Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Aiheet
Työ, palkat ja toimeentuloVäestö ja yhteiskuntaAsuminen ja rakentaminen

Asuntovelallisilla asuntokunnilla velkaa yli kaksi kertaa käytettävissä olevien vuositulojen verran

katsaus | Velkaantumistilasto 2022

Muutos

Velkaantumistilaston katsauksen julkistus viivästyi.
Lue lisää muutoksesta

Tilastokeskuksen mukaan noin puolella (52 %) suomalaisista asuntokunnista oli velkaa vuonna 2022. Velasta valtaosa (70 %) oli asuntovelkaa. Asuntovelallisia oli vajaa kolmannes (30 %) kaikista asuntokunnista. Voidaankin todeta, että vähemmistö suomalaisista kannattelee suurinta velkataakkaa harteillaan. Velkoja tarkemmalla tasolla eli väestöryhmittäin tarkasteltaessa on hyvä tietää nämä perusluvut veloista ja lisäksi tuntea määritelmät ja rajaukset.

Kaikki asuntokunnat, myös velattomat huomioiden velkaa oli keskimäärin 49 400 euroa. Velkaantumisaste oli heillä 110 %. Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkamäärä oli 94 400 euroa ja velkaantumisaste 173 %. Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräinen velkamäärä oli 141 700 ja velkaantumisaste 223 % vuonna 2022. Tämä oli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2021.

Suomen 309 kunnan välillä oli suuria eroja eri velkaantumisluvuissa vuonna 2022. Velallisten asuntokuntien osuus kaikista kunnan asuntokunnista oli pienin Pohjois-Karjalan Juuassa (31 %) ja suurin Ahvenanmaan Jomalassa (72 %). Helsingissä velallisia asuntokuntia oli 54 % kaikista asuntokunnista. Alla olevasta kartasta havaitaan, että pienin velkaosuus oli Itä- ja Keski-Suomen harvemmin asutuissa kunnissa. Erot selittyvät muun muassa kuntien hyvinkin erilaisella väestörakenteella ja asuntojen hintaeroilla eri alueiden välillä.

Kartasta havaitaan, että pienin velkaosuus oli Itä- ja Keski-Suomen harvemmin asutuissa kunnissa.

Suuralueittain tarkasteltuna pääkaupunkiseudun ja Ahvenanmaan velallisilla, ja tarkemmin myös asuntovelallisilla asuntokunnilla, oli eniten velkaa suhteessa tuloihin. Pääkaupunkiseudun asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste oli 263 %. Pääkaupunkiseutu oli suuralueista ainoa, jossa asuntovelallisten velkaantumisaste jatkoi kasvuaan vuonna 2022. Pienin asuntovelallisten velkaantumisaste oli Pohjois- ja Itä-Suomessa (195 %).

Velallisten asuntokuntien velkaantumisaste oli pienin Lapin Savukoskella (79 %) ja suurin
useassa Ahvenanmaan kunnassa (enimmillään 256 %). Suurimmista kaupungeista suurin
velkaantumisaste oli Espoon velallisilla asuntokunnilla (201 %). Alla oleva kartta havainnollistaa velkaantumisasteen eroja Suomen eri alueilla. Suurimmat kaupunkiseudut erottuvat hyvin korkeilla velkaantumisasteillaan.

Kartta havainnollistaa velkaantumisasteen eroja Suomen eri alueilla. Suurimmat kaupunkiseudut erottuvat hyvin korkeilla velkaantumisasteillaan.

Nuoremmilla asuntokunnilla ja yhden aikuisen asuntokunnilla oli asuntovelallisista suurimmat velkaantumisasteet

Viitehenkilön iän mukaan tarkasteltuna asuntovelallisten suurin velkaantumisaste oli 25–34-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa 318 % suhteessa käytettävissä olevaan rahatuloon. Alle 25-vuotiaiden asuntovelallisten velkaantumisaste oli puolestaan 300 %. Myös 35–44-vuotiaiden asuntokuntien velkaantumisaste ylitti kaikkien asuntovelallisten velkaantumisasteen ja oli 257 %. Tämä on luonnollista, sillä onhan nuoremmilla ikäryhmillä ollut vähemmän aikaa pienentää velkataakkaansa.

Alle 25-vuotiaiden asuntovelkaisia asuntokuntia oli 6 % kaikista tämän ikäisistä asuntokunnista. 25-34-vuotiaiden asuntokunnista asuntovelallisia oli 36 %, ja 35-44-vuotiaiden asuntokunnista asuntovelallisia oli puolestaan 57 %. Vähintään 75-vuotiaiden asuntokunnista asuntovelallisia oli 6 %. Tässä vanhimmassa ikäryhmässä asuntovelallisten velkaantumisaste oli 133 %.

Asuntokunnan rakenteen mukaan tarkasteltuna suurin velkaantumisaste (271 %) oli yhden aikuisen asuntovelallisten asuntokunnilla, joissa oli vähintään yksi lapsi. Näistä asuntokunnista 38 %:lla oli asuntovelkaa. Yhden hengen asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste oli 257 %, asuntovelallisten osuuden ollessa 16 %. Kahden aikuisen asuntovelallisten lapsiperheiden velkaantumisaste oli 238 %, mikä myös ylitti kaikkien asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteen. Kahden aikuisen lapsiperheistä asuntovelallisia oli lähes kolme neljäsosaa (71 %).

Suurituloisten asuntokuntien velkaosuus oli huomattavasti pienituloisia suurempi. Pienituloisimman tulokymmenyksen asuntokunnista kolmanneksella (33 %) oli velkaa, kun taas suurituloisimman tulokymmenyksen asuntokunnista velkaa oli lähes kolmella neljästä (72 %). Mikäli velkaa ylipäänsä oli olemassa, velkaantumisaste vaihteli toiseksi pienimmän tulodesiilin 136 %:sta toiseksi suurimman tulodesiilin 183 %:iin.

Muutos

Velkaantumistilaston katsauksen julkistus viivästyi.
Lue lisää muutoksesta

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Julkaisua taustoittavat tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Asuntokunnat
  • Tulokymmenys
  • Suuralue
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Asuntokunnat
  • Viitehenkilön ikä
  • Maakunta
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Asuntokunnan rakenne
  • Asuntokunnat
  • Velkaantumisaste
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Asuntokunnat
  • Kunta
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Asuntokunnan rakenne
  • Viitehenkilön ikä
  • Velkatyyppi
  • Asuntokunnat
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Asuntokunnat
  • Velkatyyppi
  • Viitehenkilön ikä
  • Suuralue
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Viitehenkilön ikä
  • Velkatyyppi
  • Asuntokunnat
  • Maakunta
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Markku Nieminen
yliaktuaari
029 551 2519
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.