Europarlamenttivaalit, laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstä

Tilastokeskus tuottaa europarlamenttivaaleista viralliset tilastot, jotka sisältävät keskeiset tiedot ehdokkaista, valituista, äänioikeutetuista, äänestäneistä ja puolueiden kannatuksesta.
Ennakkotiedot on julkaistu internetissä ensimmäisistä Suomessa järjestettävistä Europarlamenttivaaleista alkaen (1996), nämä tilastot ovat päivitetty vahvistetun tuloksen mukaisilla luvuilla. Europarlamenttivaalit - tilastosivulla on myös taulukoita tietokannoissa eli StatFin-tilastopalvelu, jossa vuodesta 2004 alkaen tiedot löytyvät myös äänestysalueittain.

1.2 Olennaiset käsitteet

Vaalitoimitus

Europarlamenttivaalit toimitetaan joka viides vuosi kaikissa jäsenmaissa. Euroopan parlamentti on ainoa kansainvälinen toimielin, jonka kansalaiset valitsevat suorilla vaaleilla. Vaalien käytännön järjestelyistä vastaavat kansalliset viranomaiset. Suomessa järjestäjänä on oikeusministeriö, joka vahvistaa ehdokkaat ja vaalituloksen. Suomessa europarlamenttivaalit toimitetaan kesäkuun toisena sunnuntaina. Vaalit toimitetaan voimassa olevan vaalilain mukaisesti, tarkemmin Oikeusministeriön verkkosivuilla www.vaalit.fi (=> vaalilainsäädäntö) ja www.finlex.fi, vaalilaki (714/1998).

Vaalilainsäädäntö

Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit) toimitetaan kussakin jäsenvaltiossa valtion kansallisen vaalilainsäädännön mukaisesti. Tämän lisäksi noudatetaan EU:n vaalisäädöksen (vuodelta 1976) määräyksiä. Vuonna 1998 tehdyllä vaalilainsäädännön muutoksella koottiin kaikkia vaaleja koskevat säännökset yhteen lakiin, vaalilakiin (714/1998), joka tuli voimaan 8.10.1998.

Vaalien toimittamisen keskeiset periaatteet

Kaikki Suomen vaalit toimitetaan noudattaen seuraavia periaatteita:

Vaalit ovat välittömät. Valitsijat (äänioikeutetut) äänestävät suoraan niitä henkilöitä, jotka he tahtovat saada valituiksi.
Vaalit ovat suhteelliset. Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän valittuja edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää (ei presidentinvaalit).
Vaalit ovat salaiset. Vaalisalaisuudella tarkoitetaan, etteivät vaaliviranomaiset eivätkä muutkaan saa tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt, vai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun.
Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisella yleensä on. Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen äänioikeus vaikuttaa vaalin tulokseen eli sama äänimäärä. Yleisissä vaaleissa kullakin on yksi ääni.
Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. Äänioikeutta ei saa käyttää valtuusmiehen eli asiamiehen kautta.
Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä.
Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa samalla yhdellä numerolla äänestetään sekä puoluetta että henkilöä (ei presidentinvaalit).

Äänioikeus ja vaalikelpoisuus

Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu on

asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja
muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää, jollei hän ole menettänyt äänioikeuttaan siinä unionin jäsenvaltiossa, jonka kansalainen hän on. Äänioikeuden edellytyksenä kuitenkin on, että henkilö ilmoittautuu äänioikeusrekisteriin Suomessa.

Äänioikeutettu saa samoissa europarlamenttivaaleissa äänestää vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa: joko kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa asuu (asuinvaltiossaan).

Suomen kansalainen, joka on säädetyssä määräajassa ilmoittautunut äänestäjäksi jonkun toisen EU:n jäsenvaltion europarlamenttivaaleissa, ei ole äänioikeutettu Suomen europarlamenttivaaleissa.

Äänioikeutettu voi äänestää joko 1) ennakkoäänestysaikana tai 2) vaalipäivänä sunnuntaina.

Vaalikelpoisuus

Vaalikelpoisuudesta europarlamenttivaaleissa on voimassa, mitä vaalikelpoisuudesta eduskuntavaaleissa säädetään. Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on siten
1) jokainen Suomen kansalainen, jolla on vaaleissa äänioikeus ja joka ei ole vajaavaltainen sekä
2) jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin Suomessa ja joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltionsa vaaleissa.

Ehdokkaiden asettaminen

Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa
1) puoluerekisterissä olevat puolueet sekä
2) äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset.

Asetetut ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa. Kukin puolue voi asettaa enintään 20 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisellä puolueella (eli 20). Kaikki ehdokkaat asetetaan valtakunnallisesti. Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 2000 äänioikeutettua henkilöä. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistan, jossa voi olla enintään 20 ehdokasta.

