1. Kuolemansyyt 2018

Vuoden 2018 aikana kuoli 54 523 henkilöä, mikä on yli 800 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Kuolleissa oli miehiä ja naisia lähes yhtä paljon.

Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus pieneni vuonna 2018 edellisvuodesta 0,4 prosenttia. Miesten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus aleni naisia enemmän. Miesten ja naisten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus on vähentynyt suhteellisen tasaisesti 1970-luvulta lähtien ja suotuisa kehitys jatkui edelleen vuonna 2018 (kuvio 1). Ikävakioitu kuolleisuusluku ottaa väestömäärän lisäksi huomioon väestön ikärakenteen muutokset. Vakiointia tarvitaan, jotta kuolemansyissä tapahtuvista muutoksista saataisiin esille ne muutokset, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta.

Kuvio 1. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus 1971–2018

Kuvio 1. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus 1971–2018

Vuonna 2018 kuolleista kaksi kolmesta oli täyttänyt 75 vuotta ja useampi kuin joka kolmas oli täyttänyt 85 vuotta. Vainajista 100 vuotta täyttäneitä oli yli 450. Kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli naisilla 85 vuotta ja miehillä 77 vuotta, kun 10 vuotta aiemmin kuolleiden keski-iät olivat naisilla 83 ja miehillä 74 vuotta. Mediaani kuvaa keskimmäistä arvoa, eli puolet kuolleista kuoli mediaani-ikää nuorempina ja puolet mediaani-ikää vanhempina.

Verenkiertoelinten sairaudet ja kasvaimet aiheuttivat eniten kuolemia

Kuolleiden ikärakenteesta johtuen vanhempien ikäryhmien tyypilliset kuolemansyyt hallitsevat koko väestön kuolemansyyjakaumaa (taulukko 1). Vuonna 2018 suomalaisten kuolemista 35 prosenttia aiheutui verenkiertoelinten sairauksista ja 24 prosenttia kasvaimista. Yleisin verenkiertoelinten sairaus oli sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit), joka aiheutti lähes viidenneksen kaikista kuolemista. Yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syövät olivat keuhkosyöpä ja haimasyöpä. Miesten yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syöpämuodot olivat edelleen keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisten vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä.

Dementiaan (mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli yli 10 000 henkeä, mikä oli 19 prosenttia kaikista kuolleista. Dementiakuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena. Naisten kuolemista joka neljäs ja miesten kuolemista joka kymmenes aiheutui dementiasta. Naisia kuoli dementiaan yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna, mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi. Ikävakioidussa dementiakuolleisuudessa ei näy selkeää eroa sukupuolten välillä (kuvio 6).

Alkoholiperäisiin syihin kuoli enemmän kuin edellisvuonna

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2018 aikana lähes 1 700 henkeä, mikä oli yli 100 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholiperäisten syiden osuus kaikista kuolemansyistä oli 3 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana ikävakioitu kuolleisuus alkoholisyihin on kuitenkin pienentynyt yli 10 prosentilla. Samanaikaisesti 65 vuotta täyttäneiden naisten ja 75 vuotta täyttäneiden miesten alkoholikuolleisuus on lisääntynyt, kun vastaavasti nuorempien ikäryhmien alkoholikuolleisuus on vähentynyt.

Vuoden 2018 aikana 810 henkilöä teki itsemurhan, mikä on 14 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt selvästi (kuvio 12). Viimeisen viiden vuoden aikana itsemurhakuolleisuus on pienentynyt noin 10 prosenttia, naisilla hieman enemmän kuin miehillä. Kolme neljästä itsemurhan tehneestä oli miehiä ja heidän keski-ikänsä oli 48 vuotta. Itsemurhissa kuolleiden naisten keski-ikä oli 50 vuotta.

Vuonna 2018 tapaturmaisesti menehtyneitä oli vajaa 2 400 henkeä eli 4 prosenttia kaikista kuolleista, kun alkoholimyrkytykset lasketaan aikasarjaluokituksessa alkoholiperäisiin kuolemiin. Tapaturmiin kuolleiden määrä on kasvanut kolme vuotta peräkkäin. Vuonna 2018 tapaturmaisesti kuolleita oli yli 200 enemmän kuin vuonna 2015. Tapaturmakuolleisuus oli vuonna 2018 selvästi pienempää kuin kymmenen vuotta sitten, mutta lähes samalla tasolla kuin viisi vuotta aiemmin.

Taulukko 1. Kuolemansyiden rakenne 2018, kaikki

54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Ikävakioitu kuolleisuus Ikävakioitu kuolleisuus
Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % % Muutos
2017–2018, %
Muutos
2008– 2018, %
Kuolleita yhteensä 54 523 27 182 27 341 100 100 100 –0,4 –12,1
Verenkiertoelinten sairaudet 18 827 9 547 9 280 35 35 34 –3,5 –28,4
Kasvaimet 12 902 6 883 6 019 24 25 22 –2,1 –6,5
Dementia, Alzheimerin tauti 10 120 3 273 6 847 19 12 25 +5,0 +47,1
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 2 387 1 506 881 4 6 3 +1,0 –18,2
Hengityselinten sairaudet 2 234 1 303 931 4 5 3 +5,8 –11,9
Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 1 683 1 269 414 3 5 2 +7,7 –25,3
Itsemurhat 810 618 192 1 2 1 –2,7 –25,5
Muut kuolemansyyt 5 560 2 783 2 777 10 10 10 - -

Työikäisiä kuoli alkoholin aiheuttamiin syihin yli 1 000 henkeä

Vuoden 2018 aikana kuolleista oli työikäisiä (15–64-vuotiaita) vajaa 8 000, mikä oli 14 prosenttia kaikista kuolleista. Heistä oli miehiä kaksi kolmasosaa. Työiässä kuolleiden määrä on vähentynyt selvästi. Vielä kymmenen vuotta aiemmin työikäisiä kuoli vuodessa 3 000 henkeä enemmän.

