Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Väestön ennakkotilasto 2018, heinäkuu

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto

1. Tilastotietojen relevanssi

Väestörekisterikeskus ja maistraatit pitävät yllä Suomen väestötietojärjestelmää. Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin 1.1.1989. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee väestötietolaki (11.6.1993/507).

Väestörekisterikeskus toimittaa Tilastokeskukselle viikoittain väestötietojärjestelmään viedyt muutosilmoitukset.

Väestötilaston ennakkotiedot kuvaavat tärkeimpiä väestönmuutosten kokonaismääriä alueittain sekä väestön määrää ajanjakson lopussa. Ajanjakson loputtua odotetaan muutosilmoituksia vielä kaksi viikkoa ennen tilastojen tekemistä. Kahta viikkoa kauemmin viipyneet muutosilmoitukset tilastoidaan seuraavassa tilastossa oikeaan tapahtuma-ajankohtaan.

Avioerotilasto perustuu tuomioistuinten Väestörekisterikeskukselle lähettämiin ilmoituksiin myönnetyistä avioeroista. Avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten eroja. Ennakkotilastossa ovat mukana vain ne avioerot, joissa mieskin asuu vakituisesti Suomessa. Lopulliseen tilastoon tulevat myös erot, joissa mies ei asu Suomessa.

Avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten solmimia avioliittoja. Ennakkotilastossa ovat mukana vain ne avioliitot, joissa mieskin asuu vakituisesti Suomessa. Lopulliseen tilastoon tulevat myös avioliitot, joissa mies ei asu Suomessa.

Elävänä syntyneellä tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elonmerkkejä. Vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Synnytyssairaalat ilmoittavat tiedot vastasyntyneistä maistraateille.

Kuolemasta on viipymättä ilmoitettava lääkärille tai poliisille. Terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään (Laki 858/97). Lääkäri kirjoittaa kuolemasta kuolintodistuksen. Poikkeustapauksessa poliisi tai lääninhallitus voi laatia kuolinselvityksen, jonka jälkeen vasta tieto kuolemasta voidaan antaa maistraatille, joka vie sen väestötietojärjestelmään. Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakituisesti Suomessa.

Kuolintodistus tai -selvitys on toimitettava lääninhallitukseen, josta se tarkastamisen jälkeen toimitetaan edelleen Tilastokeskukseen. Tarkastamisen suorittaa oikeuslääkäri tai tietyn koulutuksen saanut lääninlääkäri (Asetukset 948/73 ja 99/98). Kuolintodistusten perusteella tehdään kuolemansyytilasto, joka julkaistaan omana sarjanaan. Väestötilastojen kuolleiden lukumäärä poikkeaa kuolintodistusten perusteella laaditun kuolemansyytilaston osoittamasta luvusta jonkin verran.

Maahanmuuttaneen henkilön, joka aikoo oleskella tai on oleskellut täällä yhtämittaisesti yli vuoden, on ilmoitettava muutostaan asuinpaikkansa maistraatille (väestötietolaki 507/1993). Jos henkilö aikoo jäädä vakituisesti asumaan Suomeen ja hänellä on vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva lupa, hänen kotikuntansa määräytyy yleensä samoin perustein kuin suomalaisen (Kotikuntalaki 201/1994). Maistraatti vie näiden henkilöiden tiedot väestötietojärjestelmään.

Maassamuuttajan on viimeistään viikon kuluttua muutosta annettava itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistä muuttoilmoitus, joka toimitetaan uuden asuinpaikan maistraatille. Muutto ilmoitetaan lomakkeessa joko vakituiseksi tai tilapäiseksi. Muuttoilmoituksen saatuaan maistraatti päättää, onko kyseessä tilapäinen vai vakituinen asuinpaikan muutos. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (201/1994). Tiedot asunnon ja kotipaikan muutoksesta siirretään konekielisessä muodossa väestötietojärjestelmään. Uuden asuinpaikan rekisteritoimisto lähettää tiedot uudesta asuinpaikasta vanhan asuinpaikan maistraatille. (Väestötietolaki 507/1993 sekä muutos 202/1994 ; kotikuntalaki 201/1994; kotikunta-asetus 351/1994)

Maasta muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus kuten maan sisällä muuttavienkin (kotikunta-asetus 1994). Maasta muuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. (Kotikuntalaki 201/1994). Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta ei pidetä muuttona (Pohjoismaiden välisen väestörekisteriä koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta 851/1990, SopS:49 ja kotikunta-asetus 351/1994).

Kun henkilö muuttaa toisesta Pohjoismaasta toiseen, hänelle on annettava lähtömaan paikallisesta väestörekisteristä pohjoismainen muuttokirja tulomaan paikalliseen väestörekisteriin toimitettavaksi (Kotikunta-asetus 351/1994, 851/1990, SopS:49). Tulomaan paikallinen väestörekisteriviranomainen palauttaa muuttotodisteen lähtörekisteriin. Muuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan paikalliseen väestörekisteriin.

Väestöön kuuluvat ne Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön.