Helsingin vaalipiirilautakunta laatii ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden, valitsijayhdistysten ja yhteislistojen ehdokkaat. Jokaisesta ehdokkaasta on yhdistelmässä seuraavat tiedot: järjestysnumero (alkaen numerosta 2), nimi sekä arvo, ammatti tai toimi.

Edustajapaikat

Parlamentin paikkaluku on jaettu niin, että väkiluvultaan pienillä jäsenmailla on suhteellisesti enemmän paikkoja kuin suurilla jäsenmailla. Vuonna 2001 tehdyllä Nizzan sopimuksella määrättiin, että Euroopan parlamentin jäsenten enimmäismäärä EU:n laajentumisen jälkeen on 732 ja että Suomesta jäseniä valitaan 13. Koska Bulgaria ja Romania eivät kuitenkaan tulleet EU:n jäsenvaltioiksi vielä 1.5.2004, kuten 10 muuta hakijavaltiota, jaettiin näiden maiden parlamenttipaikat suhteellisesti muiden jäsenvaltioiden kesken vaalikaudelle 2004-2009. Siten Suomesta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten määrä vaalikaudelle 2004-2009 on 14.

Edustajanpaikat jaetaan puolueiden, vaaliliittojen ja valitsijayhdistysten kesken niiden koko maassa yhteensä saamien äänimäärien mukaan noudattaen d`Hondtin menetelmää. Puolue, vaaliliitto tai yhteislista saa ensimmäiseksi vertausluvukseen puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan koko äänimäärän. Ryhmittymässä eniten ääniä saanut ehdokas saa sitten vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi tullut puolet äänimäärästä ja kolmanneksi tullut kolmasosan jne.

Vaalipiiri- ja kuntamuutokset sekä kuntaliitokset

Eri vuosien vaaleja koskevat vaalipiiri- ja kuntamuutokset sekä kuntaliitokset on esitetty internetissä StatFin - palvelussa ja perinteisessä Europarlamenttivaalit - paperijulkaisussa.

Kunnat on sijoitettu vaalipiireihin voimassa olevan vaalipiirijaon mukaan. Tilastossa on käytetty voimassa olevaa tilastollista kuntaryhmitystä (Tilastokeskus, Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot).
Tilastollisessa kuntaryhmityksessä kunnat jaetaan taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin sekä maaseutumaisiin kuntiin. Luokitus perustuu väestölaskentojen yhteydessä kerran viidessä vuodessa tehtyyn taajamarajaukseen ja siitä saatuun tietoon taajamaväestöstä.

Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90% asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.
Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60%, mutta alle 90%, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000.
Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60% asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60%, mutta alle 90%, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.

Käytetyt luokitukset

Tilastokeskuksen kuntaluokitus. Vaalipiiri, kuntaryhmä, kunta, äänestysalue, puolue (yhdistysrekisteriin merkityt), ehdokkaiden ja valittujen ikä, kansalaisuus ja asuinmaa.

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tilastokeskus saa vaalien perusaineiston oikeusministeriön vaalitietojärjestelmästä, jonka teknisen toteuttamisen hoitaa TietoEnator Oyj.

1.3 Lait, asetukset ja suositukset

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (laki Tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös vaalitilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot vaalitilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1756-01).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoon.
Tilaston perusaineisto perustuu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään, joka koostuu kuudesta osajärjestelmästä. Näitä ovat:

Pohjatietojärjestelmä, jossa ovat tiedot mm. vaalipiiri-, kunta-, äänestysaluejaoista sekä vaaliviranomaisista;
Äänestyspaikkajärjestelmä (äänestyspaikkarekisteri), jossa ovat tiedot yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikoista;
Äänioikeusjärjestelmä (äänioikeusrekisteri), johon Väestörekisterikeskus poimii tiedot äänioikeutetuista 46.päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteriin otetaan jokaisesta äänioikeutetusta ne tiedot (mm. nimi, henkilötunnus, vaalipiiri, kotikunta ja äänestyspaikka), jotka olivat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 12. päivänä ennen vaalipäivää kello 12;
Ehdokasjärjestelmä (ehdokasrekisteri), johon merkitään ehdokkaasta seuraavat tiedot: nimi, ehdokasnumero, ammatti, kotikunta, puolue/valitsijayhdistys (jonka ehdokkaana hän on), henkilötunnus;
Keskitetty laskentajärjestelmä, johon vaalipiirilautakunnat ja kuntien keskusvaalilautakunnat toimittavat vaalien tulostiedot;
Tilasto- ja tietopalvelujärjestelmä, jonka avulla vaalien tulostiedot ja muut tilastotiedot välitetään tiedotusvälineille ja Tilastokeskukselle.

Tilastokeskuksen vaalitietojärjestelmä koostuu neljästä vaalitiedostosta, joita ovat: aluetiedosto, puoluetiedosto, ehdokastiedosto ja ehdokasrekisteri.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Vaalitilastojen aineisto perustuu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään, jota voidaan pitää luotettavana.

