Maakuntien välinen nettomuutto oli suurin Uudellamaalla

Väkiluku kasvoi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 5 339 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 907 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli myös suurinta Uudellamaalla (3,0 ‰) ja Pirkanmaalla (1,7 ‰). Varsinais-Suomen suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 1,6 ‰.

Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Karjalassa, joka menetti väestöstään 171 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 138 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Myös suhteellisesti suurimman väestötappion, 1,4 ‰, koki Etelä-Karjala.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (4 745 henkeä), Pirkanmaa (1 241 henkeä) ja Varsinais-Suomi (1 226 henkeä). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Etelä-Savo (3,6 ‰) ja Uusimaa (2,7 ‰). Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta ei kokenut yksikään Suomen maakunnista.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin alkuvuoden 2024 aikana 24 388. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Uusimaa (894 henkeä), Pirkanmaa (584 henkeä) ja Päijät-Häme (115 henkeä). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 1,1 ‰ väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Keski-Suomessa, 281 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaalla, 1,5 ‰ väestöstä.