Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Kansantalouden materiaalivirrat

Tuottaja: Tilastokeskus
Tilaston kotisivu: http:// www.stat.fi/til/kanma/
Aihealue: Ympäristö ja luonnonvarat
Sivuavat aihealueet:
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Kyllä
Tilasto kuuluu Euroopan tilastojärjestelmään (ESS): Kyllä

Kuvaus

Kansantalouden materiaalivirrat -tilasto kuvaa massayksiköin (tonneina) luonnosta käyttöön otetun, siirretyn tai muutetun ainemäärän. Tämä ainemäärä sekä sen suhde muihin kansantalouden kokonaissuureisiin kuvaa kansantalouden materiaaliriippuvuutta ja taloudellisen toiminnan ympäristöön kohdistamaa painetta. Erityinen huomio on kiinnittynyt bruttokansantuotteen ja sen tuottamiseksi tarvittavan ainemäärän suhteen kehityskulkuun. Kansantalouden materiaalivirrat -tilastossa eri ainevirtojen kuten kiven, öljyn, puun käyttömäärät on laskettu yhteen. Yhteenlaskusta seuraa kuitenkin, etteivät materiaalivirtatilinpidon kokonaissuureet suoraan kerro taloustoimien aiheuttaman ympäristökuormituksen voimakkuutta tai laatua.

Kansantalouden materiaalivirrat -tilasto on yksi osa ympäristötilinpidon kokonaisuutta. Ympäristötilipidon perimmäinen päämäärä on ympäristön ja talouden vuorovaikutuksen tilastollinen kuvaus, joka noudattaa pääosin kansantalouden tilinpidon peruskäsitteistöä ja luokituksia.

Euroopan Unionin asetus ympäristötilinpidosta (N:o 691/2011) velvoittaa jäsenmaita tilastoimaan ja raportoimaan kansantalouden materiaalivirrat vuosittain, ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja tilasto-vuodesta 2008 lähtien. Tilasto on YK:n Ympäristötilinpitojärjestelmässä (SEEA) osa kansantalouden fyysisten virtojen kuvausta.

Tietosisältö

Tilasto sisältää kotimaiset ja ulkomaiset suorat materiaalipanokset Suomen talouteen, kotimaiset ja ulkomaiset piilovirrat sekä materiaalien viennin. Kotimaiset suorat panokset ovat kotimaan luonnosta otettuja materiaaleja talouden jatkoprosessointiin. Näitä ovat esimerkiksi raaka-aineena käytetty puu ja mineraalit, rakentamisessa käytetty maa-aines sekä eläinten ja ihmisten ravintona käytetyt kasvit ja luonnoneläimet. Ulkomaiset suorat panokset muodostuvat jaloste- ja raakaainetuonnista. Tätä vastaavasti vienti sisältää ulkomaille toimitetut raaka-aineet ja jalosteet.

Kotimaisia piilovirtoja ovat kotimaisten luonnonvarojen oton tai rakentamisen yhteydessä tehdyt luonnonainesten siirrot ja muunnot. Niihin kuuluvat muun muassa metsään jäävät hakkuutähteet sekä malmikaivosten sivukivi. Tuonnin piilovirrat muodostuvat niistä tuontituotteiden valmistukseen ulkomailla käytetyistä suorista panoksista ja piilovirroista, jotka eivät näy tuotujen raaka-aineiden ja tuotteiden painossa.

Tilastosta laskettu luonnonvarojen kokonaiskäyttö on koti- ja ulkomaisten suorien panosten ja piilovirtojen summa. Suorat panokset muodostavat siinä varsinaisen Suomen talouteen tulevan ainemäärän, ja yhdessä kotimaisten piilovirtojen kanssa kotimaan ympäristökuormituksen pohjana olevan ainemäärän. Lisättäessä näihin tuonnin piilovirrat eli taloutemme globaalin ekologisen ympäristökuormituksen saadaan luonnonvarojen kokonaiskäyttö kansantaloudessamme.

Käytetyt luokitukset

CPA -luokitus ja siihen pohjautuva Kansantalouden tilinpidon tuoteluokitus (kttl).

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tiedot kootaan maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Tullin tilastoista sekä Suomen ympäristökeskuksen, liikenne- ja viestintäministeriön ja kaivosrekisterin tiedoista.

Päivitystiheys

Päivitetään vuosittain.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Marraskuu

Aikasarja

Tietoja vuodesta 1970 lähtien.

Asiasanat

Ympäristötilinpito, luonnonvarojen kokonaiskäyttö, materiaalivirrat, piilovirrat

Yhteystiedot

http://tilastokeskus.fi/til/kanma/yht.html


Päivitetty 14.06.2018