4. Tietojen ajantasaisuus ja tarkkuus

Vahvistetut tiedot poikkeavat aina jonkin verran ennakkotilastojen luvuista. Vaaliyön jälkeiset 'ennakkotulokset' palvelevat käyttäjiä kunnes saadaan vahvistettu tulos.

Tulokset muuttuvat vahvistetun tuloksen jälkeen kaikilta osin: äänestysalueittain, kunnittain, vaalipiireittäin, puolueittain sekä kaikkien ehdokkaiden ja valittujen saamien äänimäärien suhteen, jolloin jopa heidän keskinäinen järjestyksensä voi muuttua.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Ensimmäinen aineisto eli ennakkotilastot julkaistaan internetissä, StatFin - palvelussa sekä Europarlamenttivaalit - tilastosivulla, mahdollisimman pikaisesti vaaliyöstä alkaen. Kunnittaiset ja äänestysalueittaiset (vuodesta 2004) vaalitiedot sekä valittujen (vaalipiiritasolla) saamat äänimäärät viedään StatFin - palveluun.

Europarlamenttivaalit - tilastosivulla julkaistaan kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti) katsauksia ja kyseistä vaalia koskevia taulukoita. Toinen aineisto eli lopulliset tiedot toimitetaan Tilastokeskukselle vaalituloksen vahvistamisen jälkeen. Vaalituloksen vahvistamisen jälkeen julkaistaan (n. 3 viikkoa vaaleista) Internetissä ennakkotilastoja vastaavat vahvistetut tiedot tilastosivulla sekä päivitetään StatFin - palveluun tietokannat.

Vaalikarttapalvelussa on julkaistu keskeisiä vaalitulostietoja europarlamenttivaaleista vuodesta 1996.

Europarlamenttivaaleista tuotetaan myös perinteinen paperijulkaisu vaalivuotta seuraavana vuonna.

Maksullisessa ALTIKA - aluetietokannassa on europarlamenttivaaleista vaalitulostietoja vuodesta 1996 alkaen.

Tilastokeskuksen maksulliset vaalitietopalvelut - vaalien aikana - julkaistaan TietoEnatorin ylläpitämässä portaalissa nimeltään ePortti (www.eportti.com). Maksullisia vaalitietopalveluja ovat tausta-analyysi ja vaalikarttapalvelu.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Uusi tilastollinen kuntaryhmitys (kaupunkimaiset, taajamamaiset ja maaseutumaiset) otettiin käyttöön vuodesta 1999 alkaen. Sitä aikaisemmin kunnat ryhmiteltiin seuraavasti: kaupungit ja muut kunnat. Vaalien välillä tapahtuneet vaalipiiri- ja kuntamuutokset on huomioitu tilastoissa, joissa on vertailutieto edellisen vaalin tuloksiin.

Europarlamenttivaalit - tilastosivulla esitetään vaalitulostietoja aikasarjataulukkoina ensimmäisistä europarlamenttivaaleista 1996 alkaen. Ennakkotilastot europarlamenttivaaleista on julkaistu internetissä tilastosivulla.
StatFin - palvelussa on aikasarja europarlamenttivaaleista alkaen vuodesta 1996 (huom. vuodesta 2004 myös äänestysalueittaiset tiedot). Tämä aikasarja on StatFin - palvelussa myös englanninkielisenä.
Europarlamenttivaalit - paperijulkaisussa julkaistaan toistuvina ns. perustaulukot äänestysaktiivisuudesta ja vaalituloksesta kunnittain vaalivuodelta, jossa on vertailutieto edellisestä vaalista.
Eri vuosien julkaisuissa on tieto mahdollisista muutoksista edellisiin vaaleihin verrattuna mm. vaalipiiri- ja kuntamuutokset.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Oikeusministeriö julkaisee vaalitulostietoja eri vaaleista sekä valtakunnallisen ehdokasrekisterin verkkosivuillaan (www.vaalit.fi). Oikeusministeriön julkaisema tilasto ennakkoäänestäneistä poikkeaa Tilastokeskuksen tiedoista ennakkoäänestäneistä, sillä ne määritellään eri perustein:

Oikeusministeriö laskee ennakkoäänestäneiden määrän äänioikeutettujen määrästä
Tilastokeskus laskee ennakkoäänestäneiden määrän kaikkien äänestäneiden määrästä

8. Dokumentointi

Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen kotisivuilta.

Päivitetty 3.3.2005

Julkaisun sisällysluettelo (Europarlamenttivaalit 2004)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Europarlamenttivaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2898. 2004, Europarlamenttivaalit, laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.5.2012].
Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/euvaa/2004/euvaa_2004_2005-03-03_laa_001.html.