4. Ahvenanmaan talouksilla korkeimmat, Itä-Suomen talouksilla matalimmat tulot vuonna 2006

Talouksien keskimääräinen käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden (ekvivalentti tulo) oli Suomessa 20 330 euroa vuonna 2006. Seutukunnista korkeimmat keskiarvotulot olivat Ahvenanmaan saariston (Ålands skärgård) ja Maarianhaminan (Mariehamns stad) seutukunnissa (kuvio 3). Ensiksi mainitussa talouksien keskimääräinen tulo oli 26 890 euroa ja jälkimmäisen 25 910 euroa vuodessa. Helsingin seutukunnassa ekivalentti keskiarvotulo taloutta kohden oli kolmanneksi korkein, 24 060 euroa. Matalin tulotaso keskiarvolla mitattuna oli Pielisen Karjalan (16 150 €), Kehys-Kainuun (16 330 € ) ja Sisä-Savon seutukuntien talouksilla (16 530 €).

Kuvio 3. Talouksien käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden vuonna 2006, keskiarvo. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa

Kuvio 3. Talouksien käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden vuonna 2006, keskiarvo. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa

Ekvivalentti mediaanitulo taloutta kohden oli 17 660 euroa vuonna 2006. Myös mediaanituloilla mitattuna suurituloisimmat taloudet löytyvät Ahvenanmaalta. Maarianhaminan (Mariehamns stad) ja Ahvenanmaan maaseudun (Ålands landbygd) seutukunnissa tulot olivat 21 640 ja 21 130 euroa vuonna 2006 (kuvio 4). Helsingin seutukunnassa talouksien mediaanitulo oli 20 170 euroa. Mediaanituloilla mitattuna pienituloisimmat kotitaloudet löytyvät Itä-Suomesta Pielisen Karjalan (14 090 €) ja Keski-Karjalan (14 290 €) seutukunnista. Myös keskisuomalaisessa Joutsan seutukunnassa talouksien ekvivalentti mediaanitulo oli vuonna 2006 muihin seutukuntiin nähden alhainen (14 410 €).

Kuvio 4. Talouksien käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden vuonna 2006, mediaani. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa

Kuvio 4. Talouksien käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden vuonna 2006, mediaani. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa

Talouksien ekvivalentti keskiarvotulo oli vuonna 2006 reaalisesti 2,7 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Tulojen kasvu oli selvästi nopeinta Ahvenanmaan saariston seutukunnassa (Ålands skärgård), missä keskiarvotulo oli vuonna 2006 reaalisesti runsaat 17 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin (kuvio 5). Åboland-Turunmaan seutukunnassa tulojen reaalikasvu keskiarvotuloilla mitattuna oli 6,9 prosenttia ja Turun seutukunnassa 4,6 prosenttia. Muutamissa seutukunnissa keskimääräiset reaalitulot alenivat vuonna 2006. Tällaisia olivat Maarianhaminan (Mariehamns stad), Ahvenanmaan maaseudun (Ålands landbygt) sekä Luoteis-Pirkanmaan seutukunnat.

Kuvio 5. Keskimääräisten tulojen reaalimuutos (%) seutukunnittain vuonna 2006 edellisvuoteen nähden. Kymmenen suurimman ja matalimman muutoksen seutukuntaa

Kuvio 5. Keskimääräisten tulojen reaalimuutos (%) seutukunnittain vuonna 2006 edellisvuoteen nähden. Kymmenen suurimman ja matalimman muutoksen seutukuntaa

Mediaanituloilla mitattuna tulojen kehitys on ollut selvästi tasaisempaa, koska mediaaniin eivät vaikuta yksittäiset poikkeavat havainnot. Mediaanitulo kuvaakin keskiarvotuloa paremmin keskivertotalouksien tuloja ja tulojen kehitystä. Mediaanitulojen kasvu oli parasta Kokkolan ja Kyrönmaan talouksilla, joiden reaalinen ekvivalentti mediaanitulo kotitaloutta kohden oli vuonna 2006 runsaat kolme prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Myös Rauman ja Kaustisen seutukunnissa talouksien tulojen kasvu ylti kolmeen prosenttiin (kuvio 6).

