Työvoimatutkimuksen uudistus vaikuttaa
vain vähän työllisyys- ja työttömyyslukuihin

Tilastokeskus on ottanut käyttöön uudistetun työvoimatutkimuksen. Ensimmäiset tulokset kuvaavat tammikuun työvoimatilannetta. Ennakkoselvitykset osoittavat, että menetelmän uudistus ei vaikuta kovinkaan paljon työllisyys- ja työttömyyslukuihin.

Tutkimuksen sisältöä on laajennettu niin, että se vastaa 90-luvun muuttuneita työmarkkinoita. Käsitteitä ja määritelmiä on muutettu kansainvälisen vertailtavuuden parantamiseksi.

Suomessa on vuodesta 1995 lähtien keväisin tehty asetuksella määrättyä Euroopan unionin työvoimatutkimusta. Tiedot on kerätty maalis-toukokuulta. Nyt myös kuukausittainen työvoimatutkimus on yhtenäistetty sisällöltään ja määritelmiltään EU-tutkimuksen kanssa. Kuukausitutkimus on kuitenkin EU-tutkimusta suppeampi.

Tiedot kerätään tietokoneavusteisesti, mikä mahdollistaa aiempaa yksityiskohtaisemmat tiedot. Uudistettu laskentamenetelmä parantaa tulosten luotettavuutta. Kuukausittain haastatellaan 12 000 suomalaista.

Uutta tietoa muuttuneista työmarkkinoista

Uusittu tilasto antaa aiempaa enemmän tietoa ihmisten työmarkkina-asemasta, työllisyydestä ja työttömyydestä. Uutta tietoa saadaan muun muassa epätyypillisistä töistä, kuten osa-aikatyöstä ja määräaikaisista töistä ja niiden syistä, työllistämistuella työllistymisestä ja yrittäjyydestä. Uutta ovat myös tiedot vajaatyöllisyydestä, piilotyöttömyydestä, työttömyyden kestosta ja työnhakutavoista sekä maatilan tuotantosuunnasta.

Työajoista saadaan entistä monipuolisempaa tietoa muun muassa palkattomista ylitöistä ja päivystyksestä sekä työstä poissaoloista. Osa-aikatyön määrittely on muutettu vastaamaan EU:n käytäntöä siten, että vastaaja itse määrittelee, tekeekö hän osa-aikatyötä. Ennen osa-aikatyöllisiksi luettiin alle 30-tuntista työviikkoa tekevät. Tuntirajalla ei ole enää merkitystä. Myös sivutöistä saadaan entistä enemmän tietoa.

Työllisten määrä lisääntyi pari prosenttia

Vuoden 1996 aikana uudella menetelmällä tehdyt koetutkimukset osoittivat, että työllisten määrä lisääntyi runsaat 2 prosenttia. Viime vuoden lukuihin muutos merkitsi keskimäärin 49 000 työllisen lisäystä.

Lisäys johtuu siitä, että lyhytaikaiset työt ja yrittäjäperheenjäsenten työt tulevat entistä tarkemmin tilastoiduiksi. Lisäksi määräajaksi lomautetut luetaan työllisiksi, kun heidät ennen katsottiin työttömiksi. Eniten lisäystä tuli maatalouteen ja palvelualoille. Lisäys kohdistui lähinnä yrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin. Ajallisesti muutokset painottuivat kevät- ja kesäkuukausille.

Työttömän määrittelyssä Suomen kansallinen käytäntö poikkeaa edelleen EU:n käytännöstä, jonka mukaan työttömän on etsittävä aktiivisesti työtä neljän viime viikon aikana. Suomessa aktiiviseksi työnhauksi hyväksytään kirjoillaolo työvoimatoimistossa, jos on asioinut siellä puolen vuoden aikana. Ratkaisun perusteluna on Suomen vaikea työttömyystilanne, joka on ruuhkauttanut työvoimatoimistoja ja pidentänyt asiointivälejä. ILOn suositus antaa mahdollisuuden tällaiseen poikkeukseen.

Työttömyysaste pieneni puoli prosenttiyksikköä

Uusi tilastointi muutti myös työttömyyslukuja. Työttömien määrä väheni keskimäärin 9 000:lla verrattuna viime vuoden vanhaan tilastoon ja työttömyysaste pieneni 0,5 prosenttiyksikköä. Työttömyyttä alentaa aktiivisen työnhaun ehtojen tiukentuminen; samoin se, että määräajaksi lomautettuja ei lueta enää työttömiksi vaan työllisiksi.

Työttömien määrää puolestaan lisää koululaisten ja työvoimakoulutuksessa olevien luokittelu työttömiksi yleisten työttömyysperusteiden mukaan. Rajoitteet koululaisten luokittelusta lukukauden aikana työttömäksi on poistettu. Työvoimatutkimuksen kadon korjaamiseen käytetään nyt työnhakijarekisterin tietoja, mikä myös lisää jonkin verran työttömyyslukuja.

Työttömyyslukujen muutokset olivat suurimpia kevät- ja kesäkuukausina. Keväällä uusi tilasto tuotti jopa enemmän työttömiä kuin vanha, mikä johtuu koululaisten ja opiskelijoiden muuttuneesta luokittelusta. Vaikka vaikutukset työllisyys- että työttömyyslukuihin ovatkin pieniä, vanhan tutkimuksen aikasarjat korjataan uuden tutkimuksen mukaisiksi kevään aikana.

