin 8 prosenttia vuotta aiemmasta, mutta viennin arvo kasvoi lähes 50 prosenttia. Läpivienti voi selittää sen eron, että vienti kasvaa kappalemääräisesti 8 prosenttia, vaikka kotimaisen tuotannon määrä ei kasva. Mutta sitä eroa, että nettoviennin arvo kasvaa samanaikaisesti kymmeniä prosentteja, ei voida selittää läpiviennillä. Nettoviennin kasvu voisi selittyä joko sillä, että Suomessa tehdään aikaisempaa laadukkaampia ja kalliimpia tuotteita tai sillä, että läpivietävien tuotteiden hinta nousee Suomessa syystä tai toisesta.

Kuvio 10. Toimialan DL ja matkapuhelimien nettoviennin arvo (th. euroa)

...vai alihankintaa ulkomailta?

Suomessa tuotettujen matkapuhelimien määrä voidaan periaatteessa laskea tuonnin, kotimaisen myynnin ja viennin avulla. Taulukossa 1. on edellä mainittujen erien kuukausittaiset määrät ja niiden pohjalta laskettu Suomen tuotanto. Vuonna 2005 Suomen tuotanto olisi näin laskien pudonnut peräti 24 prosenttia.

Taulukko 1. Tuotujen, vietyjen sekä Suomessa myytyjen matkapuhelinten lukumäärät ja näiden pohjalta laskettu Suomen tuotanto.

Selitys näyttäisi uskottavalta, jos muut seikat eivät puhuisi toista. Vuonna 2005 teollisuustuotannon määrä ja kapasiteetin käyttöaste olivat elektroniikan ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialalla likimain vuoden 2004 tasolla.

Yksi selitys ilmiölle voisi olla ulkomaisen alihankinnan lisääntyminen; osa Suomeen tuoduista matkapuhelimista ei ole vielä valmiita vaan niille tehdään täällä jotain. Tämä voisi selittää osan viennin arvon nopeasta noususta. Toisaalta myös alihankkijat ovat voineet siirtää tuotantoaan ulkomaille ja Suomessa aiemmin valmistetut komponentit tuodaan Suomeen. Tämän selityksen puolesta voisi puhua tuonnin ja viennin suhteen nousu.

High End tuotteita?

Kuten jo edellä mainittiin, Tullin mukaan matkapuhelinten kappalemääräinen vienti lisääntyi vuonna 2005 selvästi vähemmän kuin viennin arvo. Suomeen tuotujen ja täältä vietyjen matkapuhelimien ulkomaankauppatilastoista lasketut keskihinnat ovat viime vuosina kehittyneet hyvin saman suuntaisesti. Vuonna 2004 hinnat laskivat loppuvuotta lukuun ottamatta, mutta vuonna 2005 hinnat nousivat huomattavasti.

Toki tuotujen ja vietyjen matkapuhelimien hinnat ovat eri tasolla. Vuonna 2005 tuotujen matkapuhelimien keskihinta oli noin 68 euroa, kun taas viennissä keskihinta oli 189 euroa. Osan tuonti- ja vientihintojen välisestä erosta voi selittää se, että tuontihintaan voidaan lisätä muun muassa tulli-, varastointi- ja jakelukustannuksia, mutta nämä tuskin ovat merkittäviä. Elektroniikan tukkukauppiaiden keräämien tilastojen mukaan Suomessa myytyjen matkapuhelimien keskihinta oli samaan aikaan noin 140 euroa. Hinnat tosin eivät ole vertailukelpoisia johtuen mm. kaupan katteista.

Viime vuonna tapahtunut hintojen nousu on merkittävää. Esimerkiksi kesällä keskimääräiset hinnat olivat nousseet sekä tuonnissa että viennissä yli 50 prosenttia vuoden takaisesta. Tämä on merkittävää, koska Suomessa myytyjen matkapuhelimien hinnat ovat samaan aikaan hieman laskeneet. Ulkomaankauppatilastoihin perustuen näyttäisi siltä, että Suomessa tuotettujen matkapuhelimien keskihinnat ovat nousseet todella hurjasti.

Yksi selitys tälle ilmiölle voisi olla se, että Suomessa tuotettiin ja Suomesta vietiin viime vuonna huomattavasti kalliimpia matkapuhelinmalleja kuin vuotta aiemmin. Tällainen kehitys ei näy hintaindeksissä, koska hintaindeksi pyrkii mittaamaan puhdasta hinnan muutosta vertaamalla identtisten tuotteiden hintoja eri ajanjaksoilla.

Ilmiö voisi osaksi selittyä siirtohinnoittelulla, jolloin tuotujen puhelimien hinnat nousevat Suomessa syystä tai toisesta. Siirtohinnoittelussa on kyse siitä, kuinka samaan konserniin kuuluvat yhtiöt hinnoittelevat sisäiset palvelu- ja tavaravirtansa. Ernst & Youngin mukaan siirtohinnoittelu on kansainvälisten yritysten tärkein verokysymys.

Tilastojen välisiin eroihin vaikuttaa siis useampi tekijä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ainakin joidenkin tuontipuhelimien hinnat nousevat Suomessa syystä tai toisesta. Tässä artikkelissa pohditut selitykset voivat olla jo huomenna merkityksettömiä, koska globaalisti toimivat yritykset muuttavat logistisia toimintatapojaan jatkuvasti optimaalisiksi. Lisäksi muun muassa siirtohinnoittelulla pyritään ohjaamaan tuloksen muodostus sinne, missä se on kokonaisuuden kannalta parasta. Toimintatapojen nopeat muutokset ovat yritysten menestymisen edellytys.

Seuraava vuoden 2006 ensimmäistä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 28.6.2006.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus     2000     2001     2002     2003     2004 2005
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 -2,0
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -5,5
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,2
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,1
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004  2005
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 0,6
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,6
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,5
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,4
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 1,1
     Tuottajahinnat, % - -1,0 -2,2 2,3 5,8 10,9
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 10,8
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,8
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004   2005
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -9,6
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,8
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 -2,6
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 2,1
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,3
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5
     Vientihinnat (TOL D), % -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 3,6
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,3

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu sarja
               Eurostat: USAn ja EU25:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut sarjat
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Kuvio 7. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 8. Tullihallitus: Ulkomaankauppatilasto
Kuvio 9. Tullihallitus: Ulkomaankauppatilasto
Kuvio 10. Tullihallitus: Ulkomaankauppatilasto

Taulukot

Taulukko 1. Tullihallitus: Tuonti- ja vientitiedot
                     Elektroniikan tukkukauppiaat ry: Kotimaan myynti
                     Kirjoittajien laskelmat: Laskettu tuotanto

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Muut lähteet

http://www.ey.com/global/content.nsf/Finland/siirtohinnoittelu
http://europa.eu.int/comm/economy finance/publications/European economy/2006/interim forecast 0206en.pdf
ETLA:n Suhdanne 2006:1

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.


Päivitetty 27.3.2006