Työikäisten ikävakioitu kuolleisuus kaikkiin kuolemansyihin on pienentynyt kymmenessä vuodessa yli neljänneksellä. Työikäisten miesten kuolleisuus on yhä yli kaksinkertaista naisiin verrattuna, vaikka miesten kuolleisuus on pienentynyt nopeammin kuin naisten, mikä on kaventanut sukupuolten välistä kuolleisuuseroa.

Työikäisiä menehtyi eniten kasvaimiin ja verenkiertoelinten sairauksiin (taulukko 2). Näihin kahteen pääryhmään kuoli yli puolet työikäisistä. Työikäisinä kuolleista naisista kuoli kasvaimiin 44 prosenttia. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä oli naisilla 14 prosenttia vuonna 2018, kun vielä parikymmentä vuotta sitten osuus oli viidennes. Sitä vastoin työikäisillä miehillä verenkiertoelinten sairaudet ja kasvaimet aiheuttivat lähes yhtä suuren osuuden kuolemista.

Työikäisten naisten yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli rintasyöpä, johon kuoli vuonna 2018 hieman alle 300 naista (liitetaulukko 1c). Vastaavasti työikäisillä miehillä yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli keuhkosyöpä (liitetaulukko 1b).

Vuonna 2018 alkoholiperäisiin syihin kuoli yli 1 000 työikäistä. Määrä oli 44 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Työikäisten miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on supistunut selvästi vuoden 2007 huipputasosta, jolloin kuolleita oli 1 800. Työikäisiä miehiä menehtyi kolme kertaa enemmän alkoholista johtuviin syihin kuin samanikäisiä naisia.

Taulukko 2. Työikäisten (15–64-vuotiaiden) kuolemansyyrakenne 2018

54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % %
Kuolleita yhteensä 7 827 5 274 2 553 100 100 100
Kasvaimet 2 369 1 257  1 112  30 24 44
Verenkiertoelinten sairaudet 1 708 1 338 370 22 25 14
Hengityselinten sairaudet 176 109 67 2 2 3
Alkoholiperäiset taudit ja
tapaturmainen alkoholimyrkytys
1 032 790 242 13 15 9
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 777 600 177 10 11 7
Itsemurhat 601 454 147 8 9 6
Muut kuolemansyyt 1 164 726 438 15 14 17

Yli 65-vuotiaista useampi kuin joka viides kuoli dementiaan ja Alzheimerin tautiin

Vuonna 2018 kuolleista 65 vuotta täyttäneitä oli naisista 90 prosenttia ja miehistä 80 prosenttia. Vanhempien ikäryhmien kuolemansyyrakenne poikkeaa työikäisten kuolemansyyrakenteesta muun muassa siinä, että itsemurhien, tapaturmien sekä alkoholiperäisten kuolemansyiden suhteellinen osuus on pienempi kuin työikäisillä.

Kuvio 2. Kuolemansyiden rakenne ikäryhmittäin 2018

Kuvio 2. Kuolemansyiden rakenne ikäryhmittäin 2018

Yli 65-vuotiaita kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin, jotka aiheuttivat 37 prosenttia kuolemista. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä kasvaa iän mukana: 60–64-vuotiaista niihin kuoli neljännes ja yli 95-vuotiaista lähes puolet (kuvio 2). Vastaavasti kasvainten osuus kuolemansyistä pienenee 70 ikävuoden jälkeen. Kasvainten osuus oli 65–69-vuotiailla kuolleilla 40 prosenttia ja yli 95-vuotiailla enää 6 prosenttia.

Dementian (mukaan lukien Alzheimerin tauti) merkitys kuolemansyynä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Vuonna 2018 dementia (ml. Alzheimerin tauti) oli lähes yhtä yleinen kuolemansyy ikääntyneillä kuin kasvaimet. Vuoden 2018 aikana dementiaan menehtyi kaikista 65 vuotta täyttäneistä kuolleista useampi kuin joka viides ja 95 vuotta täyttäneistä useampi kuin joka kolmas.

Vuonna 2018 itsemurhan tehneistä joka neljäs oli 65 vuotta täyttänyt. Itsemurhien osuus ikääntyneiden kuolemansyistä oli kuitenkin hyvin pieni, alle prosentti. Kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisten yli 65-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus ei poikennut EU-maiden keskiarvosta vuonna 2016.

Lisätietoa eri ikäisten kuolemansyistä löytyy liitetaulukoista 1a-1c sekä tietokantatauluista.

Taulukko 3. Yli 65-vuotiaiden kuolemansyyrakenne 2018

54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % %
Kuolleita yhteens ä 46 529 21 821 24 708 100 100 100
Verenkiertoelinten sairaudet 17 117 8 208 8 909 37 38 36
Kasvaimet 10 514 5 618 4 896 23 26 20
Dementia, Alzheimerin tauti 10 085 3 258 6 827 22 15 28
Hengityselinten sairaudet 2 053 1 193 860 4 5 3
Ruuansulatuselinten sairaudet (pl.
alkoholiperäiset sairaudet)
1 046 439 607 2 2 2
Alkoholiperäiset taudit ja
tapaturmainen alkoholimyrkytys
651 479 172 1 2 1
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 1 602 899 703 3 4 3
Itsemurhat 203 160 43 0 1 0
Muut kuolemansyyt 3 258 1 567 1 691 7 7 7

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kati Taskinen 029 551 3648, Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 16.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2018, 1. Kuolemansyyt 2018 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.5.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_kat_001_fi.html