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös väestötilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot väestötilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1458-07).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Siinä on väestötietojärjestelmästä poimittu kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Yleisesti ottaen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta. Voidaan olettaa, ettei Suomessa ole merkittäviä määriä esim. yli vuoden kestäviä jaksoja ’pimeää’ työtä tekeviä henkilöitä, joille palkka maksetaan käteisellä. Vähintään vuoden mittaiseksi tarkoitettu oleskelu on edellytys Suomen väestöön kirjautumiseen.

Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus.

Väestörekisterikeskus teettää vuosittain Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 2007 tutkimuksessa vastanneista 98,8 prosentilla tieto oli oikein.

Kunnittaisiin väestötilastoihin virheelliset osoitteet vaikuttavat vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite.

Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1 000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön. Väestörekisterikeskus poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Väestönmuutosten ennakkotiedoista tuotetaan tilastot kuukausittain sekä neljännesvuosittain.

Lopulliset väestönmuutostiedot valmistuvat vuosittain huhtikuun lopulla. Lopullisten väestönmuutosten ja vuoden lopun ennakkotilaston tuottamien kokonaismäärien erot näkyvät muutoslajeittain oheisesta taulukosta. Ero on suhteellisesti suurin avioliittojen ja avioerojen kohdalla, joissa ennakkotilaston käsite poikkeaa lopullisesta käsitteestä.

Taulukko. Väestönmuutosten lopullisen tilaston ja ennakkotilaston vertailu vuonna 2007

Vuosi-
neljännes
Vuosi Elävänä
syntyneet
Kuolleet Syntyn.
enemmyys
Kuntien
välinen
muutto
Maahan-
muutto
Maasta-
muutto
Netto-
maahan-
muutto
Kokonais-
muutos
Avioliitot Avioerot
 
Lopullinen tilasto
I 2007 14553 13402 1151 56975 5281 2844 2437 3660 4410 3552
II 2007 14959 11993 2966 75415 6092 2745 3347 6385 7063 3167
III 2007 15161 11671 3490 96244 8488 4233 4255 7817 13407 3388
IV 2007 14056 12011 2045 64570 6168 2621 3547 5667 4617 3117
I-IV 2007 58729 49077 9652 293204 26029 12443 13586 23529 29497 13224
 
Ennakkotilasto
I 2007* 14564 13438 1126 56733 5077 2881 2196 3322 4415 3584
II 2007* 14967 12001 2966 75045 5906 2746 3160 6126 7028 3181
III 2007* 15158 11654 3504 95735 8324 4184 4140 7644 13373 3373
IV 2007* 14027 11812 2215 63931 5923 2457 3466 5681 4685 3068
I-IV 2007* 58716 48905 9811 291444 25230 12268 12962 22773 29501 13206
 
Lopullinen tilasto – Ennakkotilasto
I 2007 -11 -36 25 242 204 -37 241 338 -5 -32
II 2007 -8 -8 0 370 186 -1 187 259 35 -14
III 2007 3 17 -14 509 164 49 115 173 34 15
IV 2007 29 199 -170 639 245 164 81 -14 -68 49
I-IV 2007 13 172 -159 1760 799 175 624 756 -4 18
* Ennakkotilasto

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Kunnittaisia ennakollisia väestötietoja on saatavilla kuukausittain. Niitä toimitetaan palvelun tilaajille sähköpostitse. Tilastokeskuksen Internet-sivuilla on ennakkotiedot kuukausittain koko maan osalta.

Ennakkotiedoista ilmestyy myös Väestön neljännesvuositilasto -paperijulkaisu aina päättynyttä neljännestä seuraavan kuun lopulla.

Väestönmuutosten ennakkotilastoja ei ole alueittain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla.

Lopulliset väestönmuutosten perustiedot on saatavilla sähköisessä muodossa kunnittain tai kuntaa suuremmilla aluejaoilla Tilastokeskuksen maksuttomasta tilastopalvelusta internetissä.

Maksullisessa Väestötilastopalvelussa on saatavilla eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osa-alueittain. Maksullisessa Altika-Aluetietokannassa on kunnittaisia väestötietoja vuodesta 1975 lähtien.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Väestönmuutosten ennakkotilastossa käytetään aluejakona tilastovuoden ensimmäisen päivän tilannetta. Edellisen vuoden lopulliset väestönmuutokset tuotetaan niin ikään tuon päivän aluejaolla, joten tiedot ovat alueliitosten osalta suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden lopullisiin lukuihin, ei ennakkolukuihin.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Väestörekisterikeskus julkistaa kunnittaiset asukasluvut kuukausittain. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotilastoista. Väestörekisterikeskus julkistaa rekisteritilanteen kuun vaihtuessa. Tilastokeskus odottaa muutosilmoituksia kaksi viikkoa kuun loputtua, ennen kuin tekee ennakkotilaston edellisen kuun lopun tilanteesta.

8. Dokumentointi

Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen kotisivuilta.

Väestötieteen käsitteisiin voi perehtyä Tilastokeskuksen verkkokoulussa.


Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Irma Pitkänen (09) 1734 3262, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 19.3.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. helmikuu 2009, Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.9.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2009/02/vamuu_2009_02_2009-03-19_laa_001_fi.html