Selvitys Tilastokeskuksen ja työministeriön työttömyyslukujen eroista

Tilastokeskuksen ja työministeriön tilastojen eroista on laadittu uusi selvitys. Selvityksessä on tarkasteltu työttömiä työnhakijoita heidän työvoimatutkimukseen antamiensa vastausten kautta sekä verrattu toisiinsa työnhakijarekisterin tietoja ja työeläkejärjestelmässä syntyviä työsuhdetietoja.

Työttömyyslukujen systemaattisen eron pääasiallinen syy on se, että tilastoissa sovellettavat työttömyyden kriteerit poikkeavat toisistaan:

- Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa henkilön on etsittävä aktiivisesti työtä tullakseen tilastoiduksi työnhakijaksi. Pelkkää työvoimatoimistossa kirjoillaoloa ei automaattisesti katsota aktiiviseksi työnhauksi varsinkaan jos yhteydenotosta toimistoon on kulunut kauemmin kuin kuusi kuukautta.

- Työministeriön tilaston työttömät työnhakijat voivat tehdä jonkin verran työtä ja pysyä silti työttömänä työnhakijana. Työvoimatutkimuksessa vähäinenkin työnteko (kansainvälisen suosituksen mukaan yhdenkin tunnin työ tutkimusviikolla) riittää luokittelemaan henkilön työlliseksi.

- Työvoimatutkimuksessa hyväksytään aktiiviseksi työn etsinnäksi myös ilman työvoimatoimiston välitystä tapahtuva työnhaku.

Työvoimatutkimuksen ja työnhakijarekisterin vertailun mukaan noin 30 000 työtöntä työnhakijaa ei etsinyt aktiivisesti työtä. Noin 50 000 työtöntä työnhakijaa oli tehnyt ainakin jonkin verran työtä siitä huolimatta, että he rekisterin tietojen mukaan olivat työttömiä. 85 prosenttia työttömistä työnhakijoista täytti työttömyyden ehdot myös työvoimatutkimuksen mukaan. Rekisteröityneiden työnhakijoiden lisäksi työvoimatutkimuksessa tilastoitiin työttömiksi noin 70 000 henkeä, jotka eivät olleet rekisteröityneet työnvälitykseen vaan olivat etsineet työtä muulla tavoin.

Työsuhderekisteritietojen perusteella arvioituna työttömien työnhakijoiden töistä osa on pienimuotoisia ja lyhytaikaisia töitä, jotka eivät katkaise työnhakua tai työttömyysturvaa. Osa on kuitenkin henkilöitä jotka olivat jo saaneet työpaikan, mutteivät olleet ilmoittaneet siitä työvoimatoimistoon.

Käytännöt siitä, kuinka pitkä työnteon jakso kehotetaan ilmoittamaan työvoimatoimistolle, vaihtelevat työvoimapiireittäin ja toimistoittain. Työttömyysturvan maksatuksesta vastaaville työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle lyhyemmätkin työt on ilmoitettava, mutta tietoa niistä ei suoraan välitetä työvoimatoimistoille.

Uudistetussa työvoimatutkimuksessa työmarkkinoiden käytettävissä olon kriteeriä on väljennetty niin, että myös oppilaitoksissa opiskelevat (mukaan lukien työvoimapoliittinen koulutus) voidaan tilastoida työttömiksi samoin edellytyksin kuin kaikki muutkin. Tämä saattaa lähinnä kevään kuukausina kohottaa Tilastokeskuksen työttömyyslukua verrattuna työministeriön työttömien työnhakijoiden lukuun.

Toisaalta myös työministeriö on lyhentämässä työttömien työnhakijoiden ilmoittautumisvälejä työvoimatoimistoihin. Samoin työttömyysturvalaki muuttui vuoden vaihteessa niin, että lyhyetkin työssäolojaksot kartuttavat ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttavaa työssäoloa. Muutosten vuoksi työnhakijarekisterin ajantasaisuus parantunee.

Myös tilastoinnin ajankohdat poikkeavat toisistaan. Tilastokeskuksen tutkimus kuvaa yleensä kuukauden 15. päivän sisältävää viikkoa. Työnvälitystilaston tulokset lasketaan kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Poikkeus tähän on joulukuu, jolloin Tilastokeskuksen tiedot kerätään joulunpyhien takia jo kuukauden toisella viikolla.

Tilastointiajankohtien erosta johtuu se, että joulukuussa lukujen välinen ero on tavanomaista suurempi. Joulukuun yleensä suuren tilastoeron taustalla on se, että joulusesongin aikana lyhytaikaisessa työssä olleet saattavat jäädä työttömiksi joulunpyhien jälkeen. Samoin eräiden oppilaitosten lukuvuodet päättyvät juuri ennen vuodenvaihdetta. Vuodenvaihteessa työttömäksi jääneet näkyvät Tilastokeskuksen tammikuun työttömyysluvussa, elleivät he ole ennen sen laskemista ehtineet jo työllistyä.

Lisäksi eroa aiheutti Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen liittyvä vastaamiskato, joka jonkin verran alimitoitti Tilastokeskuksen vanhan tutkimuksen työttömyystietoa. Uudistetussa työvoimatutkimuksessa työttömien vastaamiskato oikaistaan aiempaa paremmin, joten tämä eron aiheuttaja on poistunut. Koska työttömyyslukujen ero johtuu enimmäkseen sisällöllisistä eikä teknisistä eroista, pysynee lukujen ero uudistuksen jälkeenkin - kevättä lukuun ottamatta - suunnilleen entisellään.

Lähde: Työttömyys ja työllisyys tilastoissa, Tilastokeskuksen ja työministeriön tilastojen vertailua. Tilastokeskus
Lisätietoja: Salme Kiiski (09) 1734 3230, Timo Koskimäki (09) 1734 3517 ja Hannu Siitonen (09) 1734 3225

Jaa