1. Asuntokuntien käytettävissä oleva rahatulo keskimäärin 40 130 euroa vuonna 2017

Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot olivat vuonna 2017 keskimäärin 40 130 euroa asuntokuntaa kohden. Reaalisesti tämä oli 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaava mediaanitulo oli 32 150 euroa, missä kasvua edellisvuoteen oli 0,3 prosenttia. 1)

Talouden elpyminen näkyy tuotannontekijätulojen lisääntymisenä

Palkkatulot on asuntokunnille merkittävin päätuloerä, niiden osuus asuntokuntien bruttotuloista on nykyisin 60 prosentin luokkaa. Asuntokunnat saivat palkkatuloja vuonna 2017 keskimäärin 31 440 euron edestä, mikä on reaalisesti 0,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Yrittäjätulojen osuus asuntokuntien bruttotulosta on nykyisin 4 prosentin luokkaa. Keskimääräinen yrittäjätulo asuntokuntaa kohden oli viime vuonna 2 180 euroa, mikä on reaalisesti 0,9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yrittäjätulojen alaeristä yrittäjätulot metsätaloudesta kasvoivat vuonna 2017 runsaat 11 prosenttia edellisvuodesta, mutta yrittäjätulot elinkeinon harjoittamisesta ja yhtymistä alenivat 2,6 prosenttia. Maatalouden yrittäjätulot alenivat vielä edellistäkin enemmän, eli 3,7 prosenttia.

Omaisuustulojen osuus asuntokuntien kokonaistulosta on nykyisin 8 prosentin luokkaa. Omaisuustuloja asuntokunnat saivat viime vuonna keskimäärin 4 420 euron edestä, mikä on runsaat 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Omaisuustuloista eniten kasvoivat veronalaiset myyntivoitot, joita asuntokunnat saivat viime vuonna runsaat 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Osinkotuloja asuntokunnat saivat viime vuonna keskimäärin 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin, vuokratulojen reaalikasvu oli puolet edellisestä, eli 2,5 prosenttia.

Tuotannontekijätulot koostuvat edellä kuvatuista palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloista. Joissakin yhteyksissä tuotannontekijätuloista on käytetty myös nimitystä markkinatulot . Tuotannontekijätulojen osuus asuntokuntien kaikista tuloista on ollut viime vuosina 70 prosentin luokkaa. Vuonna 2017 asuntokuntien tuotannontekijätulot olivat keskimäärin 38 030 euroa, mikä on 1,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tuotannontekijätulojen kasvua selittää ennen kaikkea omaisuustulojen kasvu.

Saatujen tulonsiirtojen osuus asuntokuntien bruttotuloista on nykyisin 30 prosentin luokkaa. Saatuja tulonsiirtoja asuntokunnat saivat vuonna 2017 keskimäärin 15 180 euron edestä, missä vähennystä edellisvuoteen verrattuna on 0,6 prosenttia. Saatujen tulonsiirtojen merkittävin alaerä on vanhuuden turvaan liittyvät etuudet , joiden osuus saaduista tulonsiirroista on nykyisin jo 60 prosenttia. Vanhuuteen liittyviä sosiaaliturvaetuuksia asuntokunnat saivat viime vuonna 2,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Kasvussa oli myös saatujen tulonsiirtojen jäännöserä muu toimeentuloturva , johon mm. toimeentulotuet kuuluvat. Tähän ryhmään kuuluvia etuuksia asuntokunnat saivat vuonna 2017 keskimäärin lähes 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös asumisen tuet kasvoivat jonkin verran, niitä asuntokunnat saivat viime vuonna reaalisesti 2,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.

Työttömyyden vähentymisen vuoksi työttömyysturvaetuuksien määrä pieneni selvästi, niitä asuntokunnat saivat viime vuonna keskimäärin 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saatuihin tulonsiirtoihin kuuluvista alaeristä vähenivät myös opintoetuudet (-8,2 %), lapsiperheiden tuet ja etuudet (-4,8 %), toimintarajoittuneisuuteen (kuten työkyvyttömyys- ja vammaisetuudet) liittyvät etuudet (-4,6 %), sairauksiin liittyvät etuude t (-2,9 %) sekä leskien ja orpojen etuudet (-1,5 %).

Bruttotulot koostuvat edellä kuvatuista palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloista sekä saaduista tulonsiirroista, eikä niistä ole vähennetty tuloveroja eikä pakollisia veronluonteisia maksuja. Bruttotuloja asuntokunnat saivat vuonna 2017 keskimäärin 53 220 euron edestä. Reaalisesti tämä oli 0,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.

Veroja ja veronluonteisia maksuja asuntokunnat maksoivat vuonna 2017 keskimäärin 13 090 euron verran. Reaalisesti se oli 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen bruttotulo-osuus oli viime vuonna 24,6 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Taulukko 1. Asuntokuntien tulot, reaalimuutokset ja niiden vaikutus käytettävissä olevien rahatulojen muutokseen vuonna 2017. Tulot keskimäärin asuntokuntaa kohden, euroa vuodessa

Tulolaji Keskimäärin/asuntokunta vuonna 2017, € Reaalinen vuosimuutos 2017, % Kasvukontribuutio käytettävissä olevan rahatulon muutokseen, % -yksikköä
1. PALKKATULOT 31 436 0,5 0,4
1.1 joista: luontoisedut ja työsuhdeoptiot 484 8,3 0,1
1.1.1 joista: työsuhdeoptiot 114 67,6 0,1
2. YRITTÄJÄTULOT YHTEENSÄ 2 177 -0,9 -0,1
2.1. Yrittäjätulot maataloudesta 315 -3,7 0,0
2.2. Yrittäjätulot metsätaloudesta 323 11,4 0,1
2.3. Yrittäjätulot muusta yrittäjätoiminnasta 1 539 -2,6 -0,1
3. OMAISUUSTULOT YHTEENSÄ 4 419 10,4 1,1
3.1. Osinkotulot 1 785 4,6 0,2
3.2. Vuokratulot 606 2,5 0,0
3.3. Myyntivoitot 1 305 30,5 0,8
3.4. Muut omaisuustulot 724 2,7 0,0
4. TUOTANNONTEKIJÄTULOT 38 032 1,5 1,4
5. SAADUT TULONSIIRROT YHTEENSÄ 15 184 -0,6 -0,2
5.1. Sairausajan toimeentuloturva 202 -2,9 0,0
5.2. Toimintarajoittuneisuuteen liittyvät tuet 1 325 -4,6 -0,2
5.3. Vanhuuden turva 9 095 2,4 0,5
5.4. Lesken ja muiden omaisten tuet 586 -1,5 0,0
5.5. Lapsiperheiden etuudet 1 021 -4,8 -0,1
5.6. Työttömyysturva 1 692 -10,4 -0,5
5.7. Asumisen tuet 692 2,5 0,0
5.8. Opintoetuudet 245 -8,2 -0,0
5.9. Muu toimeentuloturva 326 6,9 0,1
6. BRUTTOTULOT 53 216 0,9 1,2
7. MAKSETUT TULONSIIRROT YHTEENSÄ 13 092 -0,7 0,2
8. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHATULOT 40 127 1,4 1,4

Asuntokuntien saamien yrittäjätulojen määrä pysynyt jo pitkään matalana

Kuviossa 1 on kuvattu sitä, miten edellä kuvatut asuntokuntien päätuloerät ovat reaalisesti kehittyneet edellisestä talouskasvun huippuvuodesta, eli vuodesta 2007 nykypäivään, eli vuoteen 2017.

Kuviosta voi hyvin havaita, että tuotannontekijätuloista etenkin yrittäjätulojen reaalitaso on pysytellyt jo kymmenen vuotta selvästi matalammalla tasolla kuin millä se oli vuonna 2007. Vielä viime vuonna asuntokuntien saamien yrittäjätulojen keskiarvo oli 30 prosenttia matalampi kuin mitä se oli vuonna 2007.

Omaisuustulot ovat sen sijaan vähitellen tavoittamassa saman reaalitason, ne olivat edellisen nousukauden lopulla, eli vuonna 2007.

Kuvio 1. Asuntokuntien saamien päätuloerien keskiarvon reaalikehitys vuosina 2007–2017

Kuvio 1. Asuntokuntien saamien päätuloerien keskiarvon reaalikehitys vuosina 2007–2017

Merkittävimmän päätuloerän eli palkkatulojen taso pysyi tarkasteluperiodin (vuodet 2007–2017) alussa pitkään vakaana, kunnes laman pitkittyessä 2010-luvun vaihteen jälkeen asuntokuntien saamien palkkatulojen reaalitaso lähti alenemaan. Viime vuosina palkkojen reaalitaso on alkanut kuitenkin kasvamaan, mutta vieläkään palkkatulot eivät ole saavuttanut lamaa edeltävää tasoa. Taantuman lisäksi palkkojen heikkoa reaalikehitystä tarkasteluperiodin aikana selittänevät väestörakenteen muutokset ja väestön ikääntyminen, minkä muun muassa voi havaita siitä, että eläkeläisten määrä on viime vuosina selvästi lisääntynyt.

Ainoa päätuloerä, joka on tarkastelujakson aikana kasvanut, on saadut tulonsiirrot. Niitä asuntokunnat saivat viime vuonna reaalisesti neljänneksen enemmän kuin vuonna 2007. Myös saatujen tulonsiirtojen kasvua selittävät väestörakenteen muutos ja väestön ikääntyminen. Saatujen tulonsiirtojen määrän kasvua selittää myös pitkittynyt taantuma, minkä vuoksi esimerkiksi asuntokuntien saamien työttömyysturvaetuuksien määrä kasvoi tarkasteluperiodin aikana selvästi. Taloustilanteen parantumisen Suomessa voi havaita myös siitä, että asuntokuntien saamien sosiaaliturvaetuuksien määrän kasvu on viime vuosina taittunut.

Kuvion 1 perusteella voi päätellä, että pitkään jatkuneen heikon talouskasvun aikana suomalaistalouksien kohtuullinen tulokehitys on ollut pääasiassa saatujen tulonsiirtojen varassa. Jotta tulevina vuosina päästäisiin viime vuosia oleellisesti parempiin reaalitulojen kasvulukemiin, vaaditaan siihen myös tuotannontekijätuloilta viime vuosia selvästi parempaa reaalikehitystä.


1) Asuntokuntien kokoerot huomioivan ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon keskiarvo ja mediaani kasvoi edellä kuvattua kulutusyksikköskaalamatonta tuloa enemmän, keskiarvotulo kasvoi 1,8 prosenttia ja mediaanitulo 0,9 prosenttia (ks. julkistuksen kuvio 2).

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 18.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. tuloerot 2017, 1. Asuntokuntien käytettävissä oleva rahatulo keskimäärin 40 130 euroa vuonna 2017 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2017/02/tjkt_2017_02_2018-12-18_kat_001_fi.html