Käsitteet ja määritelmät

Henkilön kotitalous

Henkilön kotitalouteen lasketaan ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat tai jotka muuten käyttävät tulojaan hänen kanssaan yhdessä. Kotitalouden koko voi vaihdella yhden hengen taloudesta esimerkiksi usean sukupolven monijäseniseen talouteen.

Samaan kotitalouteen voidaan katsoa kuuluvaksi myös henkilöt, jotka asuvat suuren osan ajasta eri osoitteessa, jos he kuuluvat yhteisen rahankäytön piiriin. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi:

-toisella paikkakunnalla esimerkiksi työn vuoksi asuvat henkilöt, jos he osallistuvat kotitalouden tulojen hankintaan

-varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavat

-tilapäisesti sairaalahoidossa olevat henkilöt

-esimerkiksi toisella paikkakunnalla asuvat opiskelijat, jos he kuuluvat saman tulonkäytön piiriin.

Samassa asunnossa voi kuitenkin myös asua henkilöitä, jotka eivät kuulu samaan kotitalouteen. He käyttävät tulojaan itse ja täten muodostavat oman kotitaloutensa. Tällaisia ovat esimerkiksi:

-alivuokralaiset, kotiapulaiset ja täyshoitolaiset

-sijaiskotilapset silloin kun sijaiskotitoiminta on ammattimaista eikä sijoitusjärjestely ole tarkoitettu pysyväksi

-esimerkiksi soluasunnoissa asuvat opiskelijat, paitsi jos he ovat naimisissa tai avoliitossa.

Kuluttajien lainanottoaikomus

Kuluttajien luottamus -tilastossa selvitetään kuluttajan lainanottoaikomusta 12 kuukauden sisällä. Mittayksikkö on ’prosenttia kuluttajista’.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattoriin tiivistyvät kuluttajien näkemykset ja odotukset talouskehityksestä. Luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Osatekijät ovat: oma talous nyt, oma talous vuoden kuluttua, Suomen talous vuoden kuluttua ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin vuoden sisällä. Luottamusindikaattori voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä. Mitä korkeampi lukema on, sitä valoisampi on näkemys taloudesta.

Kuluttajien näkemykset taloudesta

Kuluttajien luottamus -tilastossa selvitetään kuluttajan henkilökohtaisia näkemyksiä ja odotuksia taloudesta. Mittayksikkö on ’prosenttia kuluttajista’:

-kuluttajan oma talous nyt ja 12 kuukauden kuluttua

-Suomen talous nyt ja 12 kuukauden kuluttua

-yleinen työttömyys 12 kuukauden kuluttua

-työttömyyden uhka omalla kohdalla nyt

-kuluttajahintojen muutos nyt ja 12 kuukauden kuluttua

-ajankohdan otollisuus säästämiseen, lainanottoon ja kestotavaroiden ostamiseen nyt

-kuluttajan rahatilanne nyt

-kuluttajan säästämismahdollisuudet 12 kuukauden sisällä

-kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin 12 kuukauden sisällä.

Kuluttajien ostoaikomukset

Kuluttajien luottamus -tilastossa selvitetään kuluttajan rahankäyttöaikeita kohteittain. Mittayksikkö on ’prosenttia kuluttajista’:

-uuden tai käytetyn henkilöauton osto 12 kuukauden sisällä

-asunnon osto tai talon rakentaminen 12 kuukauden sisällä

-asunnon peruskorjaus seuraavan 12 kuukauden sisällä

-hankinnat seuraavan 6 kuukauden aikana: vapaa-ajan asunto, kodin sisustus, kodinkoneet, viihde-elektroniikka, harrastus- ja urheiluvälineet, muut kulkuvälineet kuin auto, kotimaan lomamatka, ulkomaan lomamatka.

Saldoluku

Saldolukuun tiivistyy kuluttajien luottamus -tilaston kunkin kvalitatiivisen kysymyksen vastausjakauma yhtenä lukemana. Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus (ks. Laatuseloste). Saldoluku voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä. Mitä korkeampi lukema on, sitä valoisampi on näkemys taloudesta.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.8.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/kas.html