1. Bruttokansantuote väheni 8 prosenttia viime vuonna

Suomen bruttokansantuote supistui Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 8,0 prosenttia. Maaliskuussa julkaistujen ensimmäisten ennakkotietojen mukaan vähennys oli 7,8 prosenttia. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 171 miljardia euroa.

Tilastokeskus on tarkistanut myös vuosien 2007 ja 2008 kansantalouden tilinpitoa. Vuoden 2007 tilinpito perustuu nyt tarjonta- ja käyttötaulukoihin. Bruttokansantuote kasvoi 5,3 prosenttia vuonna 2007 ja 0,9 prosenttia vuonna 2008. Aiemmin kasvuluvuiksi arvioitiin vastaavasti 4,9 ja 1,2 prosenttia.

1.1. Tuotanto toimialoittain

Arvonlisäyksen volyymi aleni vuonna 2009 melkein kaikilla toimialoilla. Suurinta tuotannon väheneminen oli tehdasteollisuudessa ja kaupassa, joiden arvonlisäys supistui viidenneksen.

Lamavuonna arvonlisäyksen volyymi kasvoi merkittävästi vain rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä kemian teollisuudessa. Muita tuotantoa lisänneitä aloja olivat muun muassa maatalous, kaivostoiminta ja sosiaalipalvelut.

Alkutuotannon arvonlisäyksen volyymi supistui 0,6 prosenttia. Maatalouden arvonlisäys kasvoi 10 prosenttia kasvinviljelyn ansiosta. Metsätalouden arvonlisäys väheni viisi prosenttia. Hakkuut vähenivät merkittävästi, mutta metsien nettokasvu oli aiempia vuosia suurempaa.

Jalostustoimialojen eli teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi väheni 15,5 prosenttia. Koko teollisuuden arvonlisäys oli 17,8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Metalliteollisuuden arvonlisäys supistui 27,7 prosenttia. Tuotanto väheni huomattavasti kaikilla metalliteollisuuden alatoimialoilla. Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys supistui 20,4 prosenttia. Teollisuudessa tuotanto kasvoi vain kemian teollisuudessa ja kaivannaistoiminnassa. Rakentamisen arvonlisäyksen volyymi väheni 7,7 prosenttia.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi väheni 5,2 prosenttia. Kaupan arvonlisäys väheni 20,5 prosenttia erityisesti tukku- ja autokaupan volyymin supistuttua. Liikenteen arvonlisäys väheni 7,6 prosenttia, vain teleliikenteen arvonlisäys kasvoi. Myös asuntojen omistuksen ja vuokrauksen arvonlisäys väheni poikkeuksellisesti, koska välituotteina vähennettävät välilliset rahoituspalvelut kasvoivat edellisen vuoden alhaiselta tasolta. Liike-elämän palvelut vähenivät 6,5 prosenttia. Sen sijaan rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäyksen volyymi kasvoi 10,7 prosenttia.

Vuoden 2008 kasvulukuja tarkistettiin alaspäin muun muassa terveydenhuoltopalveluissa, joiden osalta saatiin uusia korjattuja tietoja erikoissairaanhoidon suoritteista. Vuoden 2007 kasvulukuja puolestaan tarkistettiin ylöspäin muun muassa teollisuudessa, esimerkiksi puu- ja kemian teollisuudessa.

1.2. Ulkomaankauppa ja investoinnit vähenivät selvästi

Tuotantoa vähensi kaikkien kysyntäerien supistuminen. Erityisesti vienti ja investoinnit romahtivat.

Viennin volyymi väheni 20 prosenttia ja tuonnin volyymi 18 prosenttia. Tavaroiden viennin ja tuonnin volyymit vähenivät enemmän kuin palveluiden viennin ja tuonnin volyymit. Palveluiden viennin ja tuonnin lukuja tarkistettiin huomattavasti ylöspäin maaliskuussa julkaistuista ennakkotiedoista.

Investointien volyymi supistui viime vuonna lähes 15 prosenttia. Kaikkien tavaratyyppien hankinnat vähenivät, vähiten supistuivat maa- ja vesirakennusinvestoinnit. Varastot vähenivät viime vuonna ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen, tosin aiemmin arvioitua vähemmän.

Yksityiset kulutusmenot vähenivät viime vuonna 1,9 prosenttia, mutta julkiset kulutusmenot kasvoivat volyymiltaan 1,2 prosenttia. Eniten vähenivät kestokulutustavaroiden, kuten autojen, hankinnat, lähes 14 prosenttia. Myös palveluiden ja lyhytikäisten päivittäistavaroiden kulutus väheni.

1.3. Työllisyys heikkeni

Työllisten määrä väheni viime vuonna 2,8 prosenttia ja tehtyjen työtuntien määrä 4,7 prosenttia. Viime vuonna oli paljon lomautuksia ja työpäiviä oli kaksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,2 prosenttia ja työllisyysaste 68,3 prosenttia.

Koko kansantalouden työn tuottavuus aleni viime vuonna 3,5 prosenttia.

1.4. Hinnat nousivat maltillisesti

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 0,9 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä

Kuluttajahintaindeksi pysyi vuosikeskiarvona edellisen vuoden tasolla, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa nousi puoli prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vain vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde parani 0,6 prosenttia, koska tuontihinnat laskivat hieman enemmän kuin vientihinnat.

