tk-icons
Sivuston näkymät

Palveluiden tilastointi harppoo eteenpäin – kirittävää riittää vielä

8.4.2019
Kuva: Kari Likonen

Suomi on jo kauan ollut palveluyhteiskunta, mutta siitä huolimatta tilastot mittaavat kattavammin teollisuutta kuin palveluita. Palvelutoimialojen osuus arvonlisäyksen kokonaismäärästä kohosi yli puoleen 1970-luvulla. Tällä hetkellä Suomessa noin 70 prosenttia arvonlisäyksestä syntyy palveluista (kuvio 1).

Viennissä tavaroiden osuus on edelleen palveluita suurempi. Palveluviennin merkitys kuitenkin korostuu, jos tarkastellaan bruttoviennin sijaan viennistä kertyvää arvonlisäystä.

Tilastokeskus aloitti maaliskuussa palveluiden volyymi-indeksien julkaisemisen. Tietoja palvelutuotannon volyymin kehityksestä saa nyt kuukausittain palvelualojen liikevaihtotietojen julkaisun yhteydessä. Teollisuustuotannon volyymiä puolestaan on tilastoitu vuodesta 1948 alkaen. Palveluiden volyymi-indeksi merkitsee palveluiden tilastoinnille reipasta harppausta lähemmäs teollisuuden tasoa.

Kuvio 1. Palveluiden osuus arvonlisäyksestä 1950-2017
Palveluiden osuus arvonlisäyksestä 1950-2017, %
Lähde: Yritystilastot, Tilastokeskus

Palveluiden tilastointi on teollisuutta karkeampaa tai suppeampaa tuotetasoisen tuotannon ja ulkomaankaupan osalta. Teollisuustuotantotilasto kuvaa teollisuustuotantoa noin 4 000 tuotteen tarkkuudella. Palvelutuotteita kuvataan yrityspalvelut-tilastossa muutamilta toimialoilta 100 tuotteen avulla. Tavaroiden ulkomaankaupan tilastoinnissa käytetään nimikkeistöä, jossa on 10 000 luokkaa. Palveluiden ulkomaankauppaa kuvataan noin 60 palveluerän avulla.

Miksi sitten palvelut eivät ole tilastoinnissa saaneet sellaista painoa, joka niillä taloudessa on? Paljolti kysymys on historian painolastista, uudistumisen vaikeudesta sekä palvelutilastoinnin haastavuudesta.

Taloustilastojen historia ulottuu aikaan, jolloin vielä elettiin teollisuusyhteiskunnassa ja teollisuuden kuvaaminen oli olennaista. Myöhemmin teollisuuskeskeinen tilastointi sementoitui EU-asetuksiin, jotka käytännössä ohjaavat voimakkaasti tilastojen sisältöjä.

Asetusten uudistumisen kautta palvelutilastoinnilla on mahdollisuus laajentua. Näin onkin käynyt, sillä palveluiden volyymi-indeksin kehittämistä vauhditti lähivuosina voimaan tuleva asetusvaatimus.

Uudistuminen on kuitenkin monen mutkan takana. On osoittautunut vaikeaksi karsia asetuksista vanhoja vaatimuksia. Jokaiselle tiedolle löytyy aina käyttäjiä ja saavutetuista eduista on tunnetusti vaikea luopua. Tilastointia tehdään rajallisilla resursseilla ja uuden sisällön ottaminen asetusten piiriin voi pysähtyä siihen, että mistään ei pystytä luopumaan.

Palveluiden tilastointi on vaikeampaa kuin teollisuuden tilastointi

Palveluissa on useasti kysymys abstrakteista asioista. Palveluita ei voi pakata laatikkoihin ja lastata rekkaan. Yritysten on kohtuullisen helppoa laskea ja raportoida teollisuustuotteiden määriä. Sen sijaan palveluiden määrän raportointi on paljon hankalampaa. Palveluiden tilastointia ei olekaan voitu perustaa siihen, että kysyttäisiin yrityksiltä suoraan määristä.

Myös aineistojen saatavuudessa tavaroista ja palveluista on eroa. EU:n ulkorajan ylittävistä tavaravirroista syntyy laaja aineisto tullauksen yhteydessä. Vastaavaa aineistoa ei ole olemassa palveluista. Tämä osaltaan vaikuttaa ulkomaankaupan tilastoinnin lähtökohtiin.

Oma kysymyksensä on se, että yritysten luokittelu teollisuuteen tai palveluihin ei aina ole helppoa. Teollisuus ja palvelut linkittyvät yrityksissä monin tavoin yhteen ja arvoketjujen pirstoutuminen on synnyttänyt uudenlaisia rooleja yrityksille.

Samat yritykset usein sekä valmistavat tuotteita että tarjoavat niihin liittyviä palveluita. On syntynyt tehtaattomia valmistajia, joiden ydintoimintaa on tuotteiden suunnittelu ja brändin hallinta, mutta jotka ovat ulkoistaneet tuotannon kokonaan.

Tehtaattomat valmistajat on silti sovittu luokiteltavaksi teollisuuteen, jos ne omistavat raaka-aineet. Teollisuuden tai palveluiden toimialoittaisella tarkastelulla on tällaisten syiden takia omat rajoitteensa.

Palvelut kehittyvät parhaillaan voimakkaasti ja palvelualoille syntyy uudenlaisia liiketoimintamalleja. Juuri nyt huomio on kiinnittynyt data- ja alustayrityksiin näiden vallattua muutamien viime vuosien aikana kärjen maailman arvokkaimpien yritysten listalla. Kiirettä riittää siis jatkossakin, kun pyritään löytämään seuraavat askelet palvelutilastoinnin kehittämisen haastavalla polulla.

Kirjoittaja on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä.

Tilastojen kotisivuja:

Palvelualojen liikevaihtokuvaaja

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Teollisuustuotanto

Ulkomaankauppatilastot (Tulli)

Yrityspalvelut

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
12.11.2019
Reetta Moilanen

Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.

Blogi
11.10.2019
Antti Katainen

Helsingin kaupungin keskustatunnelista käydyssä keskustelussa esiin noussut "tilastovirhe" on hyvä esimerkki siitä, miten lähdetietojen oikeellisuus vaikuttaa tilastojen laatuun. Tämä korostuu erityisesti pienaluetilastoissa.

Blogi
10.9.2019
Jukka Hoffren

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.

Blogi
6.9.2019
Sampo Pehkonen

Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon on tehty palkansaajien tuntiansiolaskentaan muutos, jonka sivutuotteena keskimääräiset ansiot laskevat etenkin miesvaltaisilla aloilla. Sen johdosta EU-määritelmän mukainen sukupuolten välinen palkkaero supistuu 0,7 prosenttiyksikköä.

Blogi
1.6.2018
Mari Ylä-Jarkko

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.