Tietoaika: Kesäkuu 1995
Sisältö
- Relander: Lisää käyttäjäkoulutusta
- Kotimaan katsaus uudistuu
- Suomalaiset saivat lisää ystäviä
- Naiset elävät jo yli 80-vuotiaiksi
- Majoitus- ja ravitsemisalan palvelujen kysyntä kasvussa
- Lama lisännyt piilotaloutta majoitus- ja ravitsemisalalla
- Ympäristönsuojeluun 10 % teollisuuden investoinneista
- Nuorilla ei ole sijaa työmarkkinapeleissä
- Kuuselan kuviot
Kuka keksi tilastokuvion? - Työelämän rakenteet lamavuosina vakaimmat Vaasan läänissä
- Koulutuserot kasvaneet pääkaupunkiseudulla
- Kotimaan katsaus
Kasvu edelleen ripeää
Velka ohi OECD-tason
Kasvu kapasiteetin rajoilla
Suurteollisuuden kannattavuus koheni
Vuokra-asujat lisääntyvät
Vaihtotase plussalla - arviokaupalla
Kodinkoneet ja kirjat käyvät kaupaksi
Yhä useammin luotolla
Teollisuus lisäsi työpaikkojaan
Liikenne kallistui, ruoka halpeni
Paperi ja sellu nostivat vientihintoja
Sekatyömies kuolee nuorena, insinööri elää pitkään - Ulkomaan sivu
Väestönkasvu hidasta EU-maissa
Uudet jäsenet tuovat perheenlisäystä
EU-maiden muuttoliike Euroopan sisäistä
EU:n kauppa kasvoi viime vuonna
Venäjällä työttömiä vain pari prosenttia?
Andalusiassa työttömänä yli kolmannes
Mustilla ja latinoilla tuplatyöttömyys USA:ssa - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Lisää käyttäjäkoulutusta
Virkauduttuani virkavapauden jälkeen takaisin virkaani Tilastokeskuksessa voin suurella mieltymyksellä todeta asioita hoidetun asiantuntijoiden toimesta ja Heikki Salmen, tämän palstan lähes kolmivuotisen kirjoittajan, johdolla hyvin. Siitä koko Tilastokeskuksen henkilökunnalle lämmin kiitos!Tilastokeskus on elänyt muutosten myllerryksessä. Toimitilat ovat vaihtuneet vanhentuneista ja hankalista toimiviksi, mistä kiitokset sekä päätökseen vaikuttaneille poliitikoille ja omistajille että muuttohankaluuksiin hyvin sopeutuneelle henkilökunnalle ja muuton suorittaneille. Ulkoiset edellytykset korkeatasoiselle toiminnalle ovat nyt olemassa.
Kuitenkin ehkäpä suurin muutos, jopa myllerrys, koskee itse tilastotuotantoa; kansakunnan muistin ylläpitämistä. EU- jäsenyyden vaatimukset merkitsevät paljon muuttumista. Useimpien tilastoindikaattorien nimet säilyvät entisellään, mutta tiedonkeruumenetelmät, luokitukset, asioiden painotukset ja tiedontuotannon laajuus muuttuvat EU-käytännön mukaisiksi, toki kansalliset tarpeemme säilyttäen.
Muuttuvassa tietoympäristössä korostuu jälleen kerran ilmeisesti ikuinen pulma: Miten saattaa luotettava tieto mahdollisimman joustavasti ja nopeasti tarvitsijoille - ja vielä sellaisessa muodossa, että se on ymmärrettävää ja käyttökelpoista.
Omat kokemukseni sekä pitemmältä ajalta että myös parin kolmen viime vuoden ajalta osoittavat tilastojen "lukutaidottomuuden" käyttäjien ja päätöksentekijöiden keskuudessa olevan edelleen aivan liian yleistä. Tilastokeskus on pyrkinyt taitojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan kehittämään uusia tapoja saattaa tieto helppotajuiseen muotoon. Tämä lehti on eräs osoitus siitä. Samoin ovat Hyvinvointikatsaus ja monet muut julkaisumme. Liian usein kuitenkin näyttää siltä, ettei tieto mene perille. Tietovarantoja ei myöskään osata riittävästi käyttää ajankohtaisten pulmakysymysten selvittämiseen kehityksen taustoja tutkailevalla tavalla.
Yhdysvalloissa on äskettäin todettu, että sikäläinen puutteellinen kuluttajahintaindeksin laskentatapa aiheuttaa vuosittain 50 miljardin dollarin vajeen budjettitaloudessa. Jos Suomessa kuluttajahinnat arvioitaisiin "väärin", mitkähän mahtaisivat sen vaikutukset olla esimerkiksi valtiontalouteen tai vaikkapa tulopolitiikkaan.
Myönteistä kehitystä on suhtautumisessa informaatiotuotantoon viime aikoina tapahtunut. Viime vuonna Tilastokeskuksen toimintaan tutustui uusien toimivien toimitilojen myötä 16 000 henkilöä kirjastokäyntien lisäksi. Tämä on hyvä asia.
Mitä kuitenkin yhä enemmän tarvitaan tilastoammattilaisten ja tiedon käyttäjien yhteistyönä, on asiakaskoulutus. Tilastokeskuksen on kyettävä rakentamaan erilaisia käyttäjätarpeita varten sekä soveliaita tuotteita että koulutuspaketteja tiedon hyväksikäyttömahdollisuuksien lisäämiseksi. Tilasto on valmis vasta, kun se on oikeaan aikaan oikeassa ja luotettavassa muodossa käyttäjällä niin, että käyttäjäkin sen sisällön ymmärtää. Siinäpä työsarkaa itse kullekin!