Kuvio 6. Mediaanitulojen reaalimuutos (%) seutukunnittain vuonna 2006 edellisvuoteen nähden. Kymmenen suurimman ja matalimman muutoksen seutukuntaa

Kuvio 6. Mediaanitulojen reaalimuutos (%) seutukunnittain vuonna 2006 edellisvuoteen nähden. Kymmenen suurimman ja matalimman muutoksen seutukuntaa

Mediaanitulon mukaan tulojen kasvu oli vuonna 2006 vähäisintä niissä seutukunnissa, joissa tulotaso on muihin seutukuntiin nähden korkea. Nämä seutukunnat olivat Ålands skärgord ja Ålands landsbygd. Myös Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnassa tulojen reaalikasvu mediaanilla mitattuna oli vaatimatonta vuonna 2006. Kaikissa edellä mainituissa seutukunnissa mediaanitulojen reaalikasvu jäi vuonna 2006 edellisvuoteen nähden noin puoleen prosenttiin.

Sen sijaan pitemmän ajanjakson tarkastelussa on Ahvenanmaan talouksilla mediaanitulojen kehitys ollut parasta. Kuviosta 7 voidaan havaita, että Ahvenanmaan kaikkien kolmen seutukunnan talouksien reaaliset mediaanitulot ovat kasvaneet muita seutukuntia enemmän aikavälillä 1995-2006. Kaikista parhaiten ovat kasvaneet Ahvenanmaan maaseudun (Ålands landsbygd) seutukunnan talouksien tulot, joiden reaalinen mediaanitulo oli vuonna 2006 runsaat 40 prosenttia korkeampi kuin vuonna 1995. Manner-Suomen seutukunnista tulojen kehitys on ollut parhainta Lohjan ja Porvoon seutukuntien talouksilla, runsaat 35 prosenttia. Sen sijaan Pielisen Karjalan, Itä-Lapin, Keski-Karjalan ja Kehys-Kainuun talouksien tulojen kasvu oli vuosina 1995-2006 vaatimattomampaa jääden selvästi alle 20 prosentin.

Kuvio 7. Mediaanitulojen reaalimuutos (%) seutukunnittain vuosina 1995–2006. Kymmenen suurimman ja matalimman muutoksen seutukuntaa

Kuvio 7. Mediaanitulojen reaalimuutos (%) seutukunnittain vuosina 1995–2006. Kymmenen suurimman ja matalimman muutoksen seutukuntaa

Odotetusti siellä missä tulot ovat korkeimmat, myös alueen sisäiset tuloerot ovat suurimpia. Kuviosta 8 voidaan havaita, että suurimpien tuloerojen seutukunnat löytyvät Ahvenanmaalta. Myös Helsingin seutukunnassa talouksien tuloerot ovat muihin seutukuntiin nähden suuret. Matalien tulojen seutukunnissa myös tuloerot ovat tasaisimmat. Kaikista tasaisimmat alueen sisäiset tuloerot olivat vuonna 2006 Kehys-Kainuun ja Itä-Lapin seutukunnissa.

Kuvio 8. Talouksien väliset tuloerot GINI-kertoimella mitattuna vuonna 2006. Kymmenen suurimpien ja matalimpien tuloerojen seutukuntaa

Kuvio 8. Talouksien väliset tuloerot GINI-kertoimella mitattuna vuonna 2006. Kymmenen suurimpien ja matalimpien tuloerojen seutukuntaa

Suomessa oli vuonna 2006 noin 440 000 pitkittyneesti pienituloista henkilöä. Pitkittyneesti pienituloisuus oli selvästi yleisintä Itä-Suomen Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukunnissa, joissa runsaat 16 prosenttia kotitalousväestöstä luokittui pitkittyneesti pienituloiseksi vuonna 2006. Myös tällä mittarilla mitattuna parhaiten menestyvät Ahvenanmaan seutukunnat, joissa pitkittyneesti pienituloisten osuus kotitalousväestöstä jäi alle neljän prosentin vuonna 2006 (kuvio 8).

Kuvio 9. Pitkittyneesti pienituloisten osuus väestöstä (%) seutukunnittain vuonna 2006. Kymmenen korkeimman ja matalimman pitkittyneen pienituloisuusriskin seutukuntaa

Kuvio 9. Pitkittyneesti pienituloisten osuus väestöstä (%) seutukunnittain vuonna 2006. Kymmenen korkeimman ja matalimman pitkittyneen pienituloisuusriskin seutukuntaa

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, Veli-Matti Törmälehto (09) 1734 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 21.12.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. 2006, 4. Ahvenanmaan talouksilla korkeimmat, Itä-Suomen talouksilla matalimmat tulot vuonna 2006 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2006/tjkt_2006_2007-12-21_kat_004_fi.html