Tietoaika: Maaliskuu 1995
Sisältö
- Salmi: Euroopan unionin tilastot ja politiikan läpinäkyvyys
- Ajantieto
Rikollisuus vähentynyt
Ulkomaalaisia matkailijoita taas ennätys
Merikuljetuksissa ennätys, matkustajamäärä väheni
Tieto 95 oli menestys
Teollisuuden kasvu nopeinta 15 vuoteen
Paperituotteet nostivat vientihintoja - Kuutamourakointi nousee miljardeihin
- Koulutus vaikuttaa edelleen paljon
sairastamiseen Väestönmuutos
1995-2020
Väestökehityksen käänteessä alueelliset erot kärjistyvät
Syrjäseuduille syntyy vanhusvalta - Suurvoitot harvinaisia eduskuntavaaleissa
- Vapaan kaupan sijasta vapaakauppa-alueisiin?
- Lama vei turvapaikat
- Kuuselan kuviot
Maisemana mutta ilman koristeita - Kotimaan katsaus
- Ulkomaan sivu
Teollisuustuotanto kääntyi EU:ssa kasvuun viime vuonna
EU:ssa britit paiskivat töitä pisimpään
Ranska elokuvan mahtimaa Euroopassa - Kansainvälinen katsaus
Heikki Salmi
Euroopan unionin tilastot ja politiikan läpinäkyvyys
Euroopan unionin jäsenyys johtaa osittain myös uuteen tilastokulttuuriin, joka kaikilta osin ei ole täysin ongelmaton. Tässä kulttuurissa tilastotarpeet määritellään pitkälti lakisääteisesti ja ne ovat keskeisiltä osin lähtöisin EU-politiikan tietotarpeista.Euroopan unionin koko päätöksenteko- ja politiikkakoneisto nojaavat ratkaisevasti käytettävissä olevaan tilastomateriaaliin. Politiikan suunnittelu ja seuranta perustuvat tilastoihin. Politiikan tavoitteetkin pyritään lisääntyvässä määrin asettamaan tilastollisin kriteerein. Erilaisten rahastojen "'community manna" jaetaan tilastoilla määriteltyjen kelpoisuusehtojen perusteella.
Euroopan unionia arvostellaan demokratiavajeesta. Sillä on vastassaan myös voimakkaita kansallisia intressejä. Siksi EU:n pitää jatkuvasti osoittaa jäsenmaille toimivansa mahdollisimman objektiivisesti ja läpinäkyvästi. Uusi komissiokin näyttää korostavan juuri politiikkansa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Tilastotarpeet lisääntyvät. Esimerkiksi EU:n maatalous-, alue- ja rakennepolitiikka edellyttävät laajempia ja yksityiskohtaisempia tilastoja kuin mitä kansallisiin tarpeisiin on laadittu. Myös muiden muassa suhdannetilastojen laajentamista suunnitellaan tavalla, joka lisäisi tuntuvasti yritysten tiedonantorasitetta myös Suomessa. Jäsenyys tuo mukanaan joukon tilastodirektiivejä ja -asetuksia, mutta parantaa myös vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisiin tilastohankkeisiin.
Toisaalta tarvitaan hyvin yksityiskohtaisia tietoja tarkalla aluetasolla. Toisaalta tilastokriteereiden on oltava riittävän joustavia ottamaan huomioon alueiden erityisolot. Etenkin Suomen ja Ruotsin subarktiset alueet koettelevat Eurostatin tilastokriteereiden joustokykyä.
Myös politiikan läpinäkyvyyden osoittamisessa tilastoilla on ratkaiseva roolinsa. Politiikka on perusteltava mahdollisimman luotettavilla, vertailukelpoisilla sekä kaikkien saatavissa ja ymmärrettävissä olevilla tilastoilla. Luokitusten, määritelmien sekä laadinta- ja käsittelymenetelmien on oltava yhteneviä ja vertailukelpoisia. Kansainvälisyys tuo tuntuvia lisävaatimuksia tilastontekijän ohjeistukseen.
Myös jatkossa tilastoja kehitetään likeisessä yhteistyössä EU:n politiikkakoneiston kanssa. Tilastovirastojen ja hallitusten läheinen yhteys on kautta aikojen osoittautunut ongelmalliseksi. Tilastovirastojen itsenäisyys on kyettävä turvaamaan.
Nähtäväksi myös jää, miten resurssit saadaan riittämään kansalaisten ja bisnessektorin tietotarpeiden tyydyttämiseen. Tilastoilla on merkittävä tehtävänsä palvella paitsi vallanpitäjien myös kansalaisten tietotarpeita. Yritysten tietotarpeita kasvattavat muiden muassa markkinoiden roolin korostuminen sekä kansainvälisen talouskilpailun kiristyminen.