1.5. Kansantulo supistui reaalisesti 9,8 prosenttia

Nettokansantulo aleni viime vuonna nimellisesti 8,9 prosenttia ja oli henkeä kohti 26 600 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna yhtä suuri kuin bruttokansantuote, 171 miljardia euroa. Brutto- ja nettokansantulo supistuivat reaalisesti, 8,2 prosenttia ja 9,8 prosenttia.

Kotitalouksien palkkatulot supistuivat 1,2 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut kolme prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta nousi 63,3 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 58,6 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 27 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 22,2 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 27,7 prosenttia.

1.6. Yritysten voitot vähenivät tuntuvasti

Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto supistui nimellisesti peräti 38 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo väheni 34 prosenttia. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 45 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 15 prosenttia vähemmän.

Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna nimellisesti 22 prosenttia erityisesti rakennusinvestointien vähentämisen takia. Yritykset myös pienensivät varastojaan tuntuvasti. Investointien ja varastojen pienentämisen takia yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 3,6 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli miljardi euroa.

Rahoituslaitosten palkkiotuotot kasvoivat, mutta yrittäjätulo väheni. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen hieman ja vuoden keskimääräinen korkotaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli runsaat miljardi euroa ylijäämäinen.

1.7. Julkisyhteisöjen alijäämä 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta

Valtionhallinnon rahoitusasema kääntyi viime vuonna jyrkästi alijäämäiseksi. Alijäämä oli 8,3 miljardia euroa. Valtion verotulot välillisistä veroista alenivat kolme prosenttia ja välittömistä veroista peräti 31 prosenttia. Valtion saamat yhteisöverotulot putosivat alle puoleen, mutta myös kotitalouksien valtiolle maksamat tuloverot alenivat 21 prosenttia verotuksen keventämisen ja pääomatulojen pienentymisen takia. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 5,5 prosenttia ja tulon- ja pääomansiirrot sosiaaliturvarahastoille, erityisesti Kansaneläkelaitokselle, 15 prosenttia. Valtion kulutusmenot ja investoinnit kasvoivat nimellisesti lähes viisi prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 0,8 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat puoli prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,7 prosenttia ja investoinnit puoli prosenttia.

Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä pieneni viiteen miljardiin euroon, koska maksetut eläkkeet kasvoivat 11 prosenttia, mutta eläkemaksutulot vain prosentin ja omaisuustulot alenivat. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen eikä tasapainossa niin kuin ennakkotiedoissa arvioitiin, koska tuolloin ei osattu arvioida oikein työttömyysavustusten kasvua.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 4,7 miljardia euroa alijäämäinen. EMU-alijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja se oli 4,3 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ennakkotiedoissa alijäämä oli 2,2 prosenttia. Julkisyhteisöjen ns. EMU-velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuodessa lähes 10 prosenttiyksikköä ja oli 44,0 prosenttia.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi tuntuvasti 56,0 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhdeluku oli 49,3 prosenttia. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 43,1 prosenttia, sama kuin edellisenä vuonna.

1.8. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 2,4 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lamasta huolimatta edelleen viime vuonna, nimellisesti kolme prosenttia ja reaalisesti 2,4 prosenttia. Maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan reaalitulot kasvoivat vain prosentin. Tiedot tarkentuivat, koska sosiaalietuuksia (työttömyysavustuksia) ja omaisuustuloja kertyi aiemmin arvioitua enemmän.

Kotitalouksien saamat palkkatulot alenivat 1,2 prosenttia, mutta sosiaalietuudet kasvoivat ja verotus keveni. Palkkatuloja alensi työttömyyden kasvu, sillä ansiotaso kohosi neljä prosenttia. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat 9,1 prosenttia, erityisesti saadut eläkkeet kasvoivat. Kotitalouksien maksamat välittömät verot alenivat kuusi prosenttia.

Maa- ja metsätalouden yrittäjätulo aleni viidenneksen. Omistusasunnoista saatu laskennallinen asuntotulo kaksinkertaistui, mikä oli seurausta korkotason laskusta. Muut yrittäjätulot kasvoivat 7 prosenttia. Osinkotulojen arvioidaan alentuneen 14 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot alenivat tulojen kasvusta huolimatta 1,8 prosenttia. Kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon muuttui positiiviseksi ja oli 4,1 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit vähenivät nimellisesti 15 prosenttia asuntoinvestointien vähenemisen takia. Kotitalouksien rahoitusasema oli 0,6 miljardia euroa ylijäämäinen eikä alijäämäinen kuten ennakkotiedoissa arvioitiin.

Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi edelleen ja oli 112,4 prosenttia eli suurempi kuin koskaan aiemmin. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten velkojen suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon. Velkoihin luetaan myös kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden veloista.

1.9. Seuraava tarkistus tammikuussa 2011

Vuoden 2009 kansantalouden tilinpitoa tarkistetaan seuraavan kerran tammikuussa 2011. Kansantalouden tilinpito uuden toimialaluokituksen (TOL2008) mukaisena julkaistaan heinäkuussa 2011.

Tarkistetut ennakkotiedot perustuvat 9.7.2010 käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2000–2009. Tilastokeskus

Lisätietoja: Olli Savela (09) 1734 3316, Aila Heinonen (09) 1734 3338, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 15.7.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2009, 1. Bruttokansantuote väheni 8 prosenttia viime vuonna . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/2009/vtp_2009_2010-07-15_kat_001_fi.html