Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Aiheet
Työ, palkat ja toimeentuloVäestö ja yhteiskuntaAsuminen ja rakentaminen

Pääkaupunkiseudun keskimääräiset asuntovelat kasvoivat suuralueista eniten vuonna 2021

Tilasto:
Viiteajankohta:
2021
Julkaistu:
Seuraava julkistus:

Suuralueista asuntovelallisten asuntokuntien suurimmat keskimääräiset asuntovelat olivat vuonna 2021 pääkaupunkiseudulla, missä keskimääräinen asuntovelka oli 167 600 euroa, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Toisiksi suurimmat keskimääräiset asuntovelat olivat Ahvenanmaalla, 130 800 euroa. Vertailun vuoksi koko maan tasolla keskimääräinen asuntovelallisten asuntovelka oli 110 600 euroa vuonna 2021.

Viivakuvio esittää asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräisen asuntovelan kehityksen suuralueittain vuosina 2002-2021. Pääkaupunkiseudun asuntovelat ovat kasvaneet muita suuralueita voimakkaammin viime vuosina ja pääkaupunkiseutu erottuu muista suuralueista keskimääräisten asuntovelkojen suuruudessa. Keskimääräiset asuntovelat ovat myös kasvaneet viime vuosina hieman Ahvenanmaalla ja hieman myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Muilla suuralueilla keskimääräiset asuntovelat ovat pysytelleet melko samalla tasolla viime vuosina.

Keskimääräisen asuntovelan määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla 2010-luvulta lähtien muita suuralueita voimakkaammin, minkä seurauksena pääkaupunkiseudun asuntovelat ovat eriytyneet muista suuralueista. Pääkaupunkiseudun keskimääräiset asuntovelat ovat myös suurempia kuin muun Uudenmaan asuntovelat.

Vuoteen 2020 verrattuna keskimääräinen asuntovelka kasvoi pääkaupunkiseudulla reaalisesti 4,3 % vuonna 2021. Muualla Uudellamaalla keskimääräinen asuntovelka kasvoi 1,2 % ja muilla suuralueilla Ahvenanmaata lukuun ottamatta keskimääräinen asuntovelka kasvoi alle prosentin verran. Ahvenanmaalla keskimääräinen asuntovelka puolestaan supistui 1,5 % edellisvuodesta.

Koko maassa asuntovelallisilla oli keskimäärin asuntovelkaa 110 600 euroa vuoden 2021 lopussa, mikä oli reaalisesti 1,9 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

Asuntovelallisten asuntokuntien osuus kaikista suuralueen asuntokunnista oli suurin Ahvenanmaalla, missä 41 % asuntokunnista oli asuntovelallisia vuoden 2021 lopussa. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla osuus oli muita suuralueita korkeampi. Koko maassa asuntovelallisten asuntokuntien osuus oli 31 % vuoden 2021 lopussa.

Vaakapylväskuviossa esitetään asuntovelallisten asuntokuntien osuudet suuralueittain vuonna 2021. Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla asuntovelallisten asuntokuntien osuudet ovat selvästi muita alueita korkeampia. Suurin asuntovelallisten osuus oli Ahvenanmaalla, missä hieman yli 40 % asuntokunnista oli asuntovelallisia.

Vuoteen 2020 verrattuna asuntovelallisten asuntokuntien osuuksien muutokset olivat pieniä suuralueilla. Osuudet supistuivat noin 0,5 prosenttiyksikön verran muilla suuralueilla paitsi Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla asuntovelallisten osuus nousi alle 0,5 prosenttiyksikköä. Koko maan tasolla asuntovelallisten osuus supistui alle puoli prosenttiyksikköä.

Asuntovelallisten osuuksien pidemmän aikavälin tarkastelu paljastaa, että 2010-luvulle asti asuntovelallisten osuudet nousivat suuralueittain. 2010-luvun alun jälkeen osuudet ovat laskeneet muualla paitsi Ahvenanmaalla, missä asuntovelallisten osuus on jatkanut hienoista nousua.

Pääkaupunkiseudulla asuntovelallisten osuus on pysytellyt melko vakaana 2010-luvulta lähtien, vaikkakin myös pääkaupunkiseudulla osuus on laskenut hienoisesti tällä ajalla.

Ahvenanmaan ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan asuntovelallisten osuudet ovat erottuneet muista suuralueista koko ajanjaksolla 2002–2021. Pääkaupunkiseudulla asuntovelallisten osuus puolestaan on ollut muita suuralueita pienempi, mutta viime vuosina ero on kaventunut.

Viivakuviossa on esitetty asuntovelallisten asuntokuntien osuudet suuralueittain vuosina 2002-2021. Asuntovelallisten osuudet nousivat 2010-luvulle asti kaikilla suuralueilla, mutta 2010-luvulla osuudet ovat kääntyneet laskuun muilla suuralueilla paitsi Ahvenanmaalla. Pääkaupunkiseudulla asuntovelallisten osuus on 2010-luvun jälkeen pysytellyt melko vakaana, joskin laskenut hieman.

Maakunnista Uudellamaalla suurimmat keskimääräiset asuntovelat

Maakunnittain suurimmat asuntovelallisten keskimääräiset asuntovelat vuoden 2021 lopussa olivat Uudellamaalla Ahvenanmaan asuntovelkojen ollessa toisiksi suurimmat. Uudellamaalla keskimääräinen asuntovelka oli 151 700 euroa. Pienimmät keskimääräiset asuntovelat olivat Kymenlaaksossa (70 800 euroa).

Uudellamaalla keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 3,5 % vuodesta 2020. Myös Pirkanmaalla prosentuaalinen kasvu keskimääräisessä asuntovelassa oli verrattain suurta, 2,1 %. Voimakkaimmin keskimääräinen asuntovelka supistui Etelä-Savossa, missä se laski reaalisesti 2,4 % vuodesta 2020. Muissa maakunnissa keskimääräisen asuntovelan kehitys vaihteli 1,5 %:n supistumisesta 1 %:n kasvuun.

Vaakapylväskuviossa on esitetty asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat maakunnittain vuosina 2020 ja 2021. Suurimmat keskimääräiset asuntovelat olivat molempina vuosina Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Muutokset asuntoveloissa vuosien välillä eivät olleet kovin suuria. Kasvua keskimääräisissä asuntoveloissa tapahtui erityisesti Uudellamaalla ja myös Pirkanmaalla, kun taas Ahvenanmaan ja Etelä-Savon keskimääräiset asuntovelat supistuivat.

Asuntovelallisten asuntokuntien osuudet olivat vuonna 2021 maakunnista suurimmat Ahvenanmaalla, missä osuus oli 41 %. Pienin asuntovelallisten osuus oli Pohjois-Karjalassa, missä noin neljänneksellä asuntokunnista oli asuntovelkaa.

Ahvenanmaa oli ainoa maakunta, missä asuntovelallisten osuus kasvoi hienoisesti vuodesta 2020. Vuonna 2021 maakunnan asuntovelallisten osuus oli 0,3 prosenttiyksikköä vuoden 2020 lopun osuutta suurempi. Muissa maakunnissa asuntovelallisten osuudet laskivat alle prosenttiyksikön verran.

Vaakapylväskuviossa on esitetty asuntovelallisten asuntokuntien osuudet maakunnittain vuosina 2020 ja 2021. Ahvenanmaa erottui molempina vuosina maakuntana, jossa asuntovelallisten osuudet olivat suurimmat, hieman yli yli 40 %. Muissa maakunnissa osuudet vaihtelivat molempina vuosina 25-35 %:n välillä. Vuoden 2021 osuudet laskivat vuoteen 2020 verrattuna kaikissa maakunnissa paitsi Ahvenanmaalla.

Pääkaupunkiseudun sisällä asuntoveloissa eroja kunnittain

Pääkaupunkiseudun kunnista suurimmat keskimääräiset asuntovelat vuonna 2021 olivat Kauniaisissa. Asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka oli kunnassa 247 700 euroa vuonna 2021. Kauniainen erottuu muista pääkaupunkiseudun kunnista keskimääräisissä asuntoveloissa koko tarkastelujaksolla 2002–2021. Pienimmät keskimääriset asuntovelat olivat Vantaalla koko tarkastelujaksolla.

Vuoden 2021 lopussa Espoon asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka oli 178 200 euroa ja Helsingissä 173 700 euroa. Vantaalla keskimääräinen asuntovelka oli 134 800 euroa.

Helsingissä ja Espoossa keskimääräinen asuntovelka on kasvattanut eroa Vantaaseen erityisesti 2010-luvun puolivälistä lähtien. Samalla ajalla myös ero Helsingin ja Espoon keskimääräisissä asuntoveloissa on supistunut hienoisesti. Kauniaisissa keskimääräinen asuntovelka kasvoi 2010-luvulla melko tasaisesti vuoteen 2018 asti, mutta on siitä lähtien kääntynyt hieman voimakkaampaan kasvuun.

Viivakuviossa on esitetty Espoon, Helsingin, Kauniaisen ja Vantaan asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat vuosina 2002-2021. Kauniaisissa keskimääräinen asuntovelka on erottunut selvästi muiden kuntien keskimääräisistä asuntoveloista. 2010-luvun puolivälistä lähtien Espoon ja Helsingin asuntovelkojen keskiarvo on kasvanut Vantaata voimakkaammin ja Vantaan keskimääräiset asuntovelat ovat jääneet muita pääkaupunkiseudun kuntia pienemmiksi. Ero Helsingin ja Espoon asuntovelkojen välillä on kaventunut samalla ajalla.

Keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa kussakin noin 4–5 %. Vantaalla keskimääräinen asuntovelka kasvoi muita pääkaupunkiseudun kuntia maltillisemmin 1,8 %.

Pääkaupunkiseudun kunnista suurin asuntovelallisten asuntokuntien osuus oli Kauniaisissa, missä 39 %:lla oli asuntovelkaa vuoden 2021 lopussa. Vastaavat osuudet olivat Espoossa 35 %, Helsingissä 27 % ja Vantaalla 32 %. Asuntovelallisten osuudet pysyttelivät vuoden 2020 tasolla muissa kunnissa paitsi Vantaalla, missä osuus laski hieman vuodesta 2020.

Tarkasteltaessa pidempää aikaväliä voidaan havaita, että asuntovelallisten osuudet ovat 2010-luvun puolivälin jälkeen nousseet Kauniaisissa ja hienoisesti Helsingissä. Espoossa ja Vantaalla osuudet ovat puolestaan laskeneet samalla ajanjaksolla.

Viivakuviossa on esitetty asuntovelallisten asuntokuntien osuudet Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla vuosina 2002-2021. Asuntovelallisten osuudet ovat 2010-luvun alun jälkeen kääntyneet laskuun Espoossa ja Vantaalla, kun taas Kauniaisissa osuus on kasvanut. Kauniaisissa asuntovelallisten osuus on ollut pääkaupunkiseudun kunnista korkein 2010-luvun puolivälin jälkeen ja vuonna 2021 osuus oli 38,5 %. Pienimmät asuntovelallisten osuudet ovat olleet Helsingissä koko tarkastelujakson ajan.

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Ossi Kohvakka
yliaktuaari
029 551 3534
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.