Suomalaisten tulot Euroopan keskitasoa
Hyvinvointipalvelut eivät paranna sijoitusta

  1. Suomen tuloerot kasvussa
  2. Sosiaaliset tulonsiirrot lisäävät tuloja...
  3. ...mutta se ei paranna Suomen maasijoitusta
  4. Suomen sijoitus on parhaimmillaankin keskitasoa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Veli-Matti Törmälehto on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu TilastokeskuksenHyvinvointikatsauksessa 2/2008.

Kotitalouksien keskimääräinen tulotaso on Suomessa laajentuneen EU:n keskitasoa. Tulot ovat kuitenkin alhaisemmat kuin valtaosassa vanhoista EU-maista. Suomen sijoitus ei kohene, vaikka julkisen vallan hyvinvointipalvelut otetaan huomioon.

Euroopan tulo- ja elinolotutkimuksen mukaan suomalaisten tulot ovat Euroopan maiden keskitasoa. Tutkimuksen mukaan Suomi sijoittui tulovertailussa kolmanneksitoista vuonna 2005, kun otetaan huomioon maiden hintatasot. Suomalaisten tulot olivat pienemmät kuin valtaosassa vanhoista EU-maista. (Kuvion pylväät; taulukon sarakkeet 1a ja 2a.)

Suomalaisten sijoitukseen vaikuttaa erityisesti yksityisen kulutuksen korkea hintataso. Jos hintatasoa ei oteta huomioon, on Suomen tulotaso seitsemänneksi korkein. Ostovoimakorjauksen jälkeen myös Tanskan ja Ruotsin sijoitus alenee useita pykäliä. Norja ja Islanti pysyvät kärkikolmikossa, vaikka niiden korkea hintataso otetaan huomioon.

Suomen kanssa samalla tulotasolla ovat Ranska, Saksa, Italia, Ruotsi ja Tanska. Vanhoista jäsenmaista selvästi Suomea pienemmät tulot ovat vain Espanjassa, Kreikassa ja Portugalissa. Britannian, Islannin, Norjan ja erityisesti Luxemburgin tulotaso on puolestaan selvästi korkeampi kuin Suomessa.

Kuvio. Euroopan maiden ostovoimakorjatut ekvivalentit nettorahatulot henkeä kohden vuodessa 2005.

Lähde: Eurostat. EU-SILC 2006 -tutkimus (tulojen viitevuosi 2005). Tiedot on ostovoimakorjattu kotitalouksien kulutusmenojen hintatasoilla.

EU:n tulo- ja elinolotutkimuksen tulokäsite on kulutusyksikköä kohti laskettu käytettävissä oleva rahatulo (ekvivalentti tulo) henkeä kohti. Se saadaan, kun lasketaan yhteen palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, rahamääräiset tulonsiirrot ja vähennetään välittömät verot ja veronluonteiset maksut. Laskennallisia tuloeriä, kuten asuntotuloa, ei ole laskettu tuloiksi.

Kulutusyksikköä kohti laskettu tulo tarkoittaa, että tuloissa on otettu huomioon kotitalouden koko ja rakenne. Rakennetta kuvataan niin sanotuilla kulutusyksiköillä, jotka saavat arvon 1, 0,5 tai 0,3 kotitalouden jäsenen arvioidun kulutuksen mukaan. Lisäksi kotitalouden sisäinen tulonjako oletetaan tasaiseksi, jolloin jokainen kotitalouden jäsen saa saman (ekvivalentin) tulon. Maita vertailtaessa ekvivalentin tulon käyttö hyödyttää Pohjoismaita, mutta se ei olennaisesti vaikuta maiden järjestykseen.

Suomen tuloerot kasvussa

Maat on mahdollista asettaa järjestykseen myös niin, että tulojen määrän lisäksi otetaan huomioon tuloerot. Yleisin ja myös Eurostatin käyttämä tuloerojen indikaattori on Gini-kerroin. Kerroin voi saada arvoja nollan ja ykkösen välillä, ja se kuvaa tulonsaajien välisiä tuloeroja keskituloihin suhteutettuina. Mitä suuremman arvon kerroin saa, sitä suuremmat ovat kyseisen maan tuloerot. Oheiseen kuvioon on merkitty viivana maiden keskiarvotulot, jotka on korjattu Gini-kertoimilla1. Tällaiseen Gini-korjattuun keskituloon sisältyy oletus, että suuret tuloerot vähentävät - keskituloilla mitattua - taloudellista hyvinvointia. Vaihtoehtoisesti keskituloja voitaisiin kuvata mediaanituloina; ne kuten muutkin tämän artikkelin tulotiedot ovat saatavissa Eurostatin verkkosivuilla.

Tuloerojen huomioon ottaminen ei muuta Suomen sijoitusta juuri lainkaan. Suomen tuloerot eivät ole enää erityisen pienet, vaikka ne ovat EU-maiden keskitason alapuolella. Suomessa Gini-kerroin oli 0,26 vuonna 2005.

Etelä-Euroopan maissa, Puolassa, Baltian maissa, Britanniassa ja Irlannissa tuloerot olivat suuret. Näissä maissa Gini-kerroin oli yli 0,30. Norjassa vertailuvuosi 2005 on poikkeus, sillä verouudistuksen vuoksi Gini-kerroin nousi väliaikaisesti selvästi muita Pohjoismaita suuremmaksi eli 0,30:een. Pohjoismaisittain hyvin korkea Gini-kerroin ei kuitenkaan suista Norjaa vertailun kärkisijoilta.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.6.2008

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Suomalaisten tulot Euroopan keskitasoa Hyvinvointipalvelut eivät paranna sijoitusta

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute