Julkaistu: 13.5.2003
Joka neljäs on valmis muuttamaan työn perässä
Oikeus jäädä kotiseudulleen asumaan on suomalaisille tärkeä. Työn perässä muuttamista kannattavat eniten kaupunkilaiset ja ne, joilla nyt on työtä.
Suurin osa (77 %) suomalaisista on maassamuuttajakyselyn mukaan sitä mieltä, että ihmisillä tulisi olla halutessaan mahdollisuus jäädä kotiseudulleen asumaan. Noin kolme neljästä (72 %) edellytti, että poliitikkojen olisi myös luotava edellytykset tähän. Kuitenkin kaksi viidestä (38 %) katsoi, että ihmisten, jotka eivät löydä työtä omasta asuinkunnastaan tai sen läheisyydestä, pitäisi muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Tosin vain neljäsosa on itse valmis tähän.
Ajatus työn perässä muuttamisesta jakoi vastaajia paljolti sen mukaan, asuivatko he maaseudulla vai kaupungissa, olivatko he pysyneet paikoillaan vai muuttaneet viime vuosina, sekä muuton suuntautumisen mukaan. Paikalleen asettumisen rajana pidettiin tässä tutkimuksessa viittä vuotta. Aineistossa muuttajiin lukeutuivat 3 vuoden aikana kuntien välillä muuttaneet.
Työttömät haluttomampia lähtemään
Noin neljäsosa vastaajista kaiken kaikkiaan olisi valmis muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle jos jäisi työttömäksi. Työlliset olivat työttömiä valmiimpia tarvittaessa etsimään työtä kauempaakin. Työllisille kysymys ei tosin ollut niin konkreettinen kuin työttömille.
Viime vuosina muuttaneet olivat sekä työttömien että työllistenkin osalta jossain määrin valmiimpia muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä kuin paikalleen asettuneet työlliset ja työttömät. Työllistyäkseen olisi valmis muuttamaan noin 40 prosenttia muuttaneista työllisistä ja 34 prosenttia muuttaneista työttömistä. Samaan olisi valmis 24 prosenttia paikallaan pysyneistä työttömistä, mutta vain 13 prosenttia paikallaan pysyneistä työttömistä.
Niin muuttaneet kuin muutkin työttömät suunnittelivat jatkavansa työn hakemista asuinkunnassaan. Vieraalla paikkakunnalla työskentelyä ei pidetty juurikaan mahdollisena edes arkipäivinä niin että viikonlopuiksi palaisi kotiseudulle. Neljä prosenttia paikalleen asettuneista työttömistä ja 8 prosenttia viime vuosina kunnasta toiseen muuttaneesta työttömästä oli valmis tähän järjestelyyn.
Valmis muuttamaan työn perässä, jos sopivaa työtä ei löydy tai jos joutuu työttömäksi kotiseudulla, %
Maalta ei haluta lähteä
Asiaa lähestyttiin myös muuttamista ja työllistymistä koskevilla mielipideväittämillä (johon vastasivat myös muut kuin em. työlliset ja työttömät). Työnhakuun lähiseudun ulkopuolelta "pitää muuttaa työn perässä" -mielipideväittämän perusteella kehotti kolmasosa paikallaan pysyneistä ja puolet kuntien välillä lähivuosina muuttaneesta väestöstä.
Työn perässä muuttamista kannatetaan kaupungeissa ja vastustetaan maaseudulla. Kaupungissa (55 %) tai kaupunkiin (61 %) muuttajat olivat työn perässä muuttamisen kannalla, kun maaseudulla (42 %) ja kaupungista maalle muuttajat (37 %) olivat enemmänkin tätä vastaan kuin puolesta. Maaseudulle asettuneiden 18-30-vuotiaiden nuorten keskuudessa työn perässä muuttamista vastaan oli enemmistö (-38 % vs. +36 %), kun kaupunkiseudun nuoret hyväksyvät ajatuksen (-34 % vs. +47 %).
Kuitenkin väittämää "ihmisillä tulee olla mahdollisuus jäädä kotiseudulleen" kannatettiin niin paikallaan asettuneiden kuin muuttaneiden keskuudessa laajasti. Maaseudulla kotiseudulle asettumisen oikeutta puollettiin muuttaja- tai pysyjäryhmästä riippumatta enemmän kuin kaupunkiseudulla.
Nuorten 18-30-vuotiaiden keskuudessa ja etenkin kaupunkiseutujen ulkopuolella pitempään asuneiden nuorten keskuudessa kannatettiin kotiseudulle jäämisen oikeutusta. Kaupunkiseudunkin nuorista kolme neljästä oli tästä samaa mieltä.
Opiskelijoilla ei juuri paluumuuttoaikeita
Paluumuutto vanhaan kotikuntaan oli harvan muuttaneen opiskelijan harkinnassa kun opinnot aikanaan päättyvät. Viime vuosina muuttaneista opiskelijoista opintojen päättyessä:
- opiskelupaikkakunnalle asettumista harkitsi kolmasosa (32 %)
- aiempaan asuinkuntaansa ajatteli palaavansa viidennes (15 %)
- ulkomaille muuttoa suunnitteli joka kymmenes (9 %)
- johonkin muuhun, tiettyyn kuntaan suuntaisi viidesosa (20 %)
- neljäsosalle (25 %) opiskelun jälkeisellä asuinpaikkakunnalla ei ollut lainkaan väliä
Muuttohistorian kytkeytymistä muuttoketjun jatkoon sekä muuttojen arvosidonnaisuutta tarkastellaan seuraavassa numerossa.
Lähde:
Virtanen Vesa (2003). Valta- ja vastavirtaan. Selvitys maassamuuttajien elinoloista, uuteen sopeutumisesta, arvotaustasta ja kotiseudun merkityksestä Suomessa. Sisäasiainministeriön julkaisuja 14/2003.
Päivitetty 